Serafi kirjoitti:Eli kuten arvasinkin et pystynyt osoittamaan mitään esimerkkejä. Jos puolue joka sijoittuu oikealle kansallisen kokoomuksen kanssa on sinun mielestäsi uhaksi yhteiskunnan kehitykselle niin sitten on.
En ole puhunt mistään uhkista vaan hidasteista. Ja siis ihan oikeasti..? Onko sun mielestäsi demokraattisen yhteiskunnan edun mukaista, että joku puolue saa ajaa muka pyhiä kyseenalaistamiselta "vapaita" arvojaan paikassa, jossa päätetään meidän jokaisen elämään mahdollisesti vaikuttavista asioista, perusteena yksi helvetin muinainen kirja..? Eikä siinä muka ole sulle "perustetta"? Noh mainitaan nyt vaikka konkreettisiksi esimerkeiksi tuo avioliittolain epätasa-arvot ja eutanasia, vähän vaan rupeaa tuntumaan, että on aivan sama mitä tässä luettelisi koska mikään järkiperänen argumentti ei tunnu koskaan uskovaiselle riittävän.
Sitten voidaan sanoa että kaikki puolueet jotka sijoittuu keskusta oikealle on uhaksi yhteiskunnalle. Suomen kristillisdemokraatit haluavat vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin kristillistenarvojen pohjalta ( omien sanojensa mukaan), joten eiköhän tuossakin ole enemmän yksilöstä kysymys kuin pahasta pahasta kirkosta.
Edelleenkin on yliarviointia väittää, että näitä hihhuleita voisi uhkaksi luokitella näin en muistaakseni ole missään vaiheessa ees sitä ilmaissut.
Mitä tulee "kristillisiin arvoihin", se on kutakuinkin sama kuin "tunnepohjanen" ajattelu politiikassa. Ollaan omaksuttu raamatun vanhoilliset arvot, jotka vielä ylensä tulkittu ihan päin vittua omia emotionaalisesti vaikuttuneita mielipiteitä ja pelkoja vastaamaan, eikä näin ajatteleva ihminen yksinkertasesti ole pätevä päättämään kaikkien asioista, ehkä se homma toimii sen omassa elämässä mutta ei kaikkien.
Ennen kuin jälleen väärintulkitset mitä haen takaa, niin ei en järkiperäisellä ajattelulla tarkoita, että vaikka "vanhusten hoidosta rahat pois, ne kuolee kumminkin kohta", vaan että kansanedustajan kuuluu ollaa kykeneväinen ajamaan demokraattisia ja tasa-arvoisia arvoja, ei äänestämään "ei" jossain tasa-arvo kysymykysessä vain kun "minä en tykkää" etc.
Mites sitten kaikkien kansanedustajien ja ministereiden kuuluminen kirkkoon tahi oma usko? Miten tämä vaikuttaa sinun mielestäsi yhteiskuntaan? Tulisiko kaikkien edustajien olla ateisteja ettei vaan takana olisi kristilliset arvot? Entäs sitten tasa-arvo meitä tapakristittyjä kohtaan? Onko oikein että meidän asioista päättää elin joka ei ole kuullutkaan kristillisistä arvoista?
Lue yllä. Saavat kuulua, jos tämä kuuluminen ja usko on kuten sen kuuluu hänen henkilökohtanen elämänfilosofiansa. Jos ne asiat mitä hän edustajan ajaa omaa ns. oman lehmän ojassa, niin ei.
Saanen kyseenalaistaa väitteesi, että ateistit eivät olisi tietoisia kristillisista arvoista, kumminkin suuriosa nykypäivän moraaliopista pohjautuu raamattuun ja ateistit monesti saattavat olla enemmänkin perillä raamatun sisällöstä kuin sen emotionaalisesti itselleen mielekkäällä tavalla tulkitsevat uskovaiset.
Mitä kristittyjen tasa-arvoiseen kohteluun tulee, eikö historia nyt aika hyvin ole sen näyttänyt että kummalla osapuolella on ehkä enemmän rahkeita siihen tasa-arvoiseen kohteluun, sen edistämiseen ja siihen pyrkimiseen? Edelleen, uskonnonvapaus on ollut ateististien ajamaa, ateistien uskovais vainuista en muista kuulleeni historian tunneilla, näin kun asiaa mietit haluatko valaista mihin perustat uskomuksesi, että ateistinen hallinto ei voisi olla tasa-arvoinen kristityille? Ja muistele sitä historiaa, niin ei tarvi tätäkin kysymystä heittää bumerangina takas..
Kysymys on ennemmänkin siitä, että puolueettomaan ajatteluun kykenevä valtaelin on parempi kuin omaa agendaansa ajava, kuka tietää ateistinen hallinto voisi muodostua diktatuuriksi, mutta rohkenen epäillä. Tää pätee myös muuhun arvomaailma-ajatteluun kuin vain uskovaisiin. Surullista silti huomata, että se homma ei vaan ihmisen itsekkään luonnon takia tunnu näin toimivan..
Tämä on todentotta mutta kuolevaksi en kirkkoa nimittäisi. Kirkko joutuu monessa asiassa ottamaan uuden suunnan mutta ihmisten sielunhoito ei koskaan katoa maanpäältä.
Kuolemisella tarkoitinkin lähinnä sitä tämän mallista valtioninstituuttia. Sen lahoaminen on ennen pitkää väistämätöntä. Ihminen on niin pohdiskeleva olento, että varmasti noiden "henkisten" asioiden miettiminen ei lopu koskaan.
Tottakai kirkon sisällä on ristiriitoja, niitä on kaikissa ryhmissä oli sitten kyse puolueista tai Janakkalan juniori jalkapalloilijoista. Aina on olemassa yksilöitä jotka edustaa sitä mikä toiselle ei sovi. Tekeekö se sitten koko ryhmästä huonon ja kykenemättömän? Ei tee. Siinä vaiheessa ehkä jos kaikki aika menee sisäisten asioiden selvittelyyn eikä oikeita hommia voida hoitaa lainkaan. Ymmärrät varmaan pointin.
Niin, eli kutakuinkin myönnyit pointtiini. Kyllä mä kehtaan väittää, että ryhmä joka on ajavinaan tiettyjä arvoja mutta ei oikeen tiedä mitä ne arvot on tai ainakaan tunnusta tietävänsä, niin on aika hyödytön ja hidaste jos heillä jonkinlaista sanan valtaa niissä tärkeissä asioissa on. Kukaan muka ei ole mitään mieltä, eikä mitään linjaa ole mutta silti äänestetään kuin se linja olisi hyvinkin selkeä.
Kun se päivä koittaa, että ihan oikeasti nämä herra ja rouva kristityt sun muut lahkolaiset, pystyy vilpittömästi pitämään henkilökohtaisena asianaan oman uskonsa, muita tuomitsemattomina, tekopyhyydestä vapaina ja rauhallisin mielin niin sitten vasta ne ansaitsee vapauden uskolleen.
Tässäpä oiva esimerkki siitä miten sallit uskonnonvapauden kaikille.
Niin ehkä käytin vähän absoluuttiselta kuulostavia lausenemuotoja,mutta edelleen se perimmäinen pointti oli, että uskonnonvapaus on henkilökohtaselle tasolla yksilölle ihan ok, mutta saanhan minä sen silti tuomita, että joku vaikka kivittää vaimonsa kun se meni pettämään ja hänen uskossaan niin kuuluu rankaista. En mä silti niin karismaattinen ole tai omaa psyykkisiä taitoja, jolla näiden ihmisten uskonnon vapautta pystyisin rikkomaan.
Hallintoelimissä edelleenkään ei kuulu tällasia yksilöitä olla, mikä tässä mun mielipiteessä nyt on niin vaikea ymmärtää vai koitko tuon sepostukseni niin loukkaavaksi, että tahdot sen jotenkin väkisin nähdä uskonnonvapautta kieltävänä mitä se ei ollut?
Missä helvetin vaiheessa olen näin väittänyt? Uskonnonvapaudesta puhunut vain enkä verranut seksuaalivähemmistöjen tasa-arvon kanssa. Kuten olen sanonut, kaikkien ihmisten tasa-arvo keskenään pitäisi toteutua vaikka edustaisi mitä ryhmää. Tasa-arvo kuuluu kaikille, uskonnonvapaus kuuluu kaikille. Ihan nyt näin selvennykseksi
Näin tuon kirjotuksesi periaatteessa voi loogisesti miettien tulkita.
Kuulut kirkkoon-> Et samaa mieltä kaikesta, mutta osana (hyväksyt hiljaisesti sen ajaman arvomaailman etc.) -> Et näe ongelmaa ja kannatat kirkon kiinni olemista valtionkirkkona-> Kannatat kristillisten arvojen tuontia politiikkaan -> Kristillisdemokraatit suurimpia vastustajia homoavioliittolakeihin. = Ei ole sulle ongelma.
Sitten toteat:
"Ei kannata vedellä herneitä nenukkiin, ihan turhaa koska se ei sun eikä mun elämää hetkauta mihinkään suuntaan mihin uskontoon toinen kuuluu. Vasta siinä vaiheessa se hetkauttaa kun aletaan vääntämään onko toisella oikeutta harjoittaa vapaasti omaa uskoaan vai ei." -> Uskonnon vapauden rikkominen= sinulle tasa-arvo ongelma.
Perustele jos päätelmäni on jollain asteella epätosi. Jos väität että se on, olet tekopyhä(no suprice there).
Ja uskallampa väittää ettei ateisteista löydy sen enempää tai vähempää ihmisiä jotka kannattaa tasa-arvoista kohtelua ja oikeuksia seksuaalivähemistöille. Ei kirkkoon kuulumattomuus tee sinusta yhtäkkiä kaikkia rakastavaa, tasa-arvoisesti kohtelevaa ihmistä. Sen tekee sydän ja sielu.
Hmm.. Ei ole mitään yhtä selvää "ateismin linjaa", koska edelleenkään se ei ole mikään uskolahko jossa on kaikkeen vastaus. Ateismi on vain uskon puute jumalaan. Muu on sitten ihmisten henkilökohtasta mielipidettä, mutta yleisellä tasolla luulen ateistien olevan hyvinkin tieteeseen luottavia ja siihen perustaen jos nyt haluaa stereotyypin vetää niin homoseksuaalisuus on varmasti aika yleisesti ateistien silmissä luonnollisesti selitettävä ilmiö, täten siis voidaan sanoa heitä hyväksyvimmiksi ja ymmärtäväisemmiksi.
Mutta pohjimmiltaan ei oikeen voi kysyä tai sanoa "mitä mieltä ateisti olisi", koska ateismi ei kuvasta mitään muuta kuin sen kannan kysymykseen "onko jumala olemassa?".
Sielu on taas niitä käsitteitä, jolle hörähtäisin lievästi jos heittäisit perusteena päin naamaa.
Sillä sen enempää mässäilemättä, totean että termillä "sielu" ei ole mulle mitään paino arvoa tai merkitystä ja viimeksi kun ihmisen anatomiasta kuulin niin sydämen tehtävä on pumpata verta. Että se siitä sitte..
Pyrin aina yleisen tekstin mukaiseen laatuun.