Toivon siivillä -sarja
SHOUD 1
Adamus Saint-Germainia kanavoinut Geoffrey Hoppe (
www.crimsoncircle.com)
5.10.2024
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Minä olen mitä olen, Adamus ja St. Germain.
Aah, rakkaat shaumbrat, on hyvä olla taas kanssanne tätä uutta shoud-sarjaa varten. Hyvä liittyä taas yhteen shaumbrojen kanssa ympäri maailmaa. Täytyy myöntää, että olen pitänyt itse vähän taukoa kauniista Merlin-kokoontumisesta lähtien. Minulla oli aikaa katsoa tarkkaan ja pohtia, mitä shaumbroilla tapahtuu, mitä maailmassa tapahtuu. Siis otin erittäin rennosti kuluneen kuukauden ja yritin myös kannustaa Cauldrea ja Lindaa ja Crimson Circlen henkilöstöä tekemään niin. He eivät pärjänneet siinä kovin hyvin, mutta he saivat vähän lisärentoutumista.
Yksi pohdiskeluistani liittyi siihen, että ylösnousseiden mestareiden – meitä on nyt reilusti yli 13.000 – ei tarvinnut käydä läpi, mitä te käytte läpi. Kävimme läpi omia juttujamme tietysti, mutta tarkastelin sitä ajatellen, millaista oli omassa elämässäni tai Kuthumin elämässä tai myös Jeshuan elämässä, ja hän kävi paljon läpi. Mutta meidän ei tarvinnut käydä läpi, mitä te käytte läpi nyt. Asioiden nopeus, tapahtuvan muutoksen nopeus – yrittää pysyä tasapainossa kaiken sen kanssa, mitä tapahtuu, ja kaiken kukkuraksi olla mestari, olla omassa Oivaltamisessanne. Meillä ei ollut massatietoisuuden melua lähimainkaan, mitä teillä on nyt. Meillä ei ollut kaikkia draamoja, joita planeetalla tapahtuu tällä hetkellä.
Tavallaan silloin oli kovempi elämäntyyli hyvin monilla ylösnousseilla mestareilla. Meillä ei ollut myöskään paljon moderneja mukavuuksia. Se oli kovempaa, mutta tavallaan se oli itse asiassa helpompaa. Asiat olivat yksinkertaisempia, ei ollut yhtä paljon monimutkaisuutta, ei ollut yhtä paljon epäjärjestystä ja melua ja häiriötekijöitä. Jos halusit aikaa itseksesi meidän elämissämme, sitä oli paljon helpompaa saada. Nyt tapahtuu hyvin paljon. Ja vaikka ajattelette asuvanne yksin jossain metsässä, on edelleen planeetan energeettistä melua.
Siis ennen kuin aloitan, haluan todella antaa tunnustusta jokaiselle teistä siitä, mitä teette, pysyessänne tällä planeetalla. Sen te suostuitte tekemään. Se on juuri se syy, miksi olette täällä tässä elämässä. Siis oikeasti toteutatte intohimonne, sitoumuksenne, mutta se on melko haastavaa, kuten tiedätte. Kaunista on se, että meillä on toisemme. Teillä on shaumbroja ympäri maailmaa, teillä on ylösnousseet mestarit, ja teillä on, no, Ja-Itsenne. Puhumme siitä myöhemmin.
Toivo ja toivottomuus
Mutta nyt käynnistämme uuden sarjamme, käynnistämme tämän kauniin sarjan, Toivon siivillä, ja rakas Linda, näen, että tulit pukeutuneena sitä varten, Toivon siivillä (Lindalla on päällään kaunis perhoshartiahuivi). Ja tietysti Belle, voitteko saada kuvan hänestä. Bellekin on pukeutunut. Cauldre ei niinkään, mutta on toivon siivet (kamera siirtyy Belleen).
LINDA: Siinä hän on! (Belle makaa lattialla ja hänelläkin on perhosen siivet)
ADAMUS: On sen aika planeetalla tällä hetkellä. Se ei ole vain uuden shoud-sarjan nimi, vaan elämäntapa, ja sitä todella teette täällä – Toivon siivillä.
Nimittäin minun täytyy aina naureskella. Luulen, että useimmat shaumbrat, useimmat ihmiset ajattelevat, että sellaiset sanat kuin ”toivo” tai ”rakkaus” ovat olleet pitkän aikaa, mutta ne eivät oikeasti ole. Ne ovat suhteellisen nykyaikaisia. Kuten olen sanonut teille, rakkautta on ollut planeetalla vasta noin 5.000 vuotta. Ja sana ”toivo” on suhteellisen uusi. Se on peräisin kenties 1300-luvulta, se ei ole ollut kovin kauan planeetalla.
Oli muita tavallaan samanlaisia sanoja – tavallaan. On hepreankielinen sana ”tikvah”, joka merkitsee tavallaan toivoa, tai ”hatikvah”. Mutta sanan ”toivo” todellista perusolemusta sellaisena, kuin se on englannin kielessä, ei ole ollut kovin pitkään. Se on suhteellisen uusi. Itse asiassa mielenkiintoinen, pieni ja todenperäinen kommentti tässä: toivon adjektiivia, ”toiveikas”, käytti ensimmäistä kertaa vuonna 1597, kuka – onko sinulla, rakas Linda, mitään arvauksia?
LINDA: St. Germain.
ADAMUS: Lähellä. William Shakespeare oli ensimmäinen, joka koskaan käytti sanaa ”toiveikas”.
LINDA: Luulin, että Adamus oli William Shakespeare.
ADAMUS: Mutta tuolloin se tunnettiin William Shakespearena. Siis, olet puolittain oikeassa. Saat puoli pistettä.
LINDA: Ai, vain puoli. Okei.
ADAMUS: Puoli pistettä. Siis, tätä termiä ”toivo” ei ole oikeasti ollut kovin pitkään.
Mikä on toivon ja unelman ero? Unelma on jotain tavallaan korkeaa, ylevää. Unia teillä on yöllä (suom. huom. ”unelma” ja ”uni” ovat sama sana), mutta unelmanne ovat tavallaan tuolla jossain. Minulle toivo on vakaampi. Vakaampi. Ja itse asiassa, jos katsotaan sanan ”toivo” etymologiaa, englanninkielinen sana juontuu joistain vanhemmista termeistä, kuten ”hopa” (suom. huom. toivo on ”hope”) – ei Hoppe, vaan hopa.
LINDA: Hah-hah-haa! (He naureskelevat)
ADAMUS: Minun oli heitettävä se mukaan Cauldrelle. Ja periaatteessa tuo sana merkitsi ”kallio/kivi”.
LINDA: Ai.
ADAMUS: Kallio. Ja toivo on jotain vakaampaa kuin unelma, konkreettisempaa, halutumpaa ihmistasolla, ja juuri nyt tätä toivoa todellakin tarvitaan planeetalla. Se on jotain, mikä … No, itse asiassa jos palataan jälleen alkuperään, niin sana ”shaumbra”, tuo alkuperäinen sana, merkitsee väljästi käännettynä ”kallion perhe”. Siis, eikö ole mielenkiintoista, että puhumme nyt sarjasta ”toivon siivillä” ja kalliosta tai sen vakaudesta?
Toivo ei ole vain unelma. Se ei ole vain jokin epärealistinen halu. Toivo on intohimo. Toivo on jotain, miksi ette vain uneksi tulevanne, vaan haluatte tulla. Nimittäin usein ihmiset uneksivat asioista. He uneksivat haluistaan/pyrkimyksistään elämässä. Mutta itse asiassa suuren osan ajasta he pitävät unelmat tuolla jossain. He eivät välttämättä halua niiden toteutuvan, koska silloin ne täytyy käsitellä. Mutta toivo on kuin: ”Kyllä, haluamme sen konkreettisesti. Haluamme sen tänne nyt.”
LINDA: Onko se kuin halu/toive?
ADAMUS: Se on konkreettisempi, vakaampi kuin halu, mutta kyllä, ne ovat samanlaisia. Kun mennään sanojen nyansseihin, ne voivat merkitä eri asioita. Mutta sana ”toivo” on hyvin läsnä.
LINDA: Okei.
ADAMUS: Hyvin läsnä, kun taas sana ”unelma” ei välttämättä ole, tai ”halu”. Ne ovat tavallaan enemmän tuolla jossain.
LINDA: Okei.
ADAMUS: Mutta, Toivon siivillä.
LINDA: Aa.
ADAMUS: Kuten olen sanonut, yksi suurimmista ongelmista planeetalla juuri nyt on, että on toivottomuutta.
LINDA: Voi, aivan.
ADAMUS: Enemmän kuin pystyn muistamaan pitkään aikaan. Tämä toivottomuus johtaa masennukseen, ja masennus on tosiaankin yleistä tällä planeetalla. Noin 6–8 % planeetasta on kliinisesti masentunutta.
LINDA: Vau.
ADAMUS: Se on paljon ihmisiä, jos se lasketaan. Se on paljon kliinisesti masentuneita ihmisiä. Mutta niitä, joita ei ole diagnosoitu, niitä joilla on sitä, mutta se ei ole täysin estänyt heitä olemasta elämässä, on yli 80 %. Luultavasti lähempänä 90 %:lla ihmisistä on jossain määrin toivottomuutta, ja se johtaa masennukseen.
Masennus tietysti väsyttää teidät. Se potkaisee intohimon ja ilon ulos elämästä. Masennus pitää teidät alamaissa, ja hyvin suuri osa planeetasta on toivotonta tällä hetkellä. Se on tavallaan surullista, ja tiedän, että se mitä sanon, on hyvin toivotonta, ja ajattelette: ”Miksi edes yrittää, jos planeetalla on näin paljon masennusta ja toivottomuutta? Miksi edes yrittää?” Mutta palaan vanhaan sanontaan: ”Aina on pimeintä ennen aamunkoittoa”, ja siinä olemme tavallaan tällä hetkellä.
Hyvin monia asioita yhtyy nyt planeetalla. Kaikkea teknologoista, joita teillä on, vanhaan historiaan, karmaan, vanhoihin tapoihin tehdä asioita, tukahduttamiseen vallan vuoksi, seksuaalienergiavirukseen. Kaikki nämä yhtyvät asiat laitetaan yhteen, ja se aiheuttaa tätä toivottomuutta. Ja kun siihen vielä lisätään, että oikeasti, nöyrän mielipiteeni mukaan, on …
LINDA: Nöyrän?
ADAMUS: No, mielipiteeni mukaan, suuren mestarimielipiteeni mukaan, on erittäin harvoja hyvin dynaamisia johtajia planeetalla tällä hetkellä – politiikassa tai yritystoiminnassa, uskonnoissa. On muutamia, mutta planeetta toivoo jonkinlaista pelastajaa, jonkinlaista dynaamista ja karismaattista persoonaa. Mutta samaan aikaan he pelkäävät sitä, koska tuo karismaattinen persoona voisi olla antikristus. Siis, ennen kuin he edes aloittavat, heidät on lyöty. Siis, planeetalla on tätä yleistä toivottomuuden tunnetta, ja se on tavallaan surullista.
Mutta tässä sanomme shaumbroina: ”Tämä shoud-sarja on Toivon siivillä.” Se on kuin: ”Mitä, puijaammeko itseämme? Mitä, pelaammeko jotain peliä? Mitä, yritämmekö laittaa silmälaput ja teeskennellä, että asiat ei eivät ole huonosti?” Ei lainkaan. Ei lainkaan. Voitaisiin sanoa, että kaikki yhtyy tänä aikana ja se luo tätä yleistä toivottomuuden tunnetta. Ja toivottomuus tappoi taikuuden jo kauan sitten – toivottomuus tällä planeetalla.
Taikuus oli oikeasti osa elämää planeetalla – 600, 1000 vuotta sitten, 2000 vuotta sitten oli vielä taikuustekijä. Ja jos ei mitään muuta, niin oli usko taikaan – että voimme tehdä taianomaisia asioita, että metsissä on taikaa. Yöllisissä kohtaamisissanne on taikaa. Mutta nekin on työnnetty pois. Siis, planeetalla ei ole edes taikuutta. Siis, kuka olemme sanomaan ”toivon siivillä” planeetalle, joka on melko masentunut, melko surullinen.
Mutta juuri siitä syystä olemme täällä, ja haluan teidän ymmärtävän, ettei tämä planeetta ole lainkaan toivoton. Olen kertonut teille aiemmin, ettei ole takaisinpaluutta. Useimpien ihmisten sydämissä on liian paljon hyvyyttä. Ja se saattaa olla tukahdutettu tai peitetty, mutta on liian paljon hyvyyttä. Ja jos teillä on yksi noita toivottomia päiviä ihmisten suhteen, tuntekaa sitä hetki – ihmisiä joita tunnette.
Voi, he voivat olla myös vihollisia. He ovat voineet aiheuttaa teille surua tai tuskaa. Voitte olla jonkinlaisessa rakastavaisten riidassa heidän kanssaan – mitä se onkin. Mutta kun tunnette heitä, heillä on hyvyyttä sydämissään. He eivät oikeasti halua pahoja asioita tapahtuvan teille tai muille tai itselleen. He ovat hämmentyneitä. He ovat hukassa. He ovat jääneet kiinni kuohuntaan ja kaaokseen, jota planeetalla nyt on. Mutta yksi ydinsyistä miksi voimme puhua toivosta tällä hetkellä, on hyvyys ihmisissä.
Tiedän, että sitä on vaikea hyväksyä, jos joku kävelee luoksenne ja iskee teitä nyrkillä naamaan, tai kohtaatte töykeän autoilijan kadulla, tai hankalan myyjän kaupassa. Mutta jos menette sen yli, jos menette Ja-tilaan, hänen sydämessään on paljon hyvyyttä. Ja se on yksi asioista, joka muodostaa nuo siivet, toivon siivet, tällä hetkellä – hyvyys. Ja tuntekaa ensin oma hyvyytenne, ja tuntekaa sitten ihmisten hyvyys. Se on nuo siivet. Se saa meidät nousemaan korkeuksiin.
Siis, tunnetaan hetki sitä nyt. Tunne omaa hyvyyttäsi – ilman kaikkea itsetuomitsemista ja itse-epäilyä – omaa hyvyyttäsi. Ota hetki ja tee se.
(Tauko)
Tota, jotkut teistä kamppailevat vähän sen kanssa. Miten teillä voi olla niin paljon hyvyyttä, kun teette niin monia pahoja asioita? Sillä ei ole mitään tekemistä pahojen asioiden tekemisen kanssa. Sillä ei ole mitään tekemistä joidenkin asioiden kanssa, joita olet ehkä tehnyt viime aikoina. Ytimessäsi, sydämessäsi, ihmissydämessäsi ja myös siinä, mitä kutsun ihmissieluksesi – ei jossain kaukaisessa sielussa jossain muualla, vaan tässä ihmissielussa. Ja kyllä, ihmisillä alkaa olla oma sielunsa. En puhu siitä paljon tänään, mutta se olisi mahtavaa materiaalia Keahakiin tai johonkin tulevaan kokoontumiseemme. Ihmiset alkavat kehittää sielun, ja tuo sielu on tehty hyvyydestä. Ja siitä syystä olin niin innostunut kutsumaan tätä sarjaa nimellä Toivon siivillä.
Tulevaisuuden mahdollisuudet
No niin, meillä oli äskettäin Merlin-tapahtumamme – upea tapahtuma (täällä) – ja olen seurannut puhuessani muiden olentojen kanssa, muiden esiintyjien kanssa siitä, kuka oli suosituin, kuka sai korkeimmat arvostelut, kenestä puhutaan eniten. Enkä se ollut minä (Adamus naureskelee).
LINDA: Voi ei!
ADAMUS: No, se on ok (Linda naureskelee). Se on minulle ok. Se en ollut minä. Se on melko lailla tasapeli sen, jonka oli tarkoitus olla Jeshua – mutta asioita tapahtui, ja se oli Sananda – Jamin välillä vuodesta 2044. On valtavaa kiinnostusta siihen, mitä Jamilla oli kerrottavaa.
Siis, kutsuttiin Jami, erikoisvieras joka tulee tulevasta vuodesta 2044, ja kun järjestelin kaiken tämän tapahtumista – oli valtava määrä ns. valmistautumistyötä ulottuvuuksien välillä, että tämä saatiin tapahtumaan, että Jami voi olla täällä vuodessa 2024 teidän kanssanne tuossa tapahtumassa – nauroin tai naureskelin itsekseni, koska tiesin joidenkin reaktion, Cauldre mukaan luettuna …
Kun sanat tulivat hänen suustaan, tiedän, että hän halusi suodattaa, koska se oli vähän liikaa, mutta varmistin, ettei hän tehnyt sitä. Oli vähän liikaa kuvitella tämä planeetta vain 20 vuoden päästä melkein utopiana – paikkana jossa ei ole sotia, ei ole suuria taloudellisia epäoikeudenmukaisuuksia, josta vanhat valtapelurit ovat poissa, jossa teknologia palvelee terveellä tavalla, jossa kaikilla on oma tekoälyassistenttinsa tekemässä asioita heidän puolestaan, ei niin että he voivat istua vain sohvalla ja – miten sitä sanotaan, Cauldre – olla sohvaperunoita, vaan jotta voi nauttia elämästä.
Siis, kun katsotaan tätä vain 20 lyhyen vuoden päässä olevaa, mistä Jami puhui, niin kuten Cauldre kirjoitti artikkelissaan, se tuntuu vähän naurettavalta, vähän epärealistiselta. Ei, itse asiassa hyvin epärealistiselta. Katsotte historiaa – mikä on muuttunut niin nopeasti 20 vuodessa? Katsotte ympärillenne nyt täällä planeetalla, ja katsotte sotia, joita käydään. Katsotte tätä kuumentunutta tilannetta Lähi-idässä juuri nyt. Katsotte tilannetta Ukrainan ja Venäjän välillä, ja muita asioita ympäri planeettaa. Ihmettelette: ”Kaksikymmentä vuotta, se on hyvin lyhyt aikajakso.”
Tiedän, että monet teistä masentuvat ja jumittuvat pelkistä jokapäiväisistä asioista tällä planeetalla, ja peleistä joita ihmiset pelaavat, ja hallitusten rajoituksista ja veroista ja sairauksista ja henkistä sairauksista ja kaikesta muusta. "Miten kaikki tämä muuttuu niin lyhyessä ajassa? Onko Jami vain toiveunta? Onko Jami jokin hyvin, hyvin rajoittunut mahdollisuus tulevaisuudesta?”
Siis, sanoisin, että se vaati vähän venymistä, koko Jamin esitys, ja tarkoituksella niin, ensinnäkin saamaan teidät ajattelemaan. Saamaan teidät ajattelemaan. Alkutunne oli: ”Voi, tuo yhteiskunta kuulostaa upealta. Mutta miten menemme toivottomuuden planeetasta, miten menemme suurten tasapainottomuuksien planeetasta ja planeetasta, jossa on valtava määrä vanhaa karmaa, vihaa ja kaikkea muuta – miten menemme siitä Jamin aikaan vain 20 vuoden päässä?”
Siis tiedän, että monet teistä ovat pohtineet sitä. Tai ajattelitte: ”No, tämä oli hauska esitys Jamilta, mutta se ei ole totta.” Ja olen tässä sanomassa, että toivon ja muutaman muun asian myötä, joista puhumme, se on hyvin, hyvin mahdollinen. Se ei ollut vain jokin mahdollisuus, joka vedettiin esiin ja jolla on hyvin pieni mahdollisuus toteutua. Se on hyvin, hyvin, hyvin suuri mahdollisuus, mitä voisi tapahtua – ei vain tällä planeetalla, vaan teillä henkilökohtaisesti.
Siis tarkoituksella kutsutaan tätä Toivon siivillä -sarjaksi, tarkoituksella tuodaan Jami sisään tänä aikana ja tarkoituksella sanotaan: ”Rakas shaumbra, rakas shaumbra, on aika mennä tuohon seuraavaan jakautumis/eroamiskohtaan”, minkä Tobias nimesi kauan sitten. Siinä tavallaan menette tiettyä tietä ja sitten osutte tiettyyn kohtaan, tiettyyn energiadynamiikkaan, ja sen sijaan että kuljetaan eteenpäin samaa vanhaa polkua, tehdään hyppy tai käännytään jyrkästi 140 kilometrin tuntivauhdissa, tai miten halutaankin sanoa. Mutta on eroamiskohta, siirtymäkohta, ja tässä olemme tällä hetkellä. Tätä varten olette tällä planeetalla, ja tätä olemme täällä tekemässä.
Siis, vedetäänpä syvään henkeä toivoon, Jamin tulevaisuuteen, joka voisi olla teidän tulevaisuutenne, planeettaan joka hankkiutuu eroon tasapainottomuuksista, epäoikeudenmukaisuuksista.
Nimittäin tämä on rakkauden planeetta. Missään muualla ei ole tällaista. Ja kenties ihmissielun hyvyyden ja rakkaustekijän myötä, erityisesti Rakkauden 2.0 myötä, Jamin olemassaolo 20 vuoden päästä ei ole vain unelma, vaan se on itse asiassa totta, toivon synnyttämänä. Tiedän, että se tuntuu kaukaa haetulta. Se tuntuu hyvin kummalliselta. Mutta tiedättekö mitä, shaumbrat? Olette hyviä menemään yli. Olette hyviä eri skenaarioissa. Olette hyviä tuomaan uusia asioita sisään. Siis, annetaanpa ainakin sille hyvä mahdollisuus.
Todennäköisyydet ja mahdollisuudet
Siis, aiemmin olen puhunut mahdollisuuksista ja todennäköisyyksistä. Mahdollisuuksista ja todennäköisyyksistä. Uskoakseni se on nauhoitus tai tuote kaupassanne (täällä). Mahdollisuudet ja todennäköisyydet. Puhutaanpa ensin planeetan todennäköisyyksistä.
Todennäköisyydet ovat, mitä todennäköisesti tapahtuu planeetan nykyisen kehitysradan perusteella. Jos olisit tilastotieteilijä, jos olisit joku, joka seuraisi yhteiskunnallisia malleja ja tekisi tiettyjä ennusteita tulevaisuudesta, sanoisit, että sen perusteella mitä planeetalla on tällä hetkellä, todennäköisyys on, että on enemmän sotia, paljon enemmän sotia. Todennäköisyys on, että tulee uusia sairauksia, kuten koronavirus, jota nyt kutsutaan covidiksi, mutta koronavirus. Todennäköisyys on, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, tietysti. Todennäköisyys on, että ympäristö on sellaisessa kaaostilassa – se mitä kutsutaan ilmastomuutokseksi – että nämä myrskyt joita tapahtuu useammin ja useammin ja jotka aiheuttavat enemmän ja enemmän tuhoa, lisääntyvät.
Todennäköisyys on, että planeetta on hyvin karu paikka asua. Ruokalähteet kuivuvat säätyyppien vuoksi, on vaikeampaa ja vaikeampaa kasvattaa ruokaa ja jakaa ruokaa. Ja kun ihmiset ovat nälkäisiä, he tekevät hyvin, hyvin erilaisia asioita, kuin he tekisivät normaalisti.
Todennäköisyys on – jos se mietittäisiin älyllisesti loppuun saakka – että tasapainottomuudet tai piittaamattomuudet planeetan päärotujen välillä jatkuvat ja eskaloituvat. Todennäköisyys on, että planeetan vastakkaisuus, joka on nyt melko lailla huippulukemissa, lisääntyy edelleen. Teillä on kaksi puolta, jotka ovat hyvin jakautuneet, mutta ovat kuitenkin todellisuudessa yhtä vahvoja tai tasapainossa.
Yleensä silloin kun on musta vs. valkoinen, kun on maskuliininen vs. feminiininen, tai hyvä vs. paha, se on enemmän 1/3 ja 2/3, ja se vaihtelee edestakaisin koko ajan. Tämä ei ole tarkka luku, mutta on jokin epätasapaino, kuten jos teillä on kaksi lasta kiikkulaudalla, ja toinen painaa 45 kiloa ja toinen 22 kiloa tai 29 kiloa, tai mitä se onkin. Se on tavallisesti tällä tavalla, ja sitten se menee edestakaisin ajan kuluessa.
Mutta tällä hetkellä meillä ei ole sitä planeetalla. Se on melkein 50–50 hyvin monissa tilanteissa, ja se tekee todella vaikeaksi siirtyä eteenpäin. Se tekee vaikeaksi vaihtaa puolta – toiselle puolelle missä on nyt enemmän valtaa toiseen verrattuna – ja sitten se vaihtuu edestakaisin ajan kuluessa. Mutta silloin kun on tuo tasainen vastakkainasettelu, vaihtumisen on erittäin vaikea tapahtua, koska ei ole mitään, mihin kääntyä. Kumpikin puoli on tavallaan tasavertainen ja vastakkainen samanaikaisesti.
Todennäköisyys on, että planeetta törmää massiivisiin, valtaviin ongelmiin teknologian kanssa, tekoälyn kanssa. Tämä tekoäly on alkuvaiheissaan nyt, ja monet teistä saavat kokea sen. Ja pyydän jatkuvasti shaumbroja tutkimaan sitä. Tuntekaa sitä. Älkää pelätkö sitä. Se on tärkeä tuntea, koska se on yksi suurimmista muutostekijöistä planeetalla tällä hetkellä.
Sen voi melkein kiteyttää kahteen asiaan, jotka aiheuttavat massiivista muutosta. Toinen niistä on teknologia tekoälyn myötä. Toinen on rakkaus. Ne eivät näytä sopivan hyvin yhteen, mutta nämä ovat kaksi suurta muutosagenttia planeetalla tällä hetkellä. Toinen on suoraan edessänne – tekoäly. Toinen tapahtuu paljon hienovaraisemmin taustalla. Mutta nämä ovat ne isot asiat, jotka muuttavat planeettaa.
Todennäköisyys on, että tekoälyä käytetään uhkaaviin tarkoituksiin.
LINDA: Yäk!
ADAMUS: Tekoälyä käytetään kaappaamaan tietokoneenne, autonne, kotinne. Rahoitusjärjestelmänne hakkeroidaan. Se on todennäköisyys. Sitä tapahtuu jo planeetalla. Mutta taaskin ollaan tekoälyn alkuvaiheissa, jolloin ei ole aivan vielä saavutettu ns. yleistä tekoälyä ihmismäisten kykyjen kera, mutta se tulee noin ensi vuonna. Ja voitte kuvitella, miten se jatkaa kasvuaan ja miten sitä voidaan käyttää hyvin pahoihin tarkoituksiin, ja sen tekeminen vaatii vain pienen prosenttiosuuden ihmisistä.
Ajatte yhtenä päivänä tietä pitkin tekoälykäyttöisessä sähköautossanne ja yhtäkkiä se vain pysähtyy, ja saatte näytölle viestin, jossa sanotaan: ”Jos haluat jatkaa ajamista, maksa.” Ja tämä on vasta sen huippu. Se on kaikkea – rahoituslaitosten hakkerointia, jolloin yhtäkkiä kaikki rahanne ovat lähteneet tekoälyn vuoksi. Ja yritätte mennä pankkiinne, selittää sen ja saada heidät ottamaan vastuu? Ei, silloin kun se tapahtuu miljoonille ja miljoonille ihmisille yhdessä yössä.
Todennäköisyys on, että tekoälyä käytetään militaristisiin tarkoituksiin – käytetään jo, mutta paljon suuremmassa laajuudessa – jolloin on tekoälyn kontrolloima droneja ja robotteja ja sotilaallisia laitteita. Ja ne ovat niin tehokkaita ja voimakkaita, että ne saavat nykyisen sodankäyntinne näyttämään lasten leikiltä (Linda huokaa raskaasti). Ole kärsivällinen kanssani. Ole kärsivällinen.
LINDA: Se on melko masentavaa.
ADAMUS: Se on toivotonta! (Linda naureskelee) Joo, se on toivotonta. Mutta anna minun päästä pointtini.
Siis, on tekoälyn ja teknologian kaikkea mahdollista väärinkäyttöä matkan varrella. Se on todennäköisyys. Jos hahmotellaan, mihin planeetta on menossa, on enemmän kuin koskaan konfliktia uskonnollisten ryhmien välillä, ja se muuttuu väkivaltaisemmaksi konfliktiksi. Enkä puhu vain joistain ryhmistä, joista kuulette uutisissanne tällä hetkellä, vaan yhtäkkiä teillä on ryhmä radikaaleja – sanon katolilaisia; en kiusaa katolilaisia, mutta käytän sitä vain esimerkkinä. No, luterilaisia. Ei, luterilaiset eivät ole koskaan radikaaleja. On ryhmä hyvin konservatiivisia katolilaisia, ja yhtäkkiä he käyttäytyvät huonosti, koska heistä tuntuu, että maailmanloppu tulee.
Tapahtuu kaikkia näitä dynamiikkoja. On mahdollisuus sairausepidemioihin ympäri planeettaa. Ja tämä kaikki sidotaan toivottomuuteen ja masennukseen. Ja useampia ja useampia ihmisiä alkaa joka päivä käyttää masennuslääkkeitä, mikä on pelkästään kannen laittamista kiehuvan öljykattilan päälle. Laitatte kannen päälle ja ajattelette: ”Ok, hyvä. Se ei kiehu enää. Olemme ottaneet lääkkeemme ja kaikki on kontrollissa." Kattila kiehuu edelleen – laitoitte vain kannen sen päälle. Ja ennemmin tai myöhemmin se räjähtää, ja sen nämä lääkkeet pohjimmiltaan tekevät. Ne ovat hillitsijöitä ennen kaikkea. Mutta se ei ratkaise kiehuvan öljykattilan ongelmaa, ja se räjähtää.
Voitte kuvitella nyt, että on kokonainen sukupolvi tai kenties puolitoista sukupolvea ihmisiä, jotka ovat riippuvaisia noista lääkkeistä, masennuslääkkeistä, ja he turvautuvat niihin. Heidän täytyy saada niitä. Voitte kuvitella nyt, että on näitä miljoonia ja miljoonia ja miljoonia ja miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa, jotka ottavat lääkkeitä muodossa tai toisessa, ja yhtäkkiä kannet alkavat räjähdellä yksi kerrallaan, miljoona kerrallaan – olette vaikeuksissa. Teillä on todellinen kaaos tällä planeetalla. Olen pahoillani. Tiedän, että tämän pitäisi olla ”toivon siivillä”, mutta …
LINDA: Joo, siihen ei olla nyt menossa.
ADAMUS: Pidän todella tuosta perhosesta (kommentoiden hänen kaulakoruaan).
LINDA: No, kiitos. Cauldrella on erittäin hyvä maku.
ADAMUS: Kyllä. Siis, nämä ovat todennäköisyyksiä. Tätä tilastotieteilijä katsoisi ja arvioisi ja sanoisi: ”Varmasti matkan varrella tapahtuu muutamia hyviä asioita, ja pystymme antamaan parempaa terveydenhoitoa.” Jos teillä on rahaa, ”pystymme antamaan parempaa terveydenhoitoa.” Ja monet teistä tietävät, että lääketieteessä tapahtuu upeita läpimurtoja tällä hetkellä, jos teillä on rahaa. Se aiheuttaa lisää jakautumista. Se aiheuttaa kaikenlaisia asioita.
Ja tuo tilastotieteilijä katsoisi ja sanoisi: ”Tulevaisuus ei näytä kovin hyvältä. On joitain kirkkaita kohtia siellä täällä, mutta kaiken kaikkiaan, tällä polulla planeetta on. Verot nousevat”. Tietysti, se on ilmeisen ”niin tietenkin” missä tahansa. Teillä on nyt asioita maailmassa ympäri maailmaa - asuminen, asuntojen puute, koulutusjärjestelmä. En halua mennä pidemmälle, koska nyt jotkut teistä itkevät. Mutta …
LINDA: Kiitos.
ADAMUS: Joo, nuo ovat todennäköisyyksiä.
Mutta me shaumbroina, ja minä ylösnousseena mestarina, emme niele noita todennäköisyyksiä, koska (Linda huokaisee syvään) todennäköisyydet eivät näytä, mitä on sen alla – ihmisten hyvyys. Ne eivät näytä valoa, jota tulee planeetalle. Tilastotieteilijä ei tiedä mitään valosta, jota tulee planeetalle, tai tietoisuudesta tai mistään sellaisesta. Hän käyttää vain dataa ja projisoi sen tulevaisuuteen, eikä hän ajattele sellaisia asioita, kuin toivo tai unelmat tai pyrkimykset tai mitään sellaista. Hän katsoo vain dataa. Siis hänelle maailma ei ole kovin hyvällä polulla.
Mutta – ja – me katsomme mahdollisuuksia. Sitä teemme shaumbroina. Katsomme taustalla olevia energioita. Katsomme taustalla olevia syitä. Emme katso ainoastaan dataa edessämme, vaan mitä on oikeasti ala- ja yläpuolella. Ja tiedän, että jokainen teistä voi tuntea nuo mahdollisuudet.
Siitä syystä toin Jamin Merlin-tapahtumaan. Kyllä, se on mahdollisuus, ja kenties tällä hetkellä se näyttää hyvin pieneltä mahdollisuudelta, mutta tiedän, ettei se ole. Ja tiedän teidän tietävän, ettei se ole. Minulle se on yhtä todellinen tai todellisempi, kuin mikä muu tahansa. Ja taas kerran, perustan sen ihmisten hyvyyteen, joka on ollut piilossa pitkään, mutta on valmis tulemaan esiin, ja tarpeeksi ihmisiä planeetalla tuo tällä hetkellä sisään valoa, tietoisuutta. Ja tekoäly auttaa myös tietoisuutta menemään eteenpäin. Se on teknologian uskomaton sivuvaikutus, joka saa aikaan koko keskustelun tietoisuudesta. Se merkitsee, että kun se laitetaan pöydälle tuolla tavalla, kun siitä keskustellaan, se pääsee tietoisuuteen, ja se vaikuttaa siihen.
Katson tämän planeetan mahdollisuuksia. Katson jokaista teitä, sitä erittäin kovaa työtä jota olette tehneet täällä, ulottuvuustyötä jota olette tehneet ja joka avasi portit päästämään lisää tietoisuutta tänne. Katson sitä, mistä vitsillä puhuimme nyt siltatyöntekijöinä, jotka tekevät siltaa ulottuvuuksien välille, tekevät siltaa niiden monien mahdollisuuksien välille, joita voi tulla tänne nyt.
Mahdollisuuksia on kaikkialla. Ne ovat rajattomia. Se on ällistyttävää. On niin monia mahdollisuuksia, mutta kuitenkin ihmiset ovat hyvin mentaalisesti fokusoituneita, ja he menevät vain todennäköisyysrataa pitkin.
Teidän kaltaisenne uneksijat, teidän kaltaisenne jotka ymmärtävät rakkauden, ymmärtävät, että mahdollisuudet voivat olla hyvin, hyvin todellisia. Se ei ole toiveunta. Se ei ole ”moon shot” (monumentaalinen ponnistus). Ja kun alatte elää tuossa potentiaalissa, kun alatte kuvitella tuon potentiaalin, se alkaa tapahtua. Siksi muutos tapahtuu. Muutos tapahtuu. Jälleen kerran, näyttää melkein epätodennäköiseltä, että voisimme saada Jamin tulevaisuuden 20 vuodessa. Mutta tiedän, että se on hyvin, hyvin todellinen.
Suuri muutos
On toinen dynamiikka, joka vaikuttaa, ja tämä on melkein taikuutta, mutta se ei oikeasti ole. Jami puhui jonkin tapahtumisesta vuonna 2032–33. Se on alle 10 vuoden päässä, ja olen yllättynyt, ettei siitä ole keskusteltu enempää. Mutta myös Jamin silmin katsottuna vuodesta 2044, hän katsoi taaksepäin tuota ajankohtaa ja sanoi: ”Jotain tapahtui.” Jotain tapahtui, eikä kukaan oikeasti tiennyt tai voinut määritellä tarkkaan, mitä se oli. He tietävät vain jotain tapahtuneen. Vuonna 2044 oli paljon teorioita siitä. Oli teorioita, että sen aiheutti pelkästään ihmisen halu siirtyä jonkin muuhun. Sen aiheutti jokin tapahtuma planeetalla. Sen aiheutti – no, ihmiskunnan oli aika tehdä muutos. Siis, hän puhui tästä muutoksesta, joka tapahtui.
Sitä seuranneessa kysymys- ja vastaussessiossa, jonka sinä ja Cauldre teitte ja joka on niiden saatavilla, jotka katselivat Merlin-tapahtuman, yksi kysymyksistä oli: ”Mikä maailman väkimäärä on tuossa kohtaa, 2044?” Ja Jamin antama vastaus oli ”noin neljä miljardia”. Neljä miljardia. Se on noin puolet siitä väkimäärästä, joka planeetalla on tällä hetkellä. On paljon ihmisiä, jotka eivät ole täällä. Mitä heille tapahtui?
Jami ei puhunut sairaudesta, joka pyyhkäisi pois puolet planeetasta, tai ydinsodasta joka pyyhkäisi puolet pois. Hän sanoi, että tapahtui muutos, ja taaskin sitä oli vaikea määritellä, koska tuo muutos ei ollut välttämättä fyysinen. Mutta jotain tapahtui, ja siitä tuli monia, monia muita todellisuuksia. Unohdin tarkan lukumäärän, jonka hän sanoi, mutta viisi tai tusina eri todellisuutta, tai jotain. Tavallaan planeetan tietoisuus jakautui.
Ilman katastrofaalisten asioiden tapahtumista se vain jakautui, ja ne jotka olivat valmiita siirtymään uuteen maailmaan – maailmaan rakkauden kera, ja maailmaan ilman tasapainottomuuksia ja vastoinkäymisiä – he menivät yhtä tietä. Ne jotka pitivät edelleen vallasta ja taisteluista, ne jotka pitivät edelleen kiinni karmastaan ja hyväksikäytöstä, menivät toista tietä. Eteenpäin omasta mielestään – kenties ei teidän määritelmässänne – mutta he menivät eteenpäin, ja joukko muita ryhmiä muutti vain tietoisuutta. He eivät heränneet yhtenä aamuna ja huomanneet, että planeetta oli räjähtänyt, tai maanulkopuoliset tai mikä tahansa pelastivat heidät. Itse asiassa, useimmat ihmiset eivät koskaan tiedostaneet muutoksen tiettyä päivämäärää tai ajankohtaa. Se vain tapahtui.
Sitä on vaikea kuvitella ihmismielessä, erityisesti jos katsotaan todennäköisyyksiä. Todennäköisyys tuon tyyppisen asian tapahtumiseen on jokseenkin nolla. Mutta tietoisuuden luontaisen taikuuden ja ihmisten hyvyyden vuoksi se tapahtui. Asiat menivät vain omia teitään, ja noin puolet maailman väkimäärästä jatkoi siihen, mikä voisi olla tämä utopistinen yhteiskunta, josta Jami puhuu. Ja se on melko hyvä määrä, että on puolet.
Ja ikään kuin yhtäkkiä ei ollut halua taistella. Ei ollut halua ahneuteen. Tässä muuttuneessa maailmassa ei siedetty enää johtajien ja vallan väärinkäyttöä ja yrityksiä, jotka käyttävät ihmisiä hyväkseen. Sitä ei vain ollut enää. Planeetalla ikään kuin tapahtui tämä valtava siirtyminen omaan hyvyyteensä, omaan ihmissieluunsa.
Ei maassa maannut neljää miljardia kuollutta ruumista. Se oli vain uusi maailma, ja tavallaan kyllä, se oli hämmentävää. Mutta tässä muutoksessa joka tapahtui, kaikilla oli taustalla se ymmärrys, että tämä oli uusi maailma. He eivät ymmärtäneet, miten tuo unelma toteutui, miten tämä potentiaali tapahtui, mutta he oivalsivat, että se tapahtui, ja he riemuitsivat. He riemuitsivat.
Jotkut väittivät, että se oli jumalainen interventio tai avaruusolentojen interventio, mutta loppujen lopuksi kukaan ei välittänyt. Ja se saattaa tuntua oudolta, koska luulisi: ”No, kyllä, minun täytyy tietää tarkkaan, mitä tapahtui.” Fakta on, että planeetalla tapahtui herääminen – niin kai voitaisiin sanoa – ja yhtäkkiä asiat olivat niin, kuin ihmiset todella uneksivat, että ne voisivat olla, ja todella toivoivat, että ne voisivat olla. Ja mitä hyötyä oli palata taaksepäin ja yrittää saada selvää siitä kaikesta? Koko juttu oli, että he, te, me teimme sen.
Eikä ollut oikeastaan tietoa tai ymmärrystä, että oli näitä muita todellisuuksia, joita luotiin tuossa muutoksessa. Siitä spekuloitiin, mutta kukaan ei oikeasti tiennyt. Jotkut joilla oli shaumbra-tausta ja jotka viittasivat informaatioomme, sanoivat: ”No, tämä tapahtui.” Mutta loppujen lopuksi sillä ei ollut oikeasti merkitystä. Fakta on, että muutos tapahtui. Se oli muutos tietoisuudessa ja valossa. Se oli muutos ihmisissä, jotka sanoivat: ”Ei enää. Olemme kyllästyneet, että meitä johdetaan näitä tuhon, sodan ja tasapainottomuuksien polkuja pitkin. Olemme kyllästyneet siihen nyt. Vaadimme täysivaltaisuutemme. Vaadimme rakkautemme, ja siirrymme eteenpäin.”
Siis tavallaan voitaisiin sanoa, että se tapahtui ehdottomasti, ja sitä ei tapahtunut. Sitä ei tapahtunut, koska oli myös tarpeeksi ihmisiä, jotka eivät menneet eteenpäin tällä uuden Maan tiellä, oli tarpeeksi ihmisiä jotka jatkoivat vanhoilla poluillaan – ahneuden ja tuhon ja kaiken muun poluilla. Siis toisin sanoen, he valitsivat todellisuutensa. Sitä ei valittu heidän puolestaan. Ei ollut niin, että Jeshua ilmaantui ja tuomitsi kaikki ja sanoi: ”Okei, sinä menet A-ovesta, ja sinä menet F-ovesta tuolla.” Se ei ollut lainkaan sellaista. Mutta muutos tosiaankin tapahtui.
Joku joka on kiinnostunut todennäköisyyksistä, tilastotieteilijä, sanoisi: ”Se on valtava hyppy. Siis, se on valtava hyppy”, ja se on tarkkaan ottaen ponttini. Kun olemme nyt tässä uudessa sarjassa, Toivon siivillä, kyllä, se on mahdollista. Ehdottomasti. Eikä se tule vain toiveajattelusta. Se ei tule ajattelusta, että sinun täytyy olla parempi ihminen, tehdä jotain paremmin – sinun täytyy siivota vanhat, ilkeät tapasi. Ei mitään sellaista.
Se ei tapahdu, koska yhtäkkiä evankelioimme koko maailmalle, mitä teemme. Ei mitään sellaista. Se ei tapahdu, koska joku enkeliolento tulee alas ja pelastaa perseesi. Ei mitään sellaista. Se tapahtuu, koska ensinnäkin, sallimme sen. Ja se saattaa näyttää joltain kaukaiselta potentiaalilta, mutta se on mahdollisuus, hyvin, hyvin suuri mahdollisuus. Siitä syystä se tapahtuu.
Mutta on toinen syy, tärkeä syy, ja pääsemme siihen nyt.
JA
Pyydän Lindaa piirtämään ison et-merkin tuonne taululle. Ison et-merkin, ”Ja”.
LINDA: Okei.
ADAMUS: Siis tässä uudessa sarjassa menemme syvälle Ja-tilaan. Muistatteko, kun kauan sitten sanoin: ”Haluan tulla muistetuksi kahdesta asiasta työssäni. Haluan tulla muistetuksi Sallimisesta ja Ja-tilasta.” Tiedän, ettei se ole uutta. Olen sanonut sen aiemmin, mutta nyt olemme siinä. Tämä on jakautumis-/eroamiskohta. En aio puhua kovin paljon enää sallimisesta. Luulen, että olette sairaan väsyneitä siihen, ja olette sallineet jokseenkin niin paljon, kuin pystytte. Ja nyt on Ja-tila. On Ja-tila.
Ja-tila on myöntämistä, että on monia mahdollisuuksia, monia todellisuuksia. Ette ole enää jumissa tähän yhteen todellisuusmuotoon. Ja-tila sanoo, että tällä hetkellä, tänään, teillä saattaa olla esimerkiksi jokin terveysongelma, ja se vie paljon ajastanne, energiastanne, huomiostanne, tietoisuudestanne ja kaikesta muusta. Mutta alamme mennä kaikessa Ja-tilaan. Se on tämän uuden sarjan taustalla oleva ja päällä oleva teema. Samaan aikaan kun teillä on jokin terveysongelma tällä hetkellä, on myös tuo Ja. Eikä se ole jossain muualla. Se on aivan tässä, juuri nyt. Ja tuo Ja-tila on, että teillä ei ole terveysongelmaa.
Teillä saattaa olla jotain kamppailua elämässänne tällä hetkellä. Teillä voi olla, sanotaan vaikka rakkaussuhde, joka ei ole hyvä, ja se aiheuttaa paljon stressiä ja jännitettä, ja se vaikuttaa terveyteenne, energiaanne, kaikkeen muuhun, ja sen läpikäyminen on uuvuttavaa. Se aiheuttaa kaikkea – vihaa, turhautumista, suurta ankaruutta itseänne kohtaan, itsekritiikkiä ja tuomitsemista. Ja teillä ei ole tuota rakkauskatastrofia. Ei lainkaan. Tämä ei ole mentaalinen tila, jossa sanotaan: ”Okei, kerron mentaalisesti itselleni, ettei minulla ole mitään rakkausongelmia.” Ei, vaan olette kumpaakin. Teillä on Ja-tila. Teillä on se todellisuus, jossa käytte läpi tuota rakkaustilannetta, ja teillä ei ole.
Alatte elää kummassakin maailmassa. Alatte ymmärtää, että te ette ole yhden todellisuusperustan vankina täällä. Alatte ymmärtää, että Ja-tila on aina läsnä, ja voitte tuntea sitä. Voitte sallia sen. Voitte olla se, koska tahansa haluatte. Ja sen lisäksi … Se on upea Ja, Linda (tämä naureskelee). Odotin pientä Ja-tikkukuviota. Se on kaunis et-merkki (Linda kikattaa). Kyllä. Voisitko laittaa pienet hymykasvot siihen?
LINDA: Mihin haluaisit ne, tänne ylös (osoittaen et-merkin yläsilmukkaa)?
ADAMUS: Ei peppuun.
LINDA: Ai.
ADAMUS: Joo.
LINDA: Okei.
ADAMUS: Pienet hymykasvot (Linda laittaa hymykasvot symbolin yläosaan). Siis, meillä on shaumbra-versiomme et-merkistä – &-merkki hymykasvojen kera. Se on oikein söpö (viitaten Lindan piirrokseen). Kiitos (Linda kikattelee taas).
Siis menemme nyt Ja-tilaan, ja aion puhua siitä, puskea sitä, muistuttaa teitä siitä koko ajan. Sanotte: ”Minulla on taloudellisia ongelmia”, ja on todellisuus, jossa teille ei ole. Ja tuo todellisuus on yhtä totta kuin taloudelliset ongelmanne, mutta tunneitsenne on ankkuroitunut tuohon talousvaikeusosaan, ei yltäkylläisyysosaan. Tai olette koko ajan yrittäneet siirtyä pois noista taloudellisista vaikeuksista, taloudelliseen menestykseen tai yltäkylläisyyteen. Ja olette yrittäneet mennä yhdestä tilanteesta toiseen, ja se on tavallaan vaikeaa.
Siis menette Ja-tilaan, ja kun teette sen, huomaatte voivanne olla nyt kummassakin ja sanoa: ”Okei, minulla on tässä yltäkylläisyyspuutetilanne” – ja uskokaa tai älkää, mutta se palvelee teitä jostain kummallisista syistä – ”ja tässä on luonnollista ja vapaasti virtaavaa yltäkylläisyyttä.” Ja nyt teillä on tilaisuus tuntea kumpaakin niistä. Ja tyypillisesti sanoisitte: ”No, joo, ehdottomasti haluan yltäkylläisyyden.” Mutta ei, on ollut syitä tuohon puutteeseen.
Siis alatte mennä Ja-tilaan kaikissa asioissa elämässänne. Jotkut teistä shaumbroista ovat nyt huolissaan. No, vanhenette ja katsotte peiliin: ”Voi, vanhenen, ja tämä on kamalaa.” Ei. Se on Ja-tila. Itse asiassa, todellisuudessa nuorrutte, tai kenties ette ikäänny, tai kenties kaikkea sitä. Ja-tilan ei tarvitse olla vain joko tai. Ja-tila voi olla monia. Ja alatte tuntea noita todellisuuksia, ja oivallatte, että te ette ole vankina. Ette ole jumissa. Oivallatte, ette voitte nyt tuoda sisään ja elää noita muita mahdollisuuksia. Ette ole lukittuna vankilaan enää.
Sanotte, että teillä on riippuvuusongelmia – juominen, tupakointi, mitä se onkin, syöminen – ja teillä ei ole. Ja tämä ei ole keksitty, teeskennelty todellisuus tai psykologisten pelien pelaamista. Tämä on todellisuuden aito luonne, energian ja tietoisuuden aito luonne. Se on monia. Olette hyvin tottuneet siihen, että teidät tuodaan tähän yhteen todellisuusmuotoon gravitaatiolla, karman kaltaisilla asioilla, ja jos ei muulla, niin kaavamaisilla rutiineilla. Mutta tosiasia on, että olette oikeasti aina Ja-tilassa.
Ja taas kerran, kyse ei ole sanomisesta: ”Siirryn ikääntymisestä nuoruuteen.” Kenties ikääntymisessä on jokin arvo tai viisaus. Ja kenties se on kumpaakin samanaikaisesti, jolloin voitte olla kirjaimellisesti peilin edessä ja yhtenä hetkenä tuntea tai nähdä ikääntymisen, ja samalla hetkellä nähdä myös nuorekkuuden, joka on siinä.
Jotkut teistä sanovat, ettei teistä tunnu mestarilta. Teistä ei tunnu, että olette mestari. Olette jatkaneet kovan työn tekemistä siinä, ja se on peliä, jota pelaatte, mutta siltä teistä tuntuu – ei-mestarilliselta.
Siis, haastan teidät menemään Ja-tilaan, joka on hyvin todellinen. Menen paljon syvemmälle tämän fysiikkaan ja metafysiikkaan jatkossa, erityisesti Keahakissa, mutta myös näissä shoudeissa. Tässä on fysiikkaa, joka sanoo, että mikään luomisessa ei voi olla yksi, vain yksi asia – paitsi ”minä olen” -olemuksenne. Kaikki muu on Ja, monta, mahdollisuuksia joista voitte valita tehdäksenne, mitä haluatte tehdä. Voitte olla mestari ja ei-mestari samanaikaisesti. Ja voitte olla myös ei kumpaakaan samanaikaisesti.
Sanotte: ”No, miksi haluaisin valita olla ei-mestari?” En tiedä. Syistä, jotta voitte kokea olevanne ihminen? Päiviä jolloin voitte olla enemmän samanlaisia kuin muut ihmiset, jotta voitte tuntea empatiaa heitä kohtaan? Koska kenties ette ajattele olevanne sen arvoinen? Koska pidätte etsimisestä? On paljon tekosyitä. Mutta kokeilkaa Ja-tilaa, isoa et-merkkiä, joka on taululla täällä. Kokeilkaa Ja-tila.
Nyt elämänne joka hetki, kaikessa mitä teette, on se sitten jotain iloista – olette ravintolassa syömässä hyvää ateriaa – tuntekaa Ja-tila. Ette ole ravintolassa, ja teillä ei ole hyvää ateriaa. Tarkoitan, että kokeilkaa sitä kumpaakin suuntaan. Tässä ei ole kyse menemisestä vain makupaloihin. Alkakaa tuntea asioita kaikista suunnista, Ja-tilaa.
Koko elämä ja koko todellisuus on hyvin moninaista. Se ei ole lukittu yhteen asiaan, ennen kuin teistä tulee ihminen, ja se on vain väliaikaista. Se on monia, monia asioita. Ja kuten olen puhunut aiemmin, otetaan tämä kahvimuki Cauldren kädessä – se on tässä, näette sen, ajattelette näkevänne sen, mutta näettekö sen oikeasti? Cauldre todennäköisesti ajattelee nyt, että hän näkee sen, koska hän pitää sitä myös kädessään. Mutta näettekö sen oikeasti kameran ja tietokoneenne kautta? Se on totta tavallaan. Sillä on myös vastineensa ns. toisessa maailmassa, toisessa ulottuvuudessa. Mutta tuo ulottuvuus on tässä nyt. Se on kanssamme, ja sillä on oma ”ei-tilansa” (suom. huom. un-etuliite joka tarkoittaa yleensä sanan tarkoituksen kumoamista). Se ei ole fyysinen, mutta se on kuitenkin siinä. Kaiken täytyy olla sillä tavalla säilyttämään tasapainon, ja sama pätee Ja-tilaan.
Jokaisesta mahdollisuudesta, jonka koette, kaikesta mitä käytte läpi, on monia Ja-tiloja. Ne olivat ennen tuolla kaukana. Myös tämän kahvimukin ”ei-tila” tuntui olevan valovuosien päässä. Myös muut mahdollisuudet ja todennäköisyydet tuntuivat aina olevan jonkinlaisessa haavemaailmassa tuolla jossain – ne eivät olleet täällä. Mutta se muuttui Taivaan ristissä. Se kaikki on täällä. Se on Taivaan ristin yksi ensimmäisistä todellisista vaikutuksista – tuoda mahdollisuudet muista ulottuvuuksista tähän nyt, suoraan eteenne. Mutta ette ole aivan tietoisia niistä vielä, koska olette tottuneet katsomaan hyvin todennäköisyysorientoitueesti.
Kun alatte mennä Ja-tilaan kaikessa – katsotte elokuvaa ja ette katso elokuvaa, koska juuri se on totta – oivallatte, miten hauskaa se on, koska nyt voitte katsoa elokuvaa ja olla katsomatta elokuvaa samanaikaisesti. Voitte nauttia siitä, mutta ette ole vankina siinä. Voitte tehdä mitä tahansa, ja se on Ja-tilaan kauneus, ja siihen olemme menossa.
Jami puhui vuodesta 2044, vain 20 vuoden päässä. Se on sukupolven päässä. Ja vaikka se tuntuu loikalta, se ei ole. Se on Ja-tila. Se on mahdollisuus, joka voidaan ilmentää. Se on joka tapauksessa siellä. Tarkoitan, että ehdottomasti, 100-prosenttisesti se on siellä, mutta se ei ole ehkä joidenkin ihmisten todellisuus. Ja se ei ole ehkä neljä miljoonaa (miljardia?) – se voi olla 400.000. Se ei ole tärkeä osa. Se on tärkeää, että se on siellä, ja teidän täytyy vain mennä tuohon Ja-tilaan. Ja sitten tuntea sitä sanoen: ”Menisinkö mieluummin tuohon Maa-skenaarioon? Vai jäisinkö mieluummin siihen, missä on saasteita, sotaa, rikollisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta?” Ja se riippuu täysin teistä.
Sanotte: ”No, on typerää edes puhua jäämisestä vanhaan, tavallaan harmaaseen maailmaan”, mutta on syitä, miksi jäisitte, ja jäätte. On syitä, miksi jotkut ihmiset ovat jatkuvasti huonoissa suhteissa, ja syitä miksi jotkut menevät elämästä elämään ilman yltäkylläisyyttä. He saavat edelleen jotain siitä.
Kun menette Ja-tilaan, teillä on paljon parempi ajatus siitä, miksi tiettyjä asioita on tapahtunut elämässänne, ja mitä saitte jostain tilanteesta. Mutta kun menette Ja-tilaan, oivallatte, että te ette ole enää ansassa. Ette ole enää vanki. Alatte elää asioiden todellisessa Ja-tilassa.
Siis, kun tämä sarja alkaa, Toivon siivillä, fokusoidumme Ja-tilaan, sallimme Ja-tilan. Aion muistuttaa teille jatkuvasti: ”Ja …?” Kun valitatte minulle yöllä, missä valokehonne on. Se on iso aihe, josta kuulen koko ajan. ”Voi, valokehoni ei ole täällä, ja olen vain tässä fyysisessä kehossa.” Ja aion sanoa: ”Mene siinä Ja-tilaan.” Älä lopeta sitä, mene Ja-tilaan. (Suom. huom. sanat ovat lähellä toisiaan) Mene Ja-tilaan. Ja se vaatii jossain määrin mielikuvitusta. Mutta se on: ”Mene siinä Ja-tilaan.” Lakatkaa jäämästä niin jumiin siinä: ”Minulla ei ole valokehoa.” Menkää Ja-tilaan.
Tässä kohtaa todellinen mielikuvitus tulee mukaan, todellinen valo, koska yhtäkkiä oivallatte, että voitte leikkiä millä tahansa. Joo, myös sairaudella. Se on vaikea rasti, koska teillä on nelosluokan syöpä ja tavallaan sanotte: ”Mitä tarkoitat, että mene siinä Ja-tilaan? Aion lopettaa sen. En mene Ja-tilaan siinä.” Ei! Pitäkää nyt hauskaa, niin paljon kuin voitte, ja menkää Ja-tilaan. Teillä ei ole sitä, koska on skenaario, todellisuus ja erittäin suuri mahdollisuus, että teillä ei ole sitä.
Jos teillä on tuollainen tilanne, älkää yrittäkö ajatella tietänne ulos siitä. Menette silloin mentaaliseen peliin, ja vain vahvistatte ongelmaa. Älkää yrittäkö ajatella onnellisia ajatuksia päästäksenne pois siitä. Se ei ole lainkaan niin. Se on oivaltamista, että kaikki on vain mahdollisuuksia. Mahdollisuudet ovat olleet tuolla kaukana pitkän, pitkän aikaa. Mutta nyt ne ovat täällä, ja voitte mennä Ja-tilaan kaikessa. Kaikessa omassanne. Älkää tehkö sitä muille ihmisille. Älkää menkö Ja-tilaan maailmassa. Tämä on teidän.
Sanoin aiemmin, että planeetalla on tällä hetkellä hyvin paljon toivottomuutta. Shaumbroissa on vähemmässä määrin toivottomuutta, mutta monilla shaumbroilla on edelleen masennusta. Ja pohjimmiltaan masennuksen aiheuttaa toivon menettäminen. Olette menettäneet toivon, että on jotain enemmän kuin tämä. Ja niinpä teistä tulee masentunut ja toivoton, koska ajattelette tavallaan: ”Ei. Tämä se on. Tämä on todellisuus, ja on liikennettä ja töykeitä ihmisiä, eikä kukaan anna minun olla, ja ”voi minua raukkaa”, ja kaikkea muuta.” Siis, menetätte toivon. Menetätte intohimon. Menetätte yhteyden ihmissieluunne, ja siksi masennutte. Ja sitten teille kerrotaan, että se on sairaus. Se ei ole sairaus, se on tila/vointi. Se on olemisen tila.
Ja mitä teette? Teillä on yksi noista kurjista ja masentavista päivistä. Teillä on migreeni. Ette halua puhua kenenkään kanssa. Vihaatte edes olla tällä planeetalla. Teillä on yksi noista todella huonoista shaumbra-päivistä. Mitä teette? Menet Ja-tilaan siinä. Se ei merkitse, että yrittää heittää kaikenlaisia positiivisia ajatuksia ja affirmaatioita sekaan. Ne eivät toimi, koska huiputatte itseänne. Vaan yhtäkkiä oivallatte, että on Ja-tila. Se on todellista fysiikkaa. Se ei ole vain kiva tunne. Se on todellisuuksien tapa olla.
Siis, menette Ja-tilaan siinä. Sanotte: ”Kyllä, olen masentunut. Minulla on migreeni. Olen sairas. Minussa on kaikki nämä asiat pielessä.” Myöntäkää se. Olkaa siinä. Tarkoitan, että olette siinä, mutta myöntäkää: ”Hei, tässä olen nyt. Ja aivan tässä, vain puolen hengenvedon päässä, en ole. En ole masentunut. En ole onneton. En yritä löytää itseäni. Olen mestari.” Ja taas kerran, se ei ole mentaalinen harjoitus. Se on myöntämistä, että kaikessa on enemmän. Se on myöntämistä, että on mahdollisuuksia, jotka ovat aivan tässä, juuri nyt.
Siis, rakkaat shaumbrat, menemme nyt Ja-tilaan. Menemme siihen, mistä haluan, että minut tunnetaan: ”Adamus opetti minulle, miten sallitaan, ja sitten hän näytti minulle, miten mennään Ja-tilaan, ja se vapautti minut.”
JA-merabh
Viedeään se nyt merabhiin, Ja-merbhiin. Soitamme vähän musiikkia, ja pyydän teitä nyt vain vetämään syvään henkeä ja menemään Ja-tilaan kanssani.
(Musiikki alkaa)
Aloitetaan.
(Tauko)
Puhun toivosta, toivon siivistä. Tavallaan runollista. Nuo siivet ovat oikeasti Ja-tila. Se sallii sinun avautua. Se sallii sinun nousta korkeuksiin.
Annetaan noiden siipien Ja-tilassa nostaa toivo. Ei planeetalle tällä hetkellä – menemme siihen myöhemmin – vaan sinulle.
Se on hyvin yksinkertaista tavallaan. Se on pelkästään myöntämistä, ettei ole vain yksi sinä. On monta sinua. Ei ole vain yksi tapa tuntea. On monta tapaa tuntea, ja voit tehdä sitä kaikkea samanaikaisesti.
Sinulla voi olla monta – sinusta voi tuntua hyvältä ja pahalta samanaikaisesti. Mitä siitä sanot? Voit olla rikas ja köyhä samanaikaisesti. Ja voit sanoa: ”Ei, olisin mieluummin varakas, olen valmis köyhyyden osalta.” Se ei merkitse, että ”köyhä” menee pois. Köyhä pysyy siinä mahdollisuutena, mutta sinun ei tarvitse enää mennä siitä ovesta.
Valokehosi. Jotkut teistä tekevät omituisia asioita yrittäessään saada tuon valokehon tulemaan. Tarkoitan, että olen nähnyt joitain todella kummallisia asioita. Kukkojen on tarkoitus kiekua aurinkoa aamulla, ei ihmisten (Adamus naureskelee). Ja olen nähnyt joidenkin teistä tekevän sellaisia asioita. Valokeho on tässä. Se on Ja-tila. Se on todellisuus, joka on läsnä.
Pitkä polkusi vastoinkäymisiä – elämien takaa, tässä elämässä – vastoinkäymisiä, ja ihmettelet, milloin ikinä pääset niiden yli. Ja voi, olet raahannut hyvin paljon mukanasi. No, menet Ja-tilaan siinä.
Et yritä päästä eroon vastoinkäymisistä. Menet pelkästään Ja-tilaan siinä, eli on vastoinkäymisiä ja ei ole. Mutta sitten huomaat suuntautuvasi siihen, mikä palvelee sinua parhaiten. Sitä teit myös vastoinkäymistilanteesi, vastoinkäymistodellisuutesi osalta. Luulit sen palvelleen sinua parhaiten. Ajattelit, että se piti sinut ruodussa, tai teki sinusta paremman olennon, tai sinun täytyy kantaa ristiä siinä Jeshuan rinnalla, mitä ikinä se oli. Se palveli sinua, ja nyt et ehkä tarvitse sitä.
Kauneus tässä on, ettemme yritä päästä eroon yhdestä tilanteesta toisen hyväksi. Menemme Ja-tilaan siinä. Ja sitten on luonnollista vetoa jompaankumpaan, mutta toinen ei mene pois. Se on edelleen siinä. Vastoinkäymisten elämä on edelleen siinä. Se voi olla kuin vanha puku kaapin perällä. Sinun ei tarvitse koskaan ottaa sitä ulos, et koskaan käytä sitä, se ei edes sovi enää, mutta se on edelleen siinä, siltä varalta että haluat palata takaisin. Se on Ja-tila.
Se ei ole yritystä taistella pois sellaisia asioita, kuin matala energiataso – yritystä ottaa kaikenlaisia superlisäravinteita ja tehdä kaikenlaisia muita outoja asioita, joita olen nähnyt shaumbrojen tekevän nyt ollakseen energisempiä – koska se on Ja-tila. Sinulla on matala energiataso, ja sinulla on hyvin elinvoimainen, elinvoimantäyteinen energia, iloinen energia. Se on kumpaakin.
Et toivo sitä. Et halua sitä. Et tavoittele sitä. Menet pelkästään Ja-tilaan siinä. Toisin sanoen, myönnät sen. Olet tietoinen siitä. Se on aina ollut siinä, mutta yhtäkkiä avaat silmäsi sille. Ja.
Rakastan sitä, koska se ei ole vain yritystä siirtyä paikasta a paikkaan b tai c tai d tai mihin ikinä. Se on a, b, c ja d kaikki yhdessä. Se on Ja-tila. Se on melkein kuin peliä nyt: ”Minkä valitsen? Esitänkö tänään c-roolia, vai esitänkö b-roolia? Vai yhdistänkö ne ja esitän kaikkia niitä?” Se on todellista täysivaltaisuutta.
Ja se on toivon siivet, ja se tekee mahdolliseksi päästä tähän maailmaan, jota Jami kuvaa vain 20 vuoden päässä. Se ei ole toiveajattelua. Sen toteuttaminen ei ole jonkinlaisen pullonhengen löytämistä. Se on menemistä Ja-tilaan siinä. Sen antamista olla. Itsesi antamista olla tietoinen, koska sitten kun olet tietoinen, että tuo mahdollisuus josta Jami puhui, on siinä, se on mahdollisuus, ja se on hyvin totta, ja sen voi toteuttaa.
Siis, rakas shaumbra, katso, miten menet Ja-tilaan elämässäsi – et lopeta elämääsi; ole hyvin tarkkana tässä, ei kirjoitusvirheitä (suom. huom. ”and” ja ”end”). Menet Ja-tilaan elämässäsi. Vai voitko käyttää yhdistelmää a ja e yhdessä, sitoa ne yhteen, joten se on tavallaan Æ. Sillä ei ole merkitystä. Se on Ja-tilan koko ajatus. Et ole enää jumissa elämäntyylissä, jossa sinulla ei ole kivaa taloa, tai jossa sinulla ei ole kivaa autoa. Voit mennä Ja-tilaan siinä.
Ja muista olla hyvin tarkka siinä, ettei se ole toisen korvaamista toisella. Se ei ole yritystä tuhota todellisuuttasi, jossa on paska talo ja paska rikkinäinen auto. Menet Ja-tilaan siinä. Se sallii sinun olla tietoinen kaikista mahdollisuuksista. Se sallii sinun olla tietoinen, että kyllä, oli tuo paskan talon todellisuus. Mutta on myös unelmiesi talon todellisuus.
Siis, älä yritä vain siirtyä yhdestä toiseen, muuttua ”epäterveestä” ”terveeksi”. Oivalla Ja-tila. Ja tee tämä tietoisesti joka päivä – 10 kertaa, 100 kertaa, 1000 kertaa päivässä – kaikessa. Vaikka sinulla on kiva talo, mene Ja-tilaan siinä ja oivalla, että on myös paskan talon mahdollisuus. Ja sitten tunne, kumpaan haluat tulla vedetyksi, kumman haluat ilmentää.
Talossasi, olemisessasi, on monta asuinsijaa. On monta ulottuvuutta. Ei ole kyse yhden tai toisen valitsemisesta. On kyse kaikkien tiedostamisesta. Kaikkien. Ja sitten, minkä haluat toteuttaa, tai mitkä haluat toteuttaa?
Et ole vain nainen tai mies. Olet Ja, olet kumpikin, ja sitten et ole kumpaakaan. Ja sitten voit olla toinen tai toinen, ja se voi olla kaikkea samanaikaisesti.
Tämä on todellisuuden ja energian ja tietoisuuden tapa. Ja vaikka joku voi sanoa: ”No, se kuulostaa melko hemmetin sekavalta, haluan valita yhden tai toisen”, se ei ole. Tuo ei ole luonnollista. Luonnollista on oivaltaa, että ne ovat kaikki siinä. Ja voit valita yhden, mutta silti oivaltaa, että muut ovat kuitenkin siinä. Voit valita monta tai jonkin, tai mitä tahansa. Ja siinä on kyse todellisesta luojuudesta ja täysivaltaisuudesta.
Siirrymme nyt Ja-tilaan, täysillä, täydellä voimalla. Ja emme siirry Ja-tilaan. Eikä tämä ole Zen-mielipeliä. Tämä on todellisuus.
Olet mies tai olet nainen tai olet kumpikin, tai et ole kumpikaan. Näetkö sen vapauden, minkä tämä antaa sinulle? Jos istut tässä naisena ja oivallat: ”Olen myös mies”, se ei merkitse, että sinun täytyy nousta aamulla ajamaan parta, vaan se merkitsee, että on se mahdollisuus. Ja voit olla kumpaakin kerralla tai et kumpaakaan. "En ole kumpikaan niistä. En tarvitse tuota määritelmää enää. Olen vanha, ja olen nuori.” Alat ymmärtää asian ytimen nyt.
Olet kaikkia asioita. Minkä vaihtoehdon haluat elää? Minkä vaihtoehdon haluat tuoda todellisuuteen? Mitkä vaihtoehdot haluat tuoda todellisuuteen?