Ruumiistairtautuminen

[tuputhy]

Olis mullakin jotain tuosta "värinästä":
Itsestäni tuntui koko kropassa sellainen "sähköinen" tunne ja kuului samantyyppistä "ääntä", kuin sukeltaessa kuuluu korvissa. Tuntui, kuin joku osa minusta olisi kuin puristunut kokoon kerääntyen koko vartalosta yhteen paikkaan takaraivon viereen takavasemmalle, mihin olin kohdistanut "ajatukseni".
Sitten vain lähdin lentämään. En uskaltanut avata silmiä, koska pelkäsin palaavani heti takaisin, joten en sitten mitään nähnyt. Sitä takaisintuloa en kyllä muista, joten kai sitten nukahdin.

Se on jännä tunne, koska se säikäyttää eka kerralla, mutta sitten jo seuraavalla kerralla pidin pääni kylmänä ja huusin mielessäni :Jeee!

Fyysiset silmät olivat kiinni ja kääntyneet ylöspäin. "Sisäisillä" silmillä katsoin juuri sinne takaraivon viereen. Niin se mulla aina onnistuu.

[Spiff]

Kiitos hartsa!

Hienoa saada kommenttia näihin kun en viitti ihan työkavereilta kysellä
Pitää koittaa säilyttää hermot seuraavalla kerralla. Koko hommassa olen ihan alkukokeilussa vasta, mutta hyvin kaikki näyttäis edistyvän jos olis vaan enemmän hetkiä jolloin tätä ja meditaatiota vois harjoittaa. Välillä tuntuu että on vaikea löytää aikaa ja omaa rauhaa.
Oman mielen hallinta ja hiljentäminen on aluks todella vaikeaa, mut tuntuis nykyään ruuhkabussissakin onnistuvan aina paremmin.

Ilmoittelen jos/kun tulee jotain edistystä.

[Hartsa]

Jepulis, hyvä jos auttoi hieman.

Kyllähän sitä aikaa yleensä hetki pitäisi päivästä löytyä jos vain tarpeeksi halua on kaivaa se jostain. Mutta tosiaan, jos olet ihan oikeasti meinaamassa opetella tämän homman niin suosittelen järjestelmällisyyttä hyvinkin vahvasti. Säännöllisellä harjoittelulla irtoamisonnistumisia pitäisi rueta tulemaan 1-3kk aikana jo (poikkeuksellisen lahjakkailla jopa ensimmäisillä yrityksillä). Itsehän tuhrasin monta vuotta ihan hukkaan kun itseltä ei tuota järjestelmällisyyttä nimittäin löydy.Tosin näin jälkikäteen kyllä löytyisi jos ajassa takaisin pääsisi.

Ja mitä kaikkea tuo järjestelmällisyys pitää sitten sisällään näissä hommissa. Kannattaa rueta pitämään unipäiväkirjaa.. sängyn viereen joku vihko, johon vaikka ranskalaisilla viivoilla muutama pääpointti mitä on tapahtunut yön aikana. Säännölliset meditaatioajat (ihan itsestä kiinni, voi olla vaikka pari kertaa viikossa jossei aikaa enempään löydy), +säännölliset muut harjoitusajat jos tulee jotain energiaharjoituksia sun muitakin treenailtua. Ja sitten irtoamisyrityksille kannattaisi pyhittää oma aikansa ja paikkansa. Eli ei yhdistää sitä nukkumaan menoon eikä sänkyyn. Mieluiten joku miellyttävänojainen nojatuoli tms ja aina tehdä yritykset samassa nojatuolissa. Tämä ohjelmoi alitajuntaa oppimaan valmistautumaan irtoamiseen heti kun menet nojatuoliin rentoutumaan, mikä säästää aikaa ja parantaa onnistumisen mahdollisuuksia. Makuuasento+sänky yhdistelmään on aikojen saatossa ohjelmoitunut nukkuminen aikojen saatossa.. mikä ei tee irtoamisesta mahdotonta tietysti sängyssä, mutta vaikeampaa.

Tuossapa muutama pointti mitkä näin jälkikäteen voisin sanoa, että "Voi jospa minä silloin nuorena olisin tajunnut ja uskonut kun luin...". Olisi nopeasti oppinut homman ja osaisi varmasti paremmin mitä nykyään. Mutta näinhän se menee, ne opettaa jotka ei osaa

Pahoittelen kirjoitusvirheitä, tuli kiirelähtö nyt, en kerkeä tarkistaa.

[ridikulous]

Hm. Toissailtana kokeilin ihan tosissani irtoamista. En ole aivan varma onnistuinko (voiko siitä olla epävarma? ).

Makasin sängyllä selälläni, silmät kiinni. Keskittymistä auttoi, että kuulin/tunsin sydämenlyöntini, joihin sitten pystyin keskittämään silloin tällöin karkailevat ajatukset. Pystyin rentouttamaan ruumiini melko lailla helposti. Ryhdyin sitten ajattelemaan, kuinka pikkuhiljaa kohoaisin sängyltä, ja katsoin samalla silmät kiinni hiukan pääni yläpuolelle. Jonkin ajan kuluttua ruumis alkoi kauttaaltaan värisemään (lievästi tosin), kuin olisin jännittänyt kaikkia lihaksia äärimmilleen. Ja sitten tuli se outo olo, kuin tasapainoaisti olisi pettänyt. Muistaakseni ajattelin, että "tässä sitä mennään" ja tunsin todella kuin olisin noussut ylöspäin metrin, ehkä parikin. Samalla tuntui kuin olisin yhtäkkiä ollut pystyasennossa enkä enää makuulla.

En halunnut avata silmiä, sillä pelkäsin, että olen vain kuvitellut koko tuntemukset Niinpä sitten vähän ajan kuluttua liikautin vain varovasti sormia ja tunsin taas makaavani turvallisesti vaaka-asennossa sängyllä.

Yritin heti perään uudestaan, mutten päässyt enää värinöistä pidemmälle. Olisinko sitten ollut jo liian väsynyt tai vastaavaa.

[Hartsa]

Jaa'a, kyllä tuo periaatteessa vaikuttaisi ihan kuin irti olisit käynyt. Mutta hämmästyttää että jos värinät ovat olleet lieviä (olettaen että et ole ennen niitä saanut, ekalla kerralla itsellä tuntui kun joku olisi lyönyt ylijännitejohdon keskelle rintaa(tai miltä kuvittelisin tuon tuntuvan)). Mutta luonnollisesti irtoamistuntemukset ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat toki. Eikä kyllä jäänyt eka irtoamiskerralla epäselväksi ollako irti vai nähdäkö unta tms, mutta avaahan seuraavan kerran silmätkin ja kertoile mitä näkyy

Jäi vähän epäselväksi.. siis tunsit olevasi ruumiisi yläpuolella, mutta sormen liikuttaminen palautti sinut takaisin ruumiiseen? Siis fyysisen kehon vai astraalikehon sormen? (olettaen että olit oikeasti irti) Tosin olet voinut tuntea astraalikehosi ja fyysisen kehosi yhtäaikaa myöskin.. (tuplatodellisuus systeemistä selitin jossain aiemmin)

[Aqua vitae]

Oma mielipide: Ruumiistairtautuminen on aivojen luoma hallusinaatio/virhetoiminta, joka aiheutuu tietynlaisesta mielen/kehontilasta...

[tuputhy]

"Aqua vitae " ymmärtää asian vasta, kun on itse kokenut, -niin kuin muuten kaikki muutkin..
Minullekin se tapahtui ensimmäisellä kerralla niin, etten ollut koskaan kuullutkaan tällaisesta. Sitten vasta myöhemmin ymmärsin, mitä oli tapahtunut!

[Wespa]

Olen kuullut jutun, jossa joku henkilö oli irtautunut ruumiistaan ja huomasi korkean kirjahyllyn päällä hämähäkin seitin ja kun hän oli palannut ruumiiseensa hän kävi tarkistamassa asian ja siellä oli hämähäkin seitti, jonka hän sitten putsasi pois.

[Hartsa]

Jeps, tuo jos mikä on aika hyvä todistus itselle. Ja onhan näitä kuulemma testattu ihan virallisemmiltakin tasoilta vastaavilla tavoilla, julkisuuteen ei vaan toki voida kertoa tuloksista, ettei ihmiset järkyty. Mutta tuo menee tietysti vähän salaliittoteorioiden puolelle jo, vaikken itse asiaa epäilekään yhtään.

Noissakin kirjoissa mitä olen lueskellut, niin suositellaan että vaikka korttipakasta kortin ottaa ja laittaa sen katsomatta jonnekin mistä ei sitä normaalisti näe. (hyllyn päälle, kuvapuoli ulospäin ikkunaan tms. Ja käy sitten irrotessa katsomassa. Tosin asiahan ei ole niin simppeli kuin sen kuvittelisi olevan, kun noita eri tasoja mihin voi irrota on useampia. Astraalitaso, kausaali, yms. ja jotta pystyy tarkastelemaan mitä oikeasti ympärillä tapahtuu tällä hetkellä pitää onnistua irtoamaan ns. real-time-zonelle. Ja toki sitten vielä muistaa kyseinen kortti reissun jälkeen.

Mutta juu, jokainen uskokoon mihin haluaa, ja tietäköön sen minkä on kokenut. Siihen en sen enempää puutu

[Aqua vitae]

Juu täytyy varmaan asiaa enempi tutkiskella...

[Wespa]

Aiheesta on olemassa esitelmä, joka on videona netissä ja siinä 60-70 luvulla virallisia testejä USA:n valtiolle tehnyt henkilö kertoo tuloksistaan ym. Hän kertoo mm. että yhdessä testissä hänen yläpuolelleen laitettiin katonrajaan jotain, jota hän ei voinut nähdä ja sitten hän erkani ruumiistaan katsomaan mitä siellä on ja piirsi paperille jotain epämääräistä. Itse hän sitten katsoi, että tämähän on vain jotain sotkua, mutta sitten virkailija tuli ja käänsi lapun ylösalaisin ja siinä oli 7UP -merkki. Arvaattekin varmaan mitä sinne katon rajaan oli laitettu, 7UP -merkkihän siellä oli.

Koitan löytää sitä videota jostain, niin voin linkittää sen sitten tänne.

[ridikulous]

Jäi vähän epäselväksi.. siis tunsit olevasi ruumiisi yläpuolella, mutta sormen liikuttaminen palautti sinut takaisin ruumiiseen? Siis fyysisen kehon vai astraalikehon sormen? (olettaen että olit oikeasti irti) Tosin olet voinut tuntea astraalikehosi ja fyysisen kehosi yhtäaikaa myöskin.. (tuplatodellisuus systeemistä selitin jossain aiemmin)

Siis tunsin vain yhden kehon, ja se tuntui roikkuvan ilmassa. En tuntenut enää sänkyä alapuolella ja tasapainoaisti oli jotenkin täysin sekaisin, en tiennyt missä suunnassa maa on jne Ja sitten kun liikautin sormia niin tunsin taas makaavani alkuperäisessä paikassa.

Mietin toistakin vaihtoehtoa kokemukselle... Olisiko mahdollista, että kauan aikaa samassa asennossa maatessa tuntoaistini turtui, enkä siksi pystynyt enää aistimaan mitään ympärilläni? Se ei tosin selitä tasapainoaistin pettämistä.

[Hartsa]

Vaikea mennä varmaksi sanomaan, mutta epäilen että ei kysymys ollut turtumisesta. Minulla ainakin häviää "tuntoaisti" kehoon hyvän aikaa ennen irtoamista. Ilmeisesti tämä tapahtuu siinä vaiheessa kun keho nukahtaa.. ja kyseessä ei ole turtuminen koska se tapahtuu jokapuolella kehoa yhtäaikaa.. ja hyvinkin nopeasti kunhan harjoittelee.

Mutta eipä se sitä poissulje etteikö sinun kohdallasi olisi voinut jostain vastaavasta olla kysymys. Tuokin tasapainon sekoittuminen on yleinen ilmiö irrotessa. (ainakin minulla) Varsinkin jos energiataso on matalalla niin on käynyt niinkin että irtoamisen jälkeen jaloilleen laskeutuessa olen suoraan kaatunut maahan, enkä ole siitä päässyt nousemaan ylös, enkä ole edes nähnyt mitään.. liikkuminen tuntuu monesti jotenkin haasteelliselta muutenkin. Harjoituksen puutetta

[Aarnikotka]

heräsin kerran yöllä siihen, että tunsin käden otsallani. En muista aukaisinko silmiäni, mutta tunne kuitenkin hävisi,ja otsa tuntui sen jälkeen sähköiseltä. Nukahdin heti uudestaan. Aamulla kerroin kaverilleni tuosta yöllisestä kokemuksesta (emme olleet ikinä tavanneet eikä hän ole nähnyt millainen huoneeni on edes kuvista), ja hän kertoi nähneensä unta jossa oli huoneessani ja pisti käden otsalleni ja sanoi rauhoitu Minulla kun oli ollut hieman sterssiä.
Hän myös kuvaili hieman huonettani, kuten että vieressäni oli nalle jonka hän otti käteen ja katseli sitä ja seinillä oli kuvia, tosin hän ei hirmu tarkkaan muistanut vierailustaan. Hänellä on kuulema usein ruumiistairtautumismatkoja ja hän aistii joskus pitkänkin matkan takaa jos jollakin on huolia

Joskus kuolen unessa ja henkeni irtautuu ruumiistani, mutta se on hyvä asia koska henkeni pääsee kehittymään eteenpäin Kuoleminen ja sielun vapautuminen unessa on jännä tunne, ja yhdessä unessa halusin palata vielä maan päälle lohduttamaan äitiäni jotta hän toipuisi kuolemastani.

[tepeh]

MInulla kävi n.8 vuotta sitten niin, että tulimme katsomaan tulevaa taloamme. Talon tontilla huomasin katsovani itseäni takaatapäin. Näin selvästi kuinka mummini piti minun ja veljeni kädestä kiinni.
Tuota en ole unohtanut vaikka siitä onkin jo todella pitkä aika ja olin tuolloin hyvin pieni.

[Mya_]

Jostain täältä parablogin foorumilta luin, että ihmisillä on tullut sellainen "kaatuva" tunne ennen ruumiistairtautumista.
Noh sitten eräänä aamuna päätin kokeilla. Olin jo herännyt, kun sitten nukahdin uudestaan ja heräsin uudestaan. Päätin sitten kokeilla OOBE:a siten, että kuvittelen 'sieluni' lipuvan irti ruumiistani, sillä lailla putoavan taaksepäin.
Hetken sitä mielikuvaharjoitusta tein, kun jo alkoi tuntua upottavalta ja tosiaan siltä että olin irtautumassa. Sitten alkoi kuulua ihan kummallista melua, sellaista rätisevää ja vähän paineenomaista, ihan kuin ilmapalloa olisi tunkenut johonkin liian pieneen putkeen tms, samalla tuntui siltä kuin siirtyisin taaksepäin.
Pelästyin hieman tuota ääntä, joka sitten samassa loppuikin, kuten loppui tuo lipuva tunnekin. Olisiko tämä voinut olla OOBE:n alkua? Oon kuullut että joskus ennen OOBEa kuuluu jotakin ratisevaa ääntä, kuten mulle on ennenkin käynyt.

Ruumiistairtautumista en mitenkään erityisesti muista kokeneeni..

[tuputhy]

Minulle on käynyt niin, että kun makaan sängyssä selälläni ja rentoudun, tuntuu ikäänkuin liukuisin sängyn reunalle ja sitten hupsahdan alas jotain 10 cm verran. Eka kerralla laitoin jalan maahan, kun säikähdin, mutta sitten olen pitänyt pään kylmänä!

Sitten tuntuu, kuin lähtisin lentämään taaksepäin, niin, että suhina vaan kuuluu, mutta en näe mitään...harmi.

[Vic Rattlehead]

En sitten tiedä joko olen jossain maininnut täällä omasta kokemuksestani, mutta tämän lukuvuoden aikana pitkän koulumatkan ja erään lääkitykseni(ei ole mistään vakavasta lääkityksestä kyse ) takia jouduin heräämään 5.30, jotta ehdein käymään suihkussa odottamaan tunnin sen lääkkeen takia ja sitten syödä ja mennä hampaitten pesunkautta bussiin.

Nukuin siis suhteellisen vähän ekana amisvuotenani ja useasti väsymyksen takia menin suihkun jälkeen ottamaan nokoset puoleksi tunniksi, jonka jälkeen söin ja pesin hampaat ja menin vielä noin vartiksi nukkumaan ennen kuin lähdin. Tällä vartin(joskus jopa puolen tunnin, riippui päivästä) nukkumisella ehdein nähdä jopa kolmea eri unta, mikä siis on enemmän kuin muistan nähneeni unia yhden yönkään aikana.

Sitten eräänä kertana kun menin noin vartiksi makailemaan sänkyyn, koin kuin olisin yhtäkkiä rentoutunut koko kropastani ja lähtenyt leijjumaan ylöspäin. Kun hätkähdin ja avasin silmäni niin salaman nopeasti koin putoavani takaisin kehooni. Pistin silmäni taas kiinni ja jälleen koin lähteväni ylöspäin ja siristin silmiäni vain sen verran, että näkisin läheneekö katto silmissäni ja kyllähän se läheni vaikka todella unisena sen koko kuvan näinkin. Herätyskelloni alkoi pipittää ja sitten taas vajosin takas kroppaani ja aloin pukea ulkovaatteita hämmästellen koko juttua.

Joko kyseessä oli äärimmäisen aito hallusinaatio unenpuutteen takia tai äärimmäisen aidon tuntuinen uni. Hieno kokemus silti.

[Zrud]

Itse olen kokennut omasta mielestäni 2 ruumiista irtautumis kokemusta.

1: olin noin 3:lla luokalla ala-asteella. olin kävelemässä koululle aamulla.
ja oli vielä poikkeuksellisen sumuinen aamu varhais keväällä.
huomioni kiinnittyi serkkuuni joka oli ylä-asteella koulussa (koulu on matkan varrella)
joka viittilöi miua luokseen. Aloin ylittämää tietä. tosin sitä ennen katsoin tien tulo suunnat
ettei tule mopoja/pyöriä. Aloin ylitämään tietä ja sumusta ajoi päällenu Suzuki PV
ilman valoa. Jalkahan hommassa murtui. mutta muistan selvästi että näin kolari tilanteen
noin ylä taka vasemmalta. siis noin 10m korkeudesta. Sen jälkeen en muista muutakuin että
minua elvytettiin jalkakäytävällä.

2: Olin 6 Luokalla juuri lukukauden loppumisesta johtuvasta kevät-juhlista tulossa.
ajoin pyörällä jyrkkää alamäkeä joka johti pois koululta.
en tiedö mihin pyöräni liukastui. mutta kun tajusin että kaadun kovas vauhdis alamäessä
tunsin kuin joku olisi napannut minua kainaloista ja vetänny tavallaa henkeni pois kehostani
ja näin oman selkäni loittonevan alamäkeen. Havahduin takaisin itseeni kuin sain iskun
kaatumisen johdosta. Josta seuraten oikean jalkani pohkeen ihot olivat kokonaan rullalla.

Että haluaisin kuulla kommentteja onko ketkään muut tuntenut vastaavan laisia tapahtumia.

[aavenainen]

veljeni sanoi leijuneensa kehonsa yläpuolella kitarisa leikkauksessa