"Ennalta tietäminen/tunteminen"

[Aurelia]

Viimeisimmät oli veljen vauvan syntymähetken tietäminen, ystävän synnytyksen käynnistymisen tietäminen (molemmat tuntemusten ja äideistä välähtävien mielikuvien perusteella) ja avopuolison veljen kuoleman tunteminen pahoinvointina, päänsärkynä ja ahdistuneisuutena. Tuntui etten saanut ilmaa keuhkoihin asti sillä hetkellä kun hän hukkui.

Yleensäkin tunnen asiat. Kun ystävälläni alkoi supistukset ja hän pähkäili kotona soittaisiko miehelle ja koska pitäis lähteä sairaalaan, olin töissä ja sain vatsakipuja kesken kerien nostelun. Luulin kuukautisten alkavan ennakkoon ja lähdin vessaa kohti. Matkalla näin kolmesti ystäväni jotenkin säikähtäneen näköisenä ja lähetin hänelle viestin, että onko kaikki kunnossa kun hypit naamalle.

Kumpikaan noista vauvoista ei siis tullut lasketulla ajalla, että päivän tai tunnin tarkkuudella ei olisi pitänyt tietää.

[Widow]

Mulle kävi nuorempana niin, että kun menin kesätöihin yhteen firmaan toimisto appariksi, niin vanhempi nainen jonka avuksi menin huikkasi jo kauempaa käytävältä että tännepäin (meitä oli siis useampi uusi kasvo paikalla). Kertoi myöhemmin nähneensä enneunia minusta, eli tiesi miltä näytän

[carcass]

Olen myös itse taipuvainen enneuniin, -toisinaan ne vastaavat todellisuutta hyvinkin tarkasti, toisinaan vain osittain.
Tunnen kuitenkin nämä unet yleensä miellyttäviksi, eikä niistä ole sen suurempia ongelmia koskaan ollut.
-Edustavat mielestäni varsin luonnollista elementtiä ihmisen alitajunnassa, toiset ovat tälle 'astraaliselle aineelle' herkempiä, kun taas toiset eivät aisti tai pysty välttämättä käsittelemään asiaa.

[Anyara~Esse]

Mulla itelläni on tuota samaa ollut ja paljon. Jos joskus lehtiä selatessani eteeni pomppaa kuva jonkun tuntemattomasta ihmisestä, mieleeni tulee heti joku etunimi. Sitten käännän sivua ja siellähän sitten lukeekin, että kyseisen ihmisen nimi on juuri se ensimmäiseksi mieleeni tullut. Vaikka en siis todellakaan olisi ikinä kyseistä henkilöä muualla nähnyt, suurinosa ei ole edes ollut suomalaisia. Joskus tulee taas niin kutsuttu inutuitio-kokemus, jonka aikana minulle tulee vahva tunne esimerkiksi katsoa jonkun tietyn ihmisen olan yli hänen nettiselailuaan, ja yks kaks hänelle kirjoittaakin mesessä joku minun ystävistäni. Myöhemmin sitten selviää, että minun kuuluikin tietää hänen tuntevan ystäväni, sillä myöhemmät tapahtumat eivät olisi voineet ilman sitä toteutua. Uskon siis jossain määrin kohtaloon, koska näitä tapauksia on niin monia ollut. Joskus taas minulle tulee erittäin vahva tunne siitä, että nyt kannattaa katsoa ikkunasta ulos, ja hetken kuluttua näen jotain eriskummallista tai hauskaa pihallamme. Tiedä sitten mitä nämä kokemukset merkitsevät, mutta niitä on jänniä kokea ja kyseenalaistaa.

// piti vielä muokata, että itse olen myös hyvin taipuvainen enneuniin. Sen viimeisimmän meteorisuihkun aikana esimerkiksi näin unen sadoista tähdenlennoista, jotka valaisivat kuutonta yötaivasta, ja seuraavana päivänä sainkin sitten tietää yön tapahtumista. Aiemmin en ollut siis kuullut siitä tai voinut mitenkään tietää, että juuri sinä yönä oli oikeasti mahdollista bongata satoja tähdenlentoja. Muitakin vastaavia tapauksia on ollut kymmenittäin. Joskus olen myös nähnyt ns. "näkyjä" vuosien päästä toteenkäyvistä tapahtumista. Moni niistä on ollut niin ennalta-arvaamattomia, etten ole niitä voinut ihan sattumalta aavistaa.

[Tenkku]

Tuli mieleeni tosi jännä juttu kaverini mummosta, joka tietää kaikkea henkilöistä joita ei ole koskaan tavannut/joista ei ole koskaan kuullut. Tämän kaverini mummo kerran soitti kaverilleni, joka oli juuri ulkona siskoni kanssa. Mummeli kyseli mitä kuuluu jne. ja kaveri sanoi olevansa siskoni kanssa pihalla juuri. Mummo kysyi että ai kuka ystävä? (kaverillani ei ollut aiemmin ystäviä täällä) ja kaveri sanoi "Liisa (nimi muutettu), se on just muuttanu tänne" ja mummo kysyi "Ai onko se pohjoisesta?" Ja kaveri siihen ihmeissään "On, mistä tiesit?" Mummo "No minusta vaan tuntu siltä. Annappa puhelin sille Liisalle" ja kaverihan anto puhelimen siskolleni. En nyt muista tarkalleen mitä he puhuivat, mutta ainakin mummo tiesi siskoni olevan lesbo ja että hänellä on pikkusisarus.

Kaverini on myös kertonut toisenkin jutun tästä mummosta. Kun hän alkoi entisen poikaystävänsä kanssa seurustelemaan, mummo varoitti että se poika on oikeasti ihan ääliö, älä muuta sen kanssa yhteen. Myöhemmin kun he olivat jo asuneet yhdessä jonkun aikaa, he erosivat, ja poika oli häipännyt sillä aikaa kun kaverini oli töissä, ja vienyt melkein kaikki tavarat ja jopa kaverini omia rahoja mennessään. Aika ihme mummo.

[Nemesia]

Mulla on käynyt ehkä viikon ajan sillä tavalla, että olen tiennyt toista henkilöä katsomalla suht sanatarkasti mitä hän aikoo sanoa. Sekä tuttuja ja ei niin tuttuja ihmisiä. Tuntuu karmivalta kun ei oo koskaan aikaisemmin ollut tällaisia tuntemuksia

[afonya]

Minulla on tullut tämän vuoden puolella aina välillä jotenkin häiritsevä tunne, että jotakin suurta on päättymässä elämässäni / oma elämäni päättyisi parin vuoden sisään. En oikein osaa sanoa siis mitä se on,mutta tuntuu että siis jokin päättyy. Todella häiritsevää ja ahdistava tunne....

En itse usko oikein ennustamiseen ym., eikä minulla ole nyt vähään aikaan tätä tunnetta onneksi ollut. Mutta välillä tulee sellainen hiukan ahdistava olo. En ole jaksanut vaivata päätäni sillä enempää ja olen aika skeptinen muutenkin, joten en ajattele tämän olevan niin iso asia. Voihan olla, että olen itse luonut itselleni tällaisen tunteen. Mutta olen vain sellainen ihminen joka haluaa yleensä selvittää asiat.

Ja tämähän ei varsinaisesti tänne varmaan kuulu, mutta minulle tulee myös välillä todella aidontuntuinen Déjà vu -tunne. Niitä ei ole tullut enää niin usein, mutta silloin kun tulee niin se on todella häiritsevää. Minulla Déjà vu on sellainen, että siihen tilanteeseen liittyy monta asiaa jotka tuntuu tapahtuneen ennenkin täysin samallailla ja täysin samassa järjestyksessä. Paikka, ihmiset ja ihmisen sanomat sanat ovat täysin samat. Aika skeeriä o_O Sen jälkeen on muutama minuutti epätodellinen olo...

[Tähtiensusi]

No eikö se Deja Vu ole juuri tuollainen mitä selitit? Kaikki tapahtuu juuri tietyssä järjestyksessä, sama paikka, samat ihmiset, samat puhutut asiat, sama sää... Kyllä minulle ainakin tulee juuri tuollaisia dejavuita silloin kuin niitä tulee. Ja kyllä, sen jälkeen on epätodellinen ja sekava olo.

Hassua, että minulla on samanlainen tunne kuin sinä mainitsit alussa. Aivan kuin omaa tulevaisuutta ei tuntisi kuin tiettyyn kohtaan ja se mitä sen jälkeen on, jää arvoitukseksi. Sen tulkitsee helposti kuolemaksi. Olen aina tuntenut tulevaisuuteni jollain tietyllä tavalla... Mutta jostain syystä en "tunne sen läsnäoloa" enää noin kolmen-kahden vuoden päähän. En tiedä mitä se tarkoittaa, mutta turha moisesta on huolta kantaa. Mietin kyllä moneen kertaan, että jospa se tarkoittaa kuolemaa tai suurta muutosta. Huomattavaa on se, että juuri tämä "tulevaisuuden tunteminen" päättyy noin vuoteen 2012. Jos olisin herkkäuskoinen, niin olisin jo aivan paniikissa. "Apua se maailmanloppu tulee sittenkin vuonna 2012!!!"
Mutta jos totta puhutaan, en usko tähän koko hommaan mitä juuri selitin.

[afonya]

No eikö se Deja Vu ole juuri tuollainen mitä selitit? Kaikki tapahtuu juuri tietyssä järjestyksessä, sama paikka, samat ihmiset, samat puhutut asiat, sama sää...

No siis olen ymmärtänyt, että joillekuille Déjà vu -tunne voi tulla pelkästään jostain yksittäisestä jutusta, mutta minulla siihen tilanteeseen liittyy yleensä monta juttua jonka takia se tilanne tuntuu vielä todellisemmalta.

Joo, minäkin mietin juuri tuota 2012 juttua, aika jännää mutta olen edelleen sitä mieltä että kuvittelen ja ajattelen liikaa =D

[Tähtiensusi]

No eikö se Deja Vu ole juuri tuollainen mitä selitit? Kaikki tapahtuu juuri tietyssä järjestyksessä, sama paikka, samat ihmiset, samat puhutut asiat, sama sää...

No siis olen ymmärtänyt, että joillekuille Déjà vu -tunne voi tulla pelkästään jostain yksittäisestä jutusta, mutta minulla siihen tilanteeseen liittyy yleensä monta juttua jonka takia se tilanne tuntuu vielä todellisemmalta.

Jaa, mielenkiintoista. Koska aina kun minulle deja vu tulee, niin se on juuri tuollainen, että jokaikinen asia siinä hetkessä muistuttaa jostakin kauemmasta tapahtuneesta. Jolloin se tuntuu erittäin todelliselta, niin kuin sanoit.
Mitenköhän joillekin se sitten tulee vain jostakin yksittäisestä asiasta? Ja miltäköhän se sitten tuntuu? -Ei miltään?
Kai niitä on sitten useamman tyyppisiä...

[Skauris]

No. Ensimmäinen uni jonka näin, oli että hän oli polvistunut eteeni. En oikein pitänyt hänestä, hän tuntui jotenkin ylimieliseltä ja julkealta, vaikkei kohdistanutkaan sitä ehkä minuun.
Se jäi mietityttämään, mutten pohtinut asiaa sen tarkemmin.
Seuraavassa unessa näin edessäni vain mustaa. Sen mustan keskeltä ilmestyi eteeni kruunu joka pyöri hohdellen edessäni.
Kolmannessa unessa olin tullut töistä kotiin ja kuulin kolinaa kylpyhuoneesta. Menin kylppäriin veitsi kädessäni ja repäisin suihkuverhon auki, tämä samainen mies seisoi siinä suihkuverhon takana.
Sanoin kyllästyneesti: "Sinäkö taas?".
Hän puhui minulle jotain, mitä en muista. Olin vain hiljaa ja tuijotin seinää.
Silloin hän nappasi veitsen kädestäni ja viilsi oikeaan käteeni haavan ja sanoi: "Etkö jo käsitä? Arpemme ovat samat".

Niin että en sitten tiedä, sen verta kusipäiseltä vaikuttanut unissa etten ole varma haluaisinko löytää sitä.

Olin jo unohtanut koko unen ja kirjoituksen...
Valehtelin hieman sanoessani, etten muista mitä hän minulle kolmannessa unessa sanoi. Muistin ja muistan yhä, ja niin kävi..
Asia ei ollut parhain mahdollinen, nyt haluan enää vain uskoa että siitä seuraisi vielä jotain hyvää.

Oliko se sitten jokin enne vai alitajunnan hiffauksia, joita ei pysty eikä halua ymmärtää? En tiedä.
Tiedän vain sen, että toivon kaikella olevan vielä jokin hyvä merkitys. Mikä? Sitäkään en tiedä.

[NeitiPerkele]

Moi!
Rekisteröidyin tänne tänään, ja tämä on siis ensimmäinen viestini. Joten aluksi: Hei kaikki!
Sitten asiaan.
Mulla on ihan pienestä asti ollut näitä ennalta tietämisiä/tuntemisia. Mutta kaikki ovat olleet kuitenkin aika pieniä juttuja.
Viimeisin oli kun oli avomieheni tädin synttärijuhlat ja siellä laulettiin karaokea. (Piti aina etukäteen käydä lisäämässä oma biisinsä jonoon). Avomieheni lähti käymään jossain, ja odotellessani, minulle tuli tunne että nyt seuraava biisi on se minkä avomieheni oli käynyt varaamassa. Aloin jo kirjoittaa tekstiviestiä valmiiksi että nyt pitäisi tulla takaisin, koska muuten häneltä menee lauluvuoro. About kun sain näppäiltyä viestin valmiiksi, sieltä karaokekopilta alettiin huudella mun avomiestä laulamaan

Tuo nyt on viimeisin minkä kunnolla muistan. Mutta näitä nyt on ollut. Olen esim tuntenut monesti "jos teen näin niin käy huonosti", enkä ole kuunnellut vaistoani, ja huonosti on käynyt.
Monesti en näitä tuntemuksiani kuuntele, koska minulla on ahdistuneisuushäiriö, jonka vuoksi olen muutenkin hyvin vainoharhainen. Joten usein pistän nämä tunteet sen piikkiin. Ja lähes joka kerta sitten muistuu mieleen että olisi kuitenkin vain pitänyt luottaa vaistoonsa..

[kummo]

Miun kaverin siskolla ja sen äidillä on ihan kauheet noitavaistot

Sen äidillä mummoassa tälläinen kokemus:

Hänen aviomies oli rekkaa ajamassa työkseen. Naiselle tuli sellane "olo" että jotai sattuu matkalla..

Meni n. 2 tuntia ja sen mies soittaa joltai huoltsikalta että ei pääse tänään kotiin ku tiellä oli liukasta ja ajoi ojaan.

Muita en tuolta perheeltä muista mutta sitten äitipuolen vähän jälkeenjäänyt sisko:

-Ennusti sen että pojat muuttaa pois kotoa osapuilleen päivän tarkkuudella.. pojille kerrottiin ennustuksesta vasta ku ne muuttu
-Ennusti oman lemmikkinsä kuoleman
-Ennusti miun äitipuolen avioeron (vaikkei kukaa sille ollu sanonu et miu äitipuolel menee silloisen miehensä kanssa huonosti)

Ja taisi se jonku tuttunsa onnettomuuden tai jonku ihmisen kuoleman ennustaa (jos muistan ni jollain tapahtui keskenmeno). Nykyään kun se sanoo jotain tai meinaa sanoa ni kaikki vaa hyssyttelee koska eivät tahdo kuulla tulevasta mitään, ainakaan pahaa

[NeitiPerkele]

Kummon viestistä tulikin mieleen...

Eläimillä myös on aika erikoisia vaistoja.
Kun äitini oli pieni, heillä oli koira nimeltä Hupi. ihan mielettömän kiltti koira.
Kerran äidin isä ja veli oli menossa autolla johonkin. (en nyt valitettavasti muista mihin he olivat menossa, ei oleellista.)
Mutta kun he yrittivät nousta autoon, Hupi alkoi murisemaan heille, repi housunpultuista, hyppi heitä vasten... Yritti siis kaikin keinoin estää heitä nousemasta autoon. Lopulta, Hupin estelyistä huolimatta, he nousivat autoon ja lähtivät matkaan. Ei kauaakaan kun he ajoivat pahan kolarin, jossa olisi voinut käydä pahastikin. Onneksi ei tosin käynyt.
Taisi karvanakki tietää. Ikinä ennen ei ollut noin käyttäytynyt, eikä koskaan sen jälkeenkään.

[aavenainen]

Miun kaverin siskolla ja sen äidillä on ihan kauheet noitavaistot

Sen äidillä mummoassa tälläinen kokemus:

Hänen aviomies oli rekkaa ajamassa työkseen. Naiselle tuli sellane "olo" että jotai sattuu matkalla..

Meni n. 2 tuntia ja sen mies soittaa joltai huoltsikalta että ei pääse tänään kotiin ku tiellä oli liukasta ja ajoi ojaan.

Muita en tuolta perheeltä muista mutta sitten äitipuolen vähän jälkeenjäänyt sisko:

-Ennusti sen että pojat muuttaa pois kotoa osapuilleen päivän tarkkuudella.. pojille kerrottiin ennustuksesta vasta ku ne muuttu
-Ennusti oman lemmikkinsä kuoleman
-Ennusti miun äitipuolen avioeron (vaikkei kukaa sille ollu sanonu et miu äitipuolel menee silloisen miehensä kanssa huonosti)

Ja taisi se jonku tuttunsa onnettomuuden tai jonku ihmisen kuoleman ennustaa (jos muistan ni jollain tapahtui keskenmeno). Nykyään kun se sanoo jotain tai meinaa sanoa ni kaikki vaa hyssyttelee koska eivät tahdo kuulla tulevasta mitään, ainakaan pahaa

meidän mummolla oli samanlaisia kokemuksia tiesi isäni serkun hukkuvan.. tiesi aina jos meinasi joku ilmottamatta kylään tulla. ja tulipa kummittelemaan äidilleni haudan takaa:) pakko kyllä ihailla häntä;D vaikka en ikinä tuntenutkaan.

[Verninia]

Keskustelun alkuvaiheessa puhuttiin siitä, että jostakin vieraasta ihmisestä tulee joku vahva tunne, joka usein sitten pitää paikkansa. Kai se on intuiitio, joka kaikilla ihmisiksi luoduilla on, mutta jota nykyihminen harvemmin kuuntelee. Siihen pitäisi vaan oppia luottamaan, koska se on se, mikä kertoo eniten loppupeleissä.

Mulla ainakin jonkinlainen ihmistuntemus toiminut. Usein käynyt niin, että olen tavannut jonkun tyypin, josta olen ajatellut, että en tule tulemaan kovin hyvin toimeen. Havainnon jälkeen olen pyrkinyt unohtamaan ensimmäisen intuiition ja tutustumaan niin neutraalisti kun voin tapaukseen, jonka jälken olen usein päässyt toteamaan että ensimmäinen tunne oli todenmukaisin. En koskaan näytä ihmiselle, jos en pidä hänestä,vaan yritän tulla kaikin keinoin neutraalisti toimeen. En halua vetää puoleeni riitoja ja paskapuheita.

Kerran näin lukion käytävällä juuri koulua vaihtaneen pojan, ja minulle tuli vahva tunne, että tuohon ihmiseen on pakko tutustua. Ensivaikutelma piti. Hän on yksi parhaista ystävistäni- oikeastaan enemmän. Jos sitä ystävyyden laatua pitäisi ruveta erikseen selventämään, on parempi olla kertomatta mitään, koska niihin tunteisiin ei sanat yksinkertaisesti riitä silloin kun on kyseessä jotain niin suurta. Jos ihmiset voivat koskettaa toisiaan syvällä sanattomalla ja sanallisella ymmärryksen tasolla, se on sitä.

Sain pari viikkoa sitten erittäin houkuttavan työtarjouksen, mutta luurin päästä kuuluvan ensivaikutelman perusteella voin sanoa, etten pidä työnantajasta. Hänen käytöksensä oli jollain oudolla tavalla outoa, jäi vain todella epäselvä vaikutelma. Olen miettinytkin sen jälkeen, että ensivaikutelma oli negatiivinen. Pitäisikö ottaa työntarjoajaan yhteyttä vai jättää homma sikseen. Itseasiassa otin jo kerran yhteyttä, mutta hänen ehdottama haastatteluaika ei käynyt minulle, eikä hän enää vastaa tapaamispyyntöihini. Hän ei informoinut työpaikasta, kunhan soitti pari töksähtävää puhelua. Netistä sain itse ottaa selvää.

[Esme]

Minulla tulee usein juurikin tuo intuitio jostain tapaamastani ihmisestä, että onko hän "hyvä" vai "paha".
Esimerkiksi ystäväni oli alkanut seurustelemaan uuden miehen kanssa ja oli onnensa kukkuloilla, mutta minulle tuo mies aiheutti heti ensitapaamisella väristyksiä ja hyvin vastenmielisen olon, vaikka silloin ei mitään erityistä hänen osaltaan tapahtunutkaan, hän käyttäytyi kuin kuka tahansa mies. Pian mies osoittautuikin sitten täydelliseksi kusipääksi joka lähestulkoon pahoinpiteli ystäväni.

Olen myös pari kertaa aavistanut jostain ihmisestä, että tämä on ollut raskaana, vaikka se on ollut vielä salaisuus ja muille ei ole kerrottu mitään.

Monesti myös tulee noita oloja, että tiedän puhelimen soivan pian, ja ainahan se on sitten soinut.

Välillä tulee myös jotain selittämättömiä oloja, tuntuu että jotain on tapahtunut tai tapahtumassa, en vain koskaan tiedä että mitä. Monesti nämä olot ovat pitäneet paikkansa, vaikka kyseessä ei siis välttämättä ole mitään ikävää tai surullista ollut.

Viikko sitten minulle tuli tunne, kun olimme lähdössä laina-autolla pidemmälle reissulle, että auto tulee jättämään meidät matkan varrelle, ja niin siinä sitten kävi.

Toissapäivänä raskaana oleva ystäväni pyöri minulla kovasti mielessä, tiesin että hetkellä millä hyvänsä saan kuulla vauvauutisia. Yöllä sain viestin lapsen syntymästä.

Pitäisi vain opetella kuuntelemaan noita tuntemuksiaan selvemmin, mutta ei sitä tule aina niin huomioitua kuin vasta jälkeenpäin, että näinhän minä tunsin!

[Verninia]

Pitäisi vain opetella kuuntelemaan noita tuntemuksiaan selvemmin, mutta ei sitä tule aina niin huomioitua kuin vasta jälkeenpäin, että näinhän minä tunsin!

Ehdottomasti kannattaa, niin selviä aavistuksia sinulla on viestisi mukaan ollut. Minulla taas on usein aavistuksia jostain tapahtumasta, mutta välillä sivuutan ne, tai ajattelen itsekseni että höpöhöpö, eikä mitään sellaista välttämättä tapahdu. Kyse voi olla siitäkin,että heti teilaamalla tulevat ajatukset suljenkin jonkun tietyn kanavan itsessäni. Toisaalta aina pitäisi myös osata säilyttää kosketus myös todellisuuteen, ettei sekoa.

[Vic Rattlehead]

Pakko taas pistää, että tässäkin asiassa ihminen vähän uskoo mihkä haluaa uskoa. Se on yllättävän yleistä esim. aavistaa, että jollakin parilla ei mene ja hyvin ja kauanko se heidän yhteiselonsa enää kestää, jos on tietoinen, että kaveri on raskaana ja raskaus lähenee loppuaan niin väkisinkin siinä ihminen koko ajan miettii, että kohta sieltä tulee vauvauutisia.. Ja tuttujen ihmisten kanssa sen melkein osaa "arvata" koska tuo ihminen suhun yhteyttä ottaa.

Mäkin soittanut joskus kaverilleni täsmälleen samaan aikaan kun hän mulle. Seurauksena puhelu ei yhdistyny ja piti soittaa uudestaan takas vai soittiko kaveri sitten mulle, joka tapauksessa, en mä tosta silti aattele mitään, että meidän välillä oli "telepatiaa", koska en mä oikeestaan voi vannoa tietäneeni, että kaverini yhteyttä ottas, vaikka sellainen tunne olikin, että pitäiskö itse ottaa yhteyttä. Kyse oli ihan puhtaasta sattumasta. Mutta olishan se aina jälkiviisaasti helppo sanoa, että "Mä tunsin sen, että sä otat pian yhteyttä".. But what is the fucking point.

Ihminen ottaa kumminkin sen verran infoa koko ajan aivoihinsa, suuri osa myös alitajuisesti, että ei noin arkipäiväisten asioiden kuin kissanristiäisten ym. ennakointi kauhean vaikeata lopulta ole.

[Verninia]

Monet asiat on puhtaita sattumia ilman sen kummepia yliluonnollisuuteen liittyviä vivahteita. Mutta uskon kyllä että myös niitä yliluonnollisiakin aavistuksia ja ajatuksia on mahdollista tuntea ja kokea. Joku järki tässä kaikessa kuitenkin pitää olla, että pysyy jalat maassa. Ja järki mukana, että pystyy ajatella myös että asioita tapahtuu ja kaikkeen ei liity välttämättä mystiikkaa.