https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/4256364
Markus Pirttijoen Esalainen: Koronarokotuksesta kohkataan, vaikka jo lapsena annetaan enemmän piikkejä kuin sukkia
Markus Pirttijoki
Historiallinen hetki ei tuntunut kovin historialliselta. Ajokortin vilautus henkilökunnalle, napit auki ja paita pois, t-paidan hiha ylös ja piikki olkapäähän. Laastari päälle ja suositus ottaa särkylääkettä jos siltä tuntuu. Vartin lepuutus ja takaisin töihin.
Näin minusta tuli yksi niistä 2,25 miljoonasta suomalaisesta ja 1,26 miljardista ihmisestä maailmassa, jotka ovat saaneet toisen koronarokotuksen.
Mullistuiko elämä? Ei. Lievää jomotusta kummempia tuntemuksia ei tullut. Eikä päälle iskenyt viidenkympin villitystä vipattavine menojalkoineen. Metsä sienineen houkutti enemmän. Ollapa rokotus hirvikärpäsiä vastaan...
VAIKKA ROKOTTAMINEN suoritteena on pieni, kokonaisuutena sillä on kuitenkin joukkotuhoaseen potentiaali. Joukon voimalla se voi tuhota ihmiskunnan elämää laajalti uhkaavan viruksen. Tuhovoima perustuu siihen, että joukko on tiivis. Jos rivistä lipsutaan, rokotteen tehokin heikkenee.
Rintamakarkurit tuntuvat saavan tänä päivänä kohtalaisesti julkisuutta ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa mielipiteisiin on parempi kuin koskaan. Kiitos siitä sosiaalisen median alustojen, jotka tarjoavat esteettömän jakelukanavan mitä mielikuvituksellisimpien salaliittoteorioiden julistamisen.
Ja kun maailmassa riittää hyödyllisiä idiootteja, höpöjuttujen leviämistä ei voi estää. Vastuu siirtyy lukijalle.
Ymmärrän toki sitä maailman ensimmäistä rokotuksen vastustaja, joka eleli 1700-luvun lopun Englannissa. Olisi minullekin saanut silloin selittää useammin kuin kerran, miksi tartuttamalla taudin voi parantaa taudin. Eikä selittäminen onnistunut alkuun englantilaiselta lääkäriltä Edward Jenneriltäkään, joka kehitti isorokkorokotteen ja heitettiin tyrmään. Kunnes rokotteen vaikutus hoksattiin.
Siihen ei kuitenkaan ymmärrys veny, että rokotuksia vastustetaan vielä tänäkin päivänä, jolloin noituutta ei enää todisteta roviolla polttamalla tai hukuttamalla eikä kukaan tule silmät kirkkaana väittämään, että maapallo on litteä.
Rokotusvastaisuus tuntuu hassulta senkin tähden, että moni ihminen rokotetaan jo lapsuusaikana useampaa tautia vastaan kuin tällä on sukkapareja.
Pelkästään ensimmäisen ikävuoden aikana ihmistaimi saa piikin rotavirusripulia, aivokalvontulehdusta, keuhkokuumetta, verenmyrkytystä, korvatulehdusta, kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota, kurkunkannentulehdusta ja verenmyrkytystä vastaan. Seuraavana vuonna tulevat rokotukset tuhkarokon, sikotaudin ja vihurirokon ehkäisemiseksi. Ennen nämä piti sairastaa ja pitää peukkuja, ettei vain jäisi pysyviä vaurioita.
ROKOTUKSIIN LIITTYEN pitää korjata toinenkin harhaluulo kuin niiden turmiollisuus. Rokotus-sanan väärinkäyttö suomen kielessä on vielä yleisempää kuin rokotusten vastustaminen. Terveisiä äidille, joka ajoittain antaa tästä palautetta.
Niin uutis- kuin puhekielessäkin usein kuulee sanottavan tai kirjoitettavan, että joku asia rokottaa jotakin. Esimerkiksi että korona-aika on rokottanut ravintoloiden myyntiä. Katsopa ruiskun sylinterin liikkeen suuntaa. Rokottamisessa ei ole kyse vähentämisestä vaan lisäämisestä.