KRISTALLOIDAAN LISÄÄ.
---------------------
--------------
D2O Zäp esitti seuraavan yhtälönsä uraanin halkaisemiseksi kokonaan raudan tasolle:
Fe 3*55* 8,746560 MeV + Si 27* 8,124334 MeV - U- 235* 7,590907 MeV = -121,3 MeV=
Loppumassa 1 443,2MeV + 219,36MeV - alkumassa 1 783,86MeV
LOPPU m 1 662,66MeV - Alku m 1 783,86MeV= -121,2MeV
--
*Todellisuudessa tilanne meneekin näin:
U- 235 sidosenergian massa on 1 783,86MeV. Reaktiosta vapautuu Pekka Jauhon mukaan kustakin atomiytimestä poistuvasta (23kpl) neutronista KOKONAAN SEN SIDOSMASSA, tämä on keskeisintä.
Eli D2O väite uraanin halkeamisen rautamassojen kokonaispainon NOUSU on potaskaa. Koska prosessi syö siitä pois painoa. Keskimäärin poistuma ydinjätejäämiin on j o k a i s e s t a uraanin neutronin ja protonin osasesta laskettu luokaa 1,155653MeV atomisidosmassana.
Se toistuu kun katsotte vielä tässä mikä nimenomaan massojen e r o t u s on raudan ja uraanin sidosenergiatasoissa:
http://kuvaton.com/k/Y9ud.png
Paljonko uraanin täydellinen halkeaminen rautatasoilleen tuottaa energiaa?:
(u) 235* 1,156MeV= 271,58MeV.
_____________
Selvästi YLI sen energiatason mitä IAEA standardisoi valhein. Laskimme JO, että prosessin energia vaatisi 44kpl puhdistuneita poistuneita neutroneja. Jatketaan ynnäten.
Pekka Jauho laskee postuvien hitaitten neutronien määräksi keskimäärin 23kpl. 23kpl/ 44kpl= 052 % * saatu maksimi alkuenergiataso 271,58MeV= 142MeV. Asiallinen fission halkeamisenergian taso jo tämä.
Lasketaan nyt vielä malliksi montako poistuvaa neutronia antaa suhdeluvun kaava energioitten suhteessa:
IAEA energiataso 200MeV/ saatu maksimi 271,58MeV= 0,736 % * 44 neutronia= 32kpl Neutronia. No moniko enää muistaa mistä taas TÄMÄ luku on tuttu?. .
http://kuvaton.com/k/Y9uR.jpg
Kyse on siitä maksimimäärästä mitä matemaattisella P. Jauhon antamalla n/z suhdelukukaavalla optimissaan halkaistusta uraanin kahdesta puolikkaasta läheltä palladiumin kokoa löytyy!
Laskin tässä usealla lähestymistavalla eri fissiohalkeamisessa vapautuvien (3) nopeitten+ (salattujen) hitaampien spallaation neutronien määriä. Oli jopa minulle positiivinen yllätys miten ällistyttävän tarkoin ja hyvinkin erilaiset lähestymisten laskentatavat antavat ALINOMAA tukea juuri tuolle vanhojen mestarien, E. Fermin, P. Jauhon, E. Hylleraasin ja nyt viimeksi Arto Laurin neutronien ylijäämien tarkennukseksi juuri samat 23kPl keskiarvomääreet ja maksimikatot ALINOMAA.
Kysytte vielä miksi sitten juuri 32kpl on neutronikatto? Eikä laskelmissani käyttämäni vaikka 44kpl? Senkin selitys piilee osin viimeisessä taulukossa. Atomin haljettua k a h t e e n maksimiosaansa tulee energiapoistumien tuloskatto vastaan IAEA:n määräämä 200MeV. IAEA on varsin o u d o s t i näppärästi jättänyt POIS sen todellisuuden, että uraani v o i myös haljeta niin 3, kuin vaikka 4 osaansa. ( Itse asiassa spallaation katto on 235 osasta)! Koska silloin vapautuvien neutronien määrä nousee liki viidellekymmenelle- (144kpl!) Ei asialle ole IAEA tehty kuin kylmä amputaatio ydinalan suojaamiseksi valhein jälleen kerran!
------------
Sidosenergia ja massavaje
Sidosenergia on energiamäärä, joka tarvitaan kokonaisuuden purkamiseksi yksittäisiin osiin. Sidotulla systeemillä on matalampi potentiaalienergia kuin sen rakenneosilla, mikä vastaa positiivista sidosenergiaa pitäen systeemin kasassa.
* Tässä se sanotaan konkreettisesti. "Sidotulla systeemillä on matalampi POTENTTIAALIenergia."
Otetaan valaiseva konkretisoiva esimerkki. Meillä on U- 235 atomia vastaava tornitalo. 20m Korkea jossa on päällekkäin kaksi 10m korkeaa tonnin palkkia. Nyt puolitamme-halkaisemme atomin. Tornin niin, että pudotamme sen yläosan alas aina atomi/ sekuntti.
*Prosessina rikomme U- 235 atomin kahdeksi palladiumatomiksi, (rauta- atomeiksi yms.). Prosessissa jää enää kaksi 10m matalampaa- pienempää atomia, yhä 1 tonnin tornia. Voimme laskea hajoamisessa jatkuvasti vapautuvan energian suoraan vesiputouskaavasta.
P= Vesivirtaama tonneissa/s* pudotuskorkeus m* g kiihtyvyysvakio 9,81= energia kW kilowatteina.
Eli tornien puruissa vapautuu:
P= 1t/s* 10m* 9,81= 98,1kW
Näin meillä on demottuna konkreettisesti mitä uraanin haljetessa vaikka raudaksi tapahtuu.
A/ Prosessi on nähdysti alati energiaa ulospäin tuottavaa! Toisin kuin D2O poliisi haluaa valehtehdella.
B/ Jätteen tilat ovat myös alati pienemmässä energiapotentiaalissaan. K e v y e m p i ä Kuin alkuperäinen tilanne. Myös tässä POLIISI siis valehtelee.
* Uraanin murskautuessa pienemmiksi atomeikseen prosessissa vapautuu alinomaan juuri massaansa keventävää POTENTIAALIENERGIAA.
Energiaa, joka vapautuu vapaiden nukleonien muodostaessa ytimen, tai vastaavasti energiaa, joka tarvitaan ytimen hajottamiseksi, sanotaan ytimen sidosenergiaksi EB. Sidosenergiaa vastaava ytimen massan muutos on massavaje, joka suhteellisuusteorian mukaan on
Delta m= EB/ c^2
*Tässä se jälleen sanotaan suoraan ja konstailematta. Kun atomin fissio tapahtuu, syntyy vastaavan suuruinen massavaje. Eli halkeamattoman U- 239 atomin kokonaispaino kevenee siitä lähteneen 200MeV poistumaenergian verran muodostuneessa ydinjätteessä!
Ytimen MASSAVAJE voidaan laskea yhtälöstä
Delta m= Zmp+ NmN+ Zme -m
jossa m on atomin massa, johon sisältyy elektronien massa.
b= EB/A
Sidososuus ilmaisee atomin pysyvyyden. Se siis kuvaa sitä, kuinka lujasti eri ytimissä olevat nukleonit ovat keskimäärin sitoutuneet ytimeen.
OsaII
Ydinreaktiot
Ydinreaktiot ovat prosesseja, joissa ytimet muuttuvat toisiksi ytimiksi. Ydinreaktioissa säilyvät
varaus eli varauslukujen summa + nukleonien lukumäärä eli massalukujen summa
* Neutroneja tai protoneja tosiaan EI katoa! Näin olen koko ajan kertonut. (Kun D20 POLIISI poisti laskuistani esim. 5 neutronia hän yksinkertaisesti siis huijaa!)
kokonaisenergia
*Jos ydin luovuttaa 200MeV fissiohajoamisen. Pitää tuo massamuutos huomioida kokonaislaskussa. Ei tehdä kuten D2O poliisi tekee jättää loppumassoista laskemattomana pois niistä poistuneet 130-200MeV säteilyenergiapoistumat.
liikemäärä+ pyörimismäärä.
Spontaanisti tapahtuvan ydinreaktion reaktioenergia
Q= delta mc^2
On positiivinen, jolloin reaktio on energiaa vapauttava eli eksoerginen. Jos reaktioenergia on negatiivinen, reaktio vaatii energiaa tapahtuakseen ja on endoerginen reaktio.
http://www02.oph.fi/etalukio/fysiikka/f ... dosen.html