ViestiKirjoittaja A MAN OF A TIME STORM » 02 Touko 2018, 09:02
On toki muitakin näkemyksiä kuin pitkälle kehitetty maan ulkopuolinen robotti, yksi on juuri se että tuo äly ottaa jonkin muodon, mieluiten vielä on pelkkänä älynä, valona alkaa ja muotoilee olemuksensa ihmisen yhteyden kautta esim. pelkotilan kautta pelottavaksi muotoutuen, uskovaiset näkee uskonnollisia, esim. Fatiman ihme, alueen hysteria mothmanista saa sitten useampia samoja havaintoja, tiedotuksen ja kollektiivisen tietouden kautta kuten tyynenmeren apinakokeet osoittaa tiedon siirtyvän pitkiä matkoja ilman mitään materiaalista yhteyttä, eli kollektiivinen kenttä. Robottijutut on enempi jenkkien näkemyksiä, eivät ymmärrä tuommoisista äly/henki asioista kun ovat eläneet runsaan materialismin keskellä. Taas Austraaliassa, Euroopassa on jo vuosikymmeniä sitten ymmärretty etteivät ne ole välttämättä edes robotteja vaan älynä, kuten jo seuraavassakin kirjassa Humanoidit on jo osa tutkijoista heittänyt esityksiä että kyseessä voisi olla äly, alkuperäinen Englanninkielinen teos on jo vuodelta 1969. Muutama sen ajan huippututkija mainitakseni. Aime Michel, Jacques Vallee, Charles Bowen ja monia muita.
Esimerkki. Englanti Saltwood 16.11.1963 Kirjasta Humanoidit (suomenkielinen teos) Charles Bowen.
Tiivistetysti ja omia kommentteja lisäten jotta ymmärretään mistä on kysymys. Neljä nuorta käveli maantiellä, 17 vuotias John Flaxton (taiteilija) huomatkaa kuka näkee, eli avara mieli, voisin myös tällöin sanoa että yhteys on ylemmästä tietoisuudesta, Gurdjieffiä, taiteilijoilla on jo luonnostaan hyvä yhteys ylempiin keskuksiin.
Hänen huomionsa kiinnittyi kirkkaaseen tähteen, eli valona ensin tämäkin tapaus alkoi, se liikkui metsikön yläpuolella, porukka kiinnostui valosta, osa oli jopa levottomia, sitten he äkkiä huomasivat tähden syöksyvän heitä kohti, eli kontakti älyyn on muodostettu jo ehkä kaikkiin läsnäoleviin, sitä he eivät kuitenkaan tiedä, sitten valo leijui läheisten puiden taa. Flaxton myönsi tunteneensa kylmiä väreitä selkäpiissään, kysynkin miksi tunsi, pelkkä valo vain, mutta ihmisen ylempi tietoisuus tietää yhteydestä jota aivot ei vielä rekisteröi. No porukka lähti pakoon juoksemalla ja samalla läheisen pellon yllä noin kolmen metrin korkeudessa ajelehti kullankeltainen valo, noin 70 metrin päässä heistä. He pysähtyivät ja niin teki valokin, heistä tuntui että heitä olisi katseltu, eli henkinen yhteys ymmärretään jossain määrin jo aivojen tietoisena tulkintana, nyt tuo yhteys on kyllin kykenevä muuttamaan seuraavaa mitä he näkevät. Hehkuva valo katosi puiden taa, jonka jälkeen seuraavaksi tumma hahmo laahusti heitä kohti pellonpoikki, se oli täysin musta, ihmisen kokoinen ja sillä ei ollut päätä, mutta sillä oli siivet jotka yhtyivät kuin lepakon siivet, Mothman? nuoret joutuivat paniikin valtaan eivätkä jääneet odottamaan seuraavaa muutosta. Kaiken lisäksi tämä havainto poiki lisää samantyyppisiä valohavaintoja tuon tapauksen jälkeen itse kullekin jotka oli mukana ensimmäisessä yhteydessä, tämäkin on ihan tyypillistä voimakkaan havainnon jälkeen. John Keel tutki kenttätutkimuksena tuhansia näkijöitä ja kertoi että osassa tapauksissa vielä kattilankannet leijui kun hän meni tuoreeltaan haastattelemaan näkijöitä, eli ihmisen energiat on voimakkaasti mukana yhteydessä, kontaktissa. Ainakaan tämä tapaus ei tue robottiteoriaa eikä myöskään tutkijoiden näkemykset ole yhteneviä robottiteorialle, eikä John Keelin näkemykset. Tosin nykyaikana on monennäköistä teoriaa liikkeellä, mutta ne ei tue tutkimuksia monestikkaan tämän tasoisissa hyvissä tapauksissa joissa saadaan näin hyvin tietoa. Ne saattavat sopia tapauksiin joissa ei ole kuin suppea tiedonanto tapauksesta, joten jättäisin ne omaan arvoon jo tämän tapauksen perusteella.