Yliluonnolliset/selittämättömät tapahtumat elämässäsi

[Kaaosjumala]

Ei kuulosta ollenkaan oudolta, mustat massathan ovat suhteellisen yleisiä havaintoja, luultavasti yleisempiä kuin kunnon selkeät ihmishahmot. En nyt muista oliko nuo mustat massat "varjoihmisiä" vaiko oliko ne niitä läpinäkyviä tummia hahmoja mutta joka tapauksessa niiden pitäisi olla ihan perushenkiä. Mutta eiköhän pian "joku" vastaa että ne ovat jonkinnäköisiä entiteettejä / pahoja henkiä jotka aiheuttavat kaiken pahan elämässä ja että niitä pitää varoa. Jokainen uskoo mihin uskoo

[yenn]

Ei kuulosta ollenkaan oudolta, mustat massathan ovat suhteellisen yleisiä havaintoja, luultavasti yleisempiä kuin kunnon selkeät ihmishahmot. En nyt muista oliko nuo mustat massat "varjoihmisiä" vaiko oliko ne niitä läpinäkyviä tummia hahmoja mutta joka tapauksessa niiden pitäisi olla ihan perushenkiä. Mutta eiköhän pian "joku" vastaa että ne ovat jonkinnäköisiä entiteettejä / pahoja henkiä jotka aiheuttavat kaiken pahan elämässä ja että niitä pitää varoa. Jokainen uskoo mihin uskoo

Kiitos vastauksesta.

En oo aiemmin perehtynyt noihin, koska ei oo tullut vastaan kovinkaan useasti ja en oo oikeastaan edes kuullut juttuja noista massoista pahemmin.

Tosiaan kiinnitin noihin nyt enemmän huomiota, koska ne oli tosiaan hiton selkeitä. Mietin tossa illalla että mulla on yks vastaava "massa-havainto", noin 8vuoden takaa.. mutta se oli sisätiloissa, ja puolestaan sellainen vaaleampi. Oudon siitä tilanteesta teki se että olin aitassa nukkumassa, ja siellä ei ollut yhtään ikkunaa mistä olisi valoa tullut (eipä yöllä tosin valoa muutenkaan tule).. olin öljylampun valossa, ja muutaman kerran noin minuutin sisään sellainen suhahti. Silloin säikähdin todella pahasti, ja pyrin aitasta ulos suorastaan pakokauhun vallassa.

Noh, kaippa kaikella on tarkotuksensa.

[riekkujaja]

Kai sitä voi oman kokemuksensa tänne kirjoittaa.
Asumme tällaisessa 50-luvulla rakennetussa rintamiestalossa. Kun makuuhuoneemme oli alakerrassa niin jonain yönä heräsin vaimoni kanssa siihen että ylhäältä kuului askeleita. Minä tietysti heti ryntäsin sinne ison lihakirveen kanssa katsomaan mutta ei mitään näkynyt.
Samoihin aikoihin näin jotenkin sekavaa unta tai sitten olin hereillä. No kuitenkin juttu meni näin heräsin johonkin palaneeseen hajuun joka tuli ulkoa, katsoin meidän makuuhuoneen ikkunasta ulos ja näin kuinka sieltä meidän tieltämme käveli jokin hahmo kohti meidän taloamme sumun seassa. Tuli todella ahdistunut tunne ja päätin lähteä keittiöön katsomaan niin tämä hahmo seisoi siinä ikkunan edessä ulko-ovella. Menin nopeasti takaisin makkariin herättämään vaimoani. Menin hänen vierelleen sänkyyn niin en saanut ääntä tulemaan suustani vaikka kuinka yritin huutaa.
Sitten muistini katkeaa ja ikään kuin herään tähän vaikka mielestäni olin hereillä koko ajan. Sori jos meni sekavaks tää juttu mut tää oli aika sekava tapahtuma!
Tämä on sellainen uni tai todellinen juttu josta en ole ihan 100% varma että oliko tämä unta vai ei.

No huh huh... piti ihan rekisteröityä foorumille, että pystyn kommentoimaan Tuo kuullostaa juurikin minun vanhalta talolta. En tiedä milloin olette kyseisen talon hankkineet, mutta minulla on käytännössä vastaavanlainen kokemus rintamamiestalosta, jonka omistin vuosia sitten.
Kokemuksina minulla ovat nuo samaiset askeleet yläkerrasta, joista mainitsit, sekä samantapainen sekavan tuntuinen havahtuminen siihen, kun joku kävelee pihatietä talolle päin. Askeleet muuten kuuluivat yläkerasta melkein joka ilta, samoin sieltä kuului jonkin raskaan esineen raahaamista.
Aikoinaan kun ostin talon, kuulin silloiselta talon myyjältä, että talon pihassa oli ollut joskus pihasauna. Sauna kuitenkin oli palanut joskus 60 luvulla. Tulipalossa oli ilmeisesti kuollut talon n. 30 vuotias poika, joka oli käymässä vanhempiensa luona. Tapahtumat alkoivat silloin, kun rakensin vanhan pihasaunan paikalle uuden saunan (sekin nykyään pitkästi yli 10 vuotta vanha... saattaa olla jopa purettu nykyään, oli "aika" kevytrakenteinen).

En tiedä puhummeko samasta talosta, enkä halua siihen enempää syventyäkkään, mutta kokemukseni vastaavat sinun kokemuksiasi melko tarkasti.

[yenn]

Noni... taas näyttäis olevan hieman aktiivisempaa aikaa. En oikein tiedä et kuinka asiaan pitäisi suhtautua, itkeäkö vaiko nauraa.
En nyt tiedä että liittyykö nää mun elämän tapahtumat mun stressiin jotenkin, mutta hulluksi en koe kyllä olevani tulossa. Mietin pari päivää kerronko tämän, kun halusin tavallaan sivuuttaa asian.. koska näin kirjoitettuna siitä tulee "totta" ja se laittaa taas miettimään. Ja hieman ahdistaakin.

Mutta asiaan. Muutin keskiviikkona uuteen asuntoon pakon edessä, samoille pihoille joissa hyvä ystäväni asui pari vuotta sitten. Kerroin tietysti muutosta kaverilleni ja hän sitten kysyi että mikä asunto on kyseessä. Siinä sitten selvisi että samaiseen asuntoon johonka muutin, on mies ampunut itsensä pari vuotta sitten.. kyselin että onko nyt varmasti tämä asunto kyseessä, niin kyllä on. He olivat grillailleet yhdessä kesäisin ym, eli kyse ei nyt ole mistään kuulopuheesta/puskaradiosta.
Tein sitten siivousta asunnolla keskiviikkona ja imuroin eteiskäytävää kun näin selvästi että välieteisessä seisoi n.180cm mittainen mies beigessä takissa. Ajattelin ensin että "jassoo, kaveri tuli tuomaan mulle autoa..." enkä reagoinut asiaan enempää. Kunnes muutamien sekuntien päästä tajusin, että eihän kaveri olisi päässyt asuntoon sisälle ilman avaimia. Sain sitten hieman viiveellä mielettömän sätkyn kun tajusin että mitä olin nähnyt, ja kun katsoin uudestaan niin mies oli sitten poissa.
Vartin päästä tästä kaveri tosiaan toi mulle kyllä auton, mutta koputti oveen ja päällä oli sininen takki.. elikkä se nyt ei ainakaan ollut kyseessä.
Oon miettinyt vaihtoehdot että jos se heijastui jostain, tai oli näköharhaa... mutta, outoa silti.

[aava]

meikäläisellä kävi tossa muutama päivä sitten silleen että selvästi kuulu huoneeseen kun ovi avattiin ja suljettiin ulko-ovi sitä ei vanhassa talossa voi olla kuulematta. ajattelin aluksi että miehen poika tuli koulusta ja katsoin kelloa mutta eipä tullut ketään ja kyse oli aamupäivästä jolloin hän on viellä koulussa. sitten kaverini ilmottaa että ovat joutuneet koiransa lopettamaan (oli kyllä vanha koira ja koko ikänsä asunut meidän ja kaverin piirissä) joten siitä tuli mieleen että jahas joku on lähtenyt keskuudestamme.. mutta kaveri ja hänen isänsä oli nähnyt unta että koira oli palannut terveenä ja hyvä kuntosena takas tokasin kaverilleni että ehkä koira ei ole mihkä loppujen lopuksi lähtenytkään;)

[Rabies]

Viime perjantaina illalla istuin sohvalla katsomassa telkkaa, alakerrassa ei ollut ollenkaan valoja päällä, eli ainoa valo tuli telkasta. Olohuoneen vieressä on pitkulaisen muotoinen eteinen, jossa on iso peili seinällä. Yhtäkkiä peilissä vilahti kaksi pitkulaista, kirkasta oranssia/ketlaista valoa, jotka näyttivät muodostuvan peräkkäin toisissaan kiinni olevista valopalloista. Ne näkyivät peilissä ehkä kahden sekunnin ajan ja olivat aika isoja. Peiliä vastapäätä ei ollut mitään lamppua tai muuta sellaista. Valot eivät myöskään heijastuneet peiliä vastapäätä olevaan seinään, vaika olivatkin "peilin sisässä" (jos osoittaa peiliä taskulampulla, niin se valohan heijastuu aina peiliä vastapäää olevaan seinään). Ja mistään ikkunoistakaan se valo ei voinut heijastua peiliin, koska peilin lähellä ei ole kuin yksi ikkuna, ja siitäkin näkee vain pihallemme (eli valot eivät voineet olla mitään auton valoja).

[OSITutkimusseura]

Katsoit pimeässä telkkaria josta voi hyvinkin jäädä verkkokalvoille haamukuvia töllöttimen kirkkauden vuoksi. Sitten sattumoisin vilkaiset syrjäsilmällä pimeään ja näet hienon valoshown.
Eli tokkopa tuossa mitään normaalista poikkeavaa oli.

[Clover]

Tämä ilmiö on alkanut ilmentymään minulle nyt n. kuukauden ajan. Aina aamuisin, kun olen heräilemässä, juuri ennen herätyskellon herätystä, silmissäni välähtää erittäin kirkas ja valkoinen valo pari kertaa. Silmäni ovat suljettuna ja tämä valo yleensä herättää minut niin radikaalisti etten saa enää unta ja tunnen oloni virkeäksi ja mieleni kirkkaaksi.

Ei ilmiöstä haittaa ole, se auttaa minua heräämään paremmin aamuisin, olen yleensä niin aamu-uninen. Kenties joku ylempi taho haluaa auttaa minua heräämään aamuisin. :)

[OSITutkimusseura]

Herättääkö herätyskello aina samaan aikaan? Ettei vaan ulkoa tulisi vaikkapa auton valojen heijastus huoneeseen juuri ennen kuin sinulla soi kello (Joku muukin aamuvirkku liikenteessä aamurutiineineen).

[Wespa]

Clover kokemuksesi on hyvin samanlainen valokokemusten kanssa jotka on yhdistetty kolmannen silmän avautumiseen. Tämä koetaan monesti valon välähdyksenä, varsinkin silloin kun silmät ovat kiinni. Ihminen on herkkä vaipumaan transsiin tai meditatiiviseen tilaan unen jälkeen tai sen kautta, varsinkin jos on sille avoin ja saa kehon rauhoitettua. Tällöin voi kokea kolmannen silmän avautumisen valon välkähdyksenä ja kerrotaan, että joskus saattaa nähdä jopa silmäluomien lävitse (itse olen kokenut tämän muutaman kerran).

Tähän kolmannen silmän/käpyrauhasen avautumiseen liittyy joillain ihmisillä myös raksahtava ääni, joka tulee samaan aikaan tuon valoilmiön kanssa.

Kannattaa pohtia myös OSITutkimusseuran tarjoamaa selitystä yhtenä vaihtoehtona.

[Clover]

Herättääkö herätyskello aina samaan aikaan? Ettei vaan ulkoa tulisi vaikkapa auton valojen heijastus huoneeseen juuri ennen kuin sinulla soi kello (Joku muukin aamuvirkku liikenteessä aamurutiineineen).

Yleensä herään n. viittä minuuttia ennen kellon soimista ja olen miettinyt itsekin voisiko välähdys johtua auton valoista, mutta meillä on aina makuuhuoneessa sälekaihtimet kiinni ja asumme toisessa kerroksessa, joten niin voimakasta ja kirkasta välähdystä ei pääse mistään ulkopuolelta tulemaan.

Clover kokemuksesi on hyvin samanlainen valokokemusten kanssa jotka on yhdistetty kolmannen silmän avautumiseen. Tämä koetaan monesti valon välähdyksenä, varsinkin silloin kun silmät ovat kiinni. Ihminen on herkkä vaipumaan transsiin tai meditatiiviseen tilaan unen jälkeen tai sen kautta, varsinkin jos on sille avoin ja saa kehon rauhoitettua. Tällöin voi kokea kolmannen silmän avautumisen valon välkähdyksenä ja kerrotaan, että joskus saattaa nähdä jopa silmäluomien lävitse (itse olen kokenut tämän muutaman kerran).

Erikoista ja hyvin mielenkiintoista. Olen saanut muitakin merkkejä kolmannen silmäni aukeamisesta, ehkäpä avautuminen on voimistunut näinä kuukausina. :) Mahtavaa!

[Clover]

Haluan vielä jakaa kanssanne, mitä eilen tapahtui. Olen itsekin vielä vähän ihmeissäni, mutta minä todella tein sen.

Perheeseeni kuuluu kihlattuni lisäksi chihuahua-rotuinen koira. Koira on tällä hetkellä jollain tavalla sairas, mutta emme tiedä miten. Koira käyttäytyy omituisesti ja aristelee paljon alaruumistaan. Eilen illalla, kun olimme tutkineet koiraa ja yrittäneet ymmärtää missä kipu oli, tein huomaamattani jotain ihmeellistä.

Olimme sängyllä, koira ja minä. Kummatkin hyvin rauhallisia ja rentoja. Keskityin katsomaan nukkuvaa koiraa. Ensimmäiseksi tiedostin värähtelyn. Koko koira värähteli ja huomasin pientä "epärytmiä" värähtelyssä. Keskityin ankaremmin ja pian näin jo värejä värähtelyssä. Samalla aloin hahmottamaan koiran ihon alla muotoja. Keskityin väreisiin vielä vähän ankarammin ja silmiini alkoi muodostua ensin koiran luuranko ja himmeästi sisäelimiä.

Tähän väliin haluan korostaa, etten tiedä koiran anatomiasta hölkäsen pöläystä. En tiedä, millainen luusto eläimellä on tai millaisia sisäelimet ovat tai missä kohdassa ruumista ne sijaitsevat.

Tässä vaiheessa, kun tajusin tosissani näkevän koiran sisälle, innostuin niin että näkymä katosi. Mieleni piti vähän aikaa prosessoida tapahtunutta. Minä todella näin koiran sisälle! Vähemmästäkin voisi itseään hulluksi luulla, mutta olin ylpeä ja innoissani. Päätin kokeilla kykyä toisen kerran, eikä se tuottanut vaikeuksia. Pienen keskittymisen jälkeen pystyin taas havaitsemaan värähtelyä ja edetä eteenpäin luurankoon asti. Kaikkia sisäelimiä en nähnyt, mutta luulen, että näin ne sisäelimet, joista koiran kiputilat johtuvat. Aion mahdollisesti tänään koittaa tätä uudestaan ja tällä kerralla itse koskettaa paikkaa ja mahdollisesti omalla energiallani parantamaan kipeää kohtaa.

Haluan jakaa tämän siksi, että ehkä joku muukin innostuu kokeilemaan omia kykyjään ja ymmärtämään että kuka tahansa pystyy tähän: havaitsemaan värähtelyä, tuntemaan auroja sekä lukemaan ihmisiä ja eläimiä. Ja paljon muuta! Pitää vain löytää voima sisältä ja ymmärtää sitä. : )

Oi, kun tämä on niin jännittävää. :mrgreen:

[Jonde86]

Voi olla, että olen kirjoittanut muutamia vuosia sitten aiemmin tänne kokemuksistani aiemmalla tunnuksella, mutta en nyt ainakaan löytänyt ko. tunnusta tai kirjoituksiani. Avaan tässä nyt omia kokemuksiani tuntemattomaan, suvun perimätietoa ja hieman muidenkin uskottavina pitämiä kokemuksia aivan lähipiiristä.

1. Olen kiinnostunut paranormaalista mm. sukuni yliluonnollisena pidetyn historian vuoksi. Isoisäni sukuhaara tulee Savosta ja sukututkimuksen mukaan olen sukua Kuikka-Koposelle (kts. esim. wikipedia ja henkilöön liittyvä kirja), viimeinen shamaanina pidetty lähisukulaiseni kuoli 2000-luvun alussa. Muistan hänet lapsuudestani, mutta viimeinen selvä muistoni on teini-iästä, jolloin välttämättä halusin tuolloin itse osallistua hänen hautajaisiinsa vähintäänkin henkilöä kohtaan tuntemani suuren arvostuksen vuoksi, vaikka vanhempani vähän vastustivatkin osallistumistani. Tama sukulainen viljeli maata, toimi toisinaan suutarina kylällä yms. oli hyvin taitava ja arvostettu henkilö. Paikkakunnalla nämä seudut ja meidän suku ovat edelleen jokseen tunnetut yliluonnollisista asioistaan ja alkuperäinen paikallinen väestö on edelleen aika taikauskoista, uskovat kyllä sellaisienkin asioiden yliluonnollisuuteen, joihin minä en usko, jos vaikka vain oma mieli tekee temput. Mainittakoon tästä esim. suvun historian kannalta tärkeiden esineiden paikkojen vaihtuminen itsestään. Joitain mielestäni hyvin uskottavina pidettäviä asioita kuitenkin tiedän, tai ainakin uskon näiden henkilöiden vilpittömyyteen. Tässä kaksi tarinaa, joita pidän kaikkein uskottavimpana liittyen tämän viimeisen shamaanimme kuolemaan:

a) Isäni oli käymässä kylässä tämän shamaanin luona. Oli kesä, ilmeisesti shamaanin kuolemaa edeltävä tai sitä edellinen, eli puhutaan noin vuosta 1999 tai 2000. Ketään muita ei ollut koko paikassa. Tämä shamaani oli alkanut kertoa isälleni, että hän haluaisi siirtää ennen kuolemaansa tämän shamanistisen perinteen suvussamme eteenpäin ennen kuolemaansa, ja että tämä perinnöllinen kyky on isälläni meidän suvussamme kaikkein vahvin. Jossain vaiheessa shamaani asetti kätensä isäni otsalle, jolloin vieraat ja pelottavatkin näyt alkoivat vilistä isäni tajunnassa. Tämä oli pelästynyt koko asiaa ajatellen asiasta "mikä helvetin UFO-mies tuo on" ja mennyt tiehensä. Talvella shamaani sitten kuoli ja taidot jäivät siirtymättä, menivät hautaan shamaanin mukana.
b) Hieman ennen kuolemaansa shamaani oli joutunut sairaalaan. Shamaanin poika oli matkalla johonkin. Parkkipaikalla tämä näki kuolleen linnun ja aikoi juuri haudata sen. Kun hän nosti linnun käsiinsä, mieleen tunkeutui vahvasti intuitiivinen ajatus siitä, että hänen isänsä on kuollut. Hän katsoi kelloa, joka olikin juuri pysähtynyt. Hetkeä myöhemmin puhelin soi, ja kerrottiin, että hänen isänsä on kuollut. Pysähtyneen kellon aika jäi näyttämään kuolinhetkeä.

2. Toinen sukuhaara isoäitini puolelta taas tulee Pohjanmaalta. Tästä sukuhaarasta en niin paljoa tiedä, mutta kertoman mukaan isoäitiäni pidettiin lapsuuden paikkakunnallaan noitana. Näitä tarinoita kuulin pienenä poikana, kun isoäiti oli vielä elossa. Erään tarinan mukaan tätini yritettiin raiskata, kun tämä oli teini-ikäinen. Mummoni oli yhtäkkisesti alkanut kotona itkeä, että hänen tyttärelleen tehdään pahaa, vaikka ei olisi voinut mitenkään tietää tästä tapahtumasta. Täti oli juuri ja juuri saanut juostua karkuun.

Tämän mummoni kuolemaan taas liittyy omakohtaisia omituisiakin kokemuksia. On tietysti puhutta yleisestikin, että tietääkö ihminen oman kuolemansa, ilmeisesti tietää. Pienenä minulla oli jonkinlainen intuitiivinen näkemys mummon kuolemasta, sanotaan ehkä seitsemän vuoden ikäisenä. Jotenkin minulle oli lähiaikoina (ennen kuolemaa) käynyt useita kertoja mielessä intuitiivinen ajatus mummon kuolemasta. Erääksi sunnuntaiksi mummo oli taas tapansa mukaan (vuosi 2001) kutsunut lähimpiä sukulaisia koolle syömään. Mummo oli poiketen tavanomaisesta hyvin mietteissään, tuojotti ei oikein mitään, eikä puhellut iloisesti kuten tavallista. Pienenä poikana jopa sanoin mummolle ruokapöydässä, että tiedän mitä hän ajattelee (tarkoitin siis kuolemaa), tähän mummo ei vastannut mitään. Kun lopulta lähdimme pois, mummo tuli saattamaan kaikki ovelle asti ja halaamaan kaikkia, jokseen epätavallista käytöstä. Seuraavalla viikolla mummo soitti minulle eräästä kirjasta, jota olisin tarvinnut lainaksi kouluun (yläasteen 7. tai 8. luokka), puhelimessa itkin mummolle, ettei tämä "menisi". Samalla viikolla heräsin todella ahdistuneena sängystäni kun koulun oppitunnit olivat jo alkaneet, päässäni jyskytti mummon kuolema, melkein karkasin ajatuksen takia myöhästyneellä koulumatkallani mummon asunnolle käymään. Koulussa opettaja oli hyvin vihainen myöhästymisestä. Illalla isäni päätti mennä käymään mummolla, epäili jotain sattuneen kun ei vastannut pariin päivään puhelimeen. Tämä oli puhunut tätini kanssa, jolla oli ollut myös aavistus kuolemasta. Minulla on ollut tapana liikkua isäni kanssa yhdessä, jostain syystä isäni otti minut kuitenkin mukaan matkalle mummon luo. Ennen matkaa sanoin kotona muille, että mummo on kuollut, vaikka en sitä oikeasti voinutkaan tietää, muutoin kuin aavistuksen avulla. Noustessamme isäni kanssa mummon talon parkkipaikalla autosta minun ja isäni mieleen (jälkeenpäin keskustelun mukaan) tuli selvä ajatus, että mummo on kuollut. Asunnolle päästyämme mummo oli kuollut samoin kuin oli aivan pienenä ollut intuitiivinen näkemykseni. Jälkeen päin kun keskustelimme, mummo oli pyytänyt edeltävällä viikolla kaikkia sukulaisia kylään, jotka hän oli samoin hyvästellyt heidän lähtiessään.

3. Eräs sukulaiseni oli nähnyt 90-luvulla Virossa zik-zak kuvioita taivaalla tekevän ufon. Metallinen kiiltävä kiekko. Olivat nauttineet hieman alkoholia, eivät nyt harhoja olleet koskaan nähneet ja kaikki muutkin seurueesta näkivät saman UFOn.
Kun sukulaiseni kertoi tästä kokemuksesta, tietysti sai osakseen kommentteja mielenterveydestään. Tämän jälkeen ei ole suostunut enää kellekään kertomaan kokemuksestaan.

4. Eräs tuttava pariskunta oli joskus 70-80-luvulla ollut autolla matkallaan Lappiin kesämökilleen. Keskellä ei mitään paikkaa oli tien varressa liftannut mies kyytiin. He olivat pysäyttäneet auton liftarin kohdalle. Mies ei puhunut mitään, eikä vastannut tai reagoinut mitenkään kysymyksiin. Sitten tämä sukulaispariskunta katsoi tämän naamaa. Naaman eteen oli tiukasti pingotettu kangas, mutta ei ollut mitään muotoja, ei silmiä, nenää tai suuta, kankaan läpi muotona näkyi vain tasainen pinta. Tästä pariskunta pelästyi ja lähti kovasti kaasuttaen matkoihinsa, mikä olento olikin jäi tienpuoleen. Tiedä vaikka olisi joku jekunkin tehnyt.

5. Minulla on usein tapana tarkkailla taivasta isäni kanssa, jos olemme yöllä pois kaupungin valoista, eikä ole liian pilvinen keli. Isäni harrastaa hieman astronomiaa, seuraa joitain nettisivuja joiden kautta löytyy tietoja mm. havaittavista satelliitteista, ISS:stä, planeetoista, tähdenlennoista yms. Näitä sitten yritämme bongailla. Pariin kertaan olemme havainneet epäilyttävästi liikehtiviä kappaleita. Esim. kerran yksi satelliitilta vaikuttava kappale (vaalea tasaisesti liikkuva piste, havainnointiaika noin 10min luokkaa taivaan kannella maasta katsellen) teki yhtäkkisen tarkan 90:n asteen käännöksen lainkaan hidastamatta, kiihdyttämättä tai pyörähtämättä minkäänasteista havaittavaa ympyrän säteenmuotoista rataa. Moni ihminen näki tämän samanaikaisesti jatkuvalla katsekontaktilla. Enpä minä tiedä mikä kone tuohon pystyy, joku viisaampi voi valottaa.

6. Kun en ole päässyt juuri muutoin mitenkään osallisesti näihin yliluonnollisiin asioihin, suvun shamanistinen taito mennyt hautaan ja tiedonjano on kova, olen lukenut joitain kirjoja. Minua kiinnostavat mm. Wayne Dyerin kirja Sinäkö ihmeiden tekijä, sekä Silva-menetelmä, esim. kirja Silva-menetelmä - apua toiselta puolelta. Minun näkemykseni mukaan tämä Dyerin kirja sisältää paljon elämän viisauksia, on ainakin hyvä kokoelma niitä käytännönläheisine selityksineen. Silva-menetelmä taas tuntuu aika hyvin toimivan, sanoisin että ainakin suurin osa sen menetelmistä todella toimii, kun on ensin tehnyt sydämensä puhtaaksi ja vilpittömäksi.

7. Omituisimpana meditointikokemuksenani mainitsen kerran (ei Silva-menetelmällä), toistelin täysin rauhoittuneesti puolen tunnin ajan sanoja "avaa otsachakra" silmät kiinni. Ilmeisesti sainkin sen lopulta auki, tosin pelästyin kokemusta niin, että muutaman sekunnin kuluttua kokemus katosi. Näin huoneeni edessäni (silmäni olivat kiinni) aivan kuin minulla olisi ollut kolmas silmä otsassa. Kuva oli likimain pyöreä tai soikea samentuen reunoiltaan.

[jorre]

Valitettavasti en ole itse kokenut mitään yliluonnollista, jos ei erästä maiseman sinisenävälähdystä joskus kolmise vuotta sitten lasketa, ja sekin johtu todennäköisesti väsymyksestä. (kello oli 5 aamulla)

Kuitenkin pitää sanoa etten usko kummitusjuttuihin, niillä ei ole mitään kunnollisia todisteita, ja muutenkin tarinat, jotka nyt luin, vaikuttivat aika heikoilta. Voin sanoa rehellisesti että osaisin kirjottaa jännittävämmän kummitusjutun omasta päästäni, kuin nuo 'kokemukset' (huomatkaa vainnpuolittaiset sitaatit) ovat.

Pahoittelen ylitieteellisyyttäni jos se jotain loukkaa. Perustelen jopa uskoni jumalaan loogisilla filosofisilla päätelmillä.

[aava]

meikäläisellä kävi tossa muutama päivä sitten silleen että selvästi kuulu huoneeseen kun ovi avattiin ja suljettiin ulko-ovi sitä ei vanhassa talossa voi olla kuulematta. ajattelin aluksi että miehen poika tuli koulusta ja katsoin kelloa mutta eipä tullut ketään ja kyse oli aamupäivästä jolloin hän on viellä koulussa. sitten kaverini ilmottaa että ovat joutuneet koiransa lopettamaan (oli kyllä vanha koira ja koko ikänsä asunut meidän ja kaverin piirissä) joten siitä tuli mieleen että jahas joku on lähtenyt keskuudestamme.. mutta kaveri ja hänen isänsä oli nähnyt unta että koira oli palannut terveenä ja hyvä kuntosena takas tokasin kaverilleni että ehkä koira ei ole mihkä loppujen lopuksi lähtenytkään;)

tämä tapahtuma taisi sitten liittyäkkin siskoni poikaystävän mummon kuolemaan.. jonkin verran tässä on muutakin viuhahtelua käynyt mutta eipä mitään mainittavaa aivan karsee painajainen käärmeisiin liittyen. (mutta tiedä sit onko tällä merkitystä just juur mihkään).. osaakohan joku muuten sanoa että näkyykö normi kameralla kuvattaessa jopa päivällä tai pienessä valossa josko jotakin "mielenkiintosta" tapahtuupi eräällä tutulla suattaapi nimittäin jotakin tapahtua vaikka toisinaan valotkin päällä.. kuvia olen ottanu mut mitää mainittavaa niissä ei ole olen miettinyt että voisin normi känny kameralla koklata kuvata josko se mitään tallentas.. on nimittäin kyllä ihan mielenkiintoinen kohde sinänsä:D

[Rabies]

Kai sitä voi oman kokemuksensa tänne kirjoittaa.
Asumme tällaisessa 50-luvulla rakennetussa rintamiestalossa. Kun makuuhuoneemme oli alakerrassa niin jonain yönä heräsin vaimoni kanssa siihen että ylhäältä kuului askeleita. Minä tietysti heti ryntäsin sinne ison lihakirveen kanssa katsomaan mutta ei mitään näkynyt.
Samoihin aikoihin näin jotenkin sekavaa unta tai sitten olin hereillä. No kuitenkin juttu meni näin heräsin johonkin palaneeseen hajuun joka tuli ulkoa, katsoin meidän makuuhuoneen ikkunasta ulos ja näin kuinka sieltä meidän tieltämme käveli jokin hahmo kohti meidän taloamme sumun seassa. Tuli todella ahdistunut tunne ja päätin lähteä keittiöön katsomaan niin tämä hahmo seisoi siinä ikkunan edessä ulko-ovella. Menin nopeasti takaisin makkariin herättämään vaimoani. Menin hänen vierelleen sänkyyn niin en saanut ääntä tulemaan suustani vaikka kuinka yritin huutaa.
Sitten muistini katkeaa ja ikään kuin herään tähän vaikka mielestäni olin hereillä koko ajan.

No huh huh... piti ihan rekisteröityä foorumille, että pystyn kommentoimaan Tuo kuullostaa juurikin minun vanhalta talolta. En tiedä milloin olette kyseisen talon hankkineet, mutta minulla on käytännössä vastaavanlainen kokemus rintamamiestalosta, jonka omistin vuosia sitten.
Kokemuksina minulla ovat nuo samaiset askeleet yläkerrasta, joista mainitsit, sekä samantapainen sekavan tuntuinen havahtuminen siihen, kun joku kävelee pihatietä talolle päin. Askeleet muuten kuuluivat yläkerasta melkein joka ilta, samoin sieltä kuului jonkin raskaan esineen raahaamista.

Mikä näissä rintamamiestaloissa on kun meilläkin kuuluu välillä askelia, rapinaa, kolinaa, musiikkia ja välillä valot räpsyy (se voi kyllä johtua jostain ihan luonnollisestakin syystä). Kerran olin yksin kotona koulun jälkeen (yläasteella) ja melkein heti kotiin saavuttuani kuulin, kun äitini huusi yläkerrasta nimeni todella kovalla ja vihaisella äänellä. Huusin takaisin, että "MITÄ?!", vastausta ei kulunut, joten menin yläkertaan kysymään, että mitä asiaa oli. Yläkerrassa ei ollut ketään ja menin alakertaan ja kiersin kaikki huoneet ja kun missään ei näkynyt ketään niin istuin olohuoneen sohvalle ja aloin katsomaan telkkaa ja laitoin äänet mahdollisimman kovalle että ne peittäisivät mahdolliset muut "kummitusäänet". Voiko muuten tuolle äänelle/huudolle olla jokin ihan luonnollinen selitys?

[lilanna]

No kirjoitan minäkin tänne sitten

Olen pienestä pitäen pelännyt synnyinkotiani. Monet painajaiset tuli nähtyä mukaanlukien enneunet. Kun muutin pois, painajaiset loppuivat. Jonkin sortin ennenunia nään kyllä vielä. (Näin teininä esim. unta tuttavan keskoskaksosista, unessa hän sanoi että maken nimi ei ole enää make, make on nyt juki (nimet muutettu) ja pari päivää myöhemmin kuulin että make oli kuollut. Näin myös unta kaverini hevosesta, että sillä oli etujalat verillä, kerrottuani naureskellen tämän kaverille tämä sanoi että totta on, hevonen oli telonut etujalkansa. Näin myös unta että olin hautajaisissa joissa haudattiin joku samansukuniminen, isän täti kuoli muutaman päivän kuluttua. Sattumaako.)
Karmeimpia kokemuksia kotoa on tämä: olin puoliunessa ja näin huoneeni sellaisena kuin se oli oikeasti, vaatteet tuolin selkänojalla, kattolamppu päällä ja hehkulampun lämmin valo. Joku sanoi minulle keskeltä huonetta että olen täällä. Ajattelin että hourailen ja olen unessa ja käänsin kylkeä kasvot huoneeseen päin. Kysyin mikä olet, tuli vastaus hyvin ilkeällä äänellä että kyllä sinä tiedät mikä olen. Seuraavaksi ääni sanoi yhtäkkiä selkäni takaa että minä olen täällä. Istuin lopun yötä selkä seinää vasten enkä uskaltanut nukkua ja mietin alanko lukea isämeitä. Ja koko ajan näin huoneeni sellaisena kuin se oikeasti oli. Samassa huoneessa näin pienempänä jatkuvasti painajaista, että hukuin läheiseen järveen, kymmeniä kertoja, minua pelotti alkaa nukkumaan. Näin joskus myös kamalia ryysyläishahmoja, käärmeitä ja hämähäkkejä kun torkahtelin huoneessa. Yksin en osannut isossa talossa olla, se oli hyvin pelottavaa, koska en tuntenut olevani yksin.
Aikuisena olin maalailemassa ulkorakennusta ja minulle tuli vahva tunne, että joku seisoo takanani tarkkailemassa työtäni, sillä kertaa se ei ollut pelottavaa, vaan tuntui vanhalta tutulta. Vieläkin kun olen siellä joskus taas yöpynyt näen painajaisia. Minulle on varmaan jäänyt traumoja lapsuudesta, sillä niskavillani nousevat vieläkin pystyyn kun menen kototalon vintille. Tokikin talo on vanha, rakennettu joskus 1850, joten kai sielä asukkaita on ollut laidasta laitaan, joku hypännyt yläkerran ikkunastakin yrittäen itsaria.
Nykyisessä talossa jossa asun, tulee vahva tunne vanhasta miehestä joka makaa nurkkakamarissa kalsaripaita ja housut päällä, välillä tunne tulee tuvan puolellakin. Ei kuitenkaan pelottavana. Hiukan kahjoksi tunnen itseni...

[Jopelius]

Haluan vielä jakaa kanssanne, mitä eilen tapahtui. Olen itsekin vielä vähän ihmeissäni, mutta minä todella tein sen.

Perheeseeni kuuluu kihlattuni lisäksi chihuahua-rotuinen koira. Koira on tällä hetkellä jollain tavalla sairas, mutta emme tiedä miten. Koira käyttäytyy omituisesti ja aristelee paljon alaruumistaan. Eilen illalla, kun olimme tutkineet koiraa ja yrittäneet ymmärtää missä kipu oli, tein huomaamattani jotain ihmeellistä.

....

Parantajan kykyjä. Luultavasti havaitsit chakrojen välillä kulkevat energiavirrat ja näit auran värit. Itse en kykene näkemään mitään, mutta taidan ns. eteerisen kosketuksen (kutsutaan myös kuninkaan kosketukseksi) ja pystyn siten "koskemaan" elimistöön ja parantamaan sitä. Tunnen sairaudet ja kivun lämpötilojen vaihteluina kehon energiavirrassa. Sinä luultavasti pystyt näkemään nämä häiriöt energiassa värähtelynä.

[Surkea]

Asuin vielä kaksi vuotta sitten perheeni luona vanhassa rintamamiestalossa. Talo oli vanha, mutta ihan kodikas. Kuitenkin pian muuton jälkeen alkoi tapahtua kaikenlaista hämärää, josta jokainen perheeni jäsen sai osansa.
Minun äitini uskoo näkevänsä enkeleitä. En ole itse pahemmin tähän perehtynyt, mutta kun äitini koskee ihmistä, hän näkee värejä, tuntee chakran ja sitä rataa. Ja joskus, sulkiessaan silmänsä, näki makuuhuoneensa nurkassa 'enkelin'. Itse en enkeleitä talossa nähnyt, mutta kaikkea muuta tapahtui. Tiedän ettemme asuneet siinä talossa yksin.
Varjoihmisten vilahtelu ovensuussa ja tavaroiden liikkuminen oli suhteellisen normaalia.
Sisareni istuessa olohuoneessa syömässä iltapalaa, tämä näki tumman hahmon kävelevän portaikosta keittiöön. Hän luuli tätä minuksi, huusi 'Mitä teet keittiössä?' ja sai järkytyksekseen kuulla ääneni yläkerrasta.
Kerran ollessani kahden kaverini kanssa viettämässä leffailtaa, kuulimme keittiöstä selkeän kolahduksen joka lähti siitä kuinka teekuppi laskettiin pöydälle. Kun tulimme keittiöön, osa teekupeistamme oli laskettu kaapista pöydälle siistiin riviin.
Meillä oli kissoja, jotka pitivät öisin mekkalaa, mutta kun molemmat lemmikit makasivat yöllä jalkojen juuressa ja portaista kuului voimakkaat juoksuaskeleet, ei ollut epäselvää että talossamme tapahtui jotain. Kissojen portaissa juoksu oli ihan erinlaista, ne tepsuttivat reippaasti portaat alas ja ylös, mutta silloin kun kissat seisoivat siinä vieressä ja portaista kuului painavat askeleet, ei tehnyt mieli mennä katsomaan kuka siellä juoksee. Tätä tapahtui usein öisin, kun valvoin koneella myöhään. Sisarukseni nukkuivat sikeästi mutta parina yönä hekin hätkähtivät tähän.
Ovet aukeilivat, ovenkahvat kääntyivät hitaasti alas ja ponnahtivat ylös, mutta kukaan ei astunut huoneeseen.
Kissat sekosivat välillä ja yrittivät karata talosta, öisin ne saattoivat jähmettyä tuijottamaan tyhjyyttä, kummankin kissan katseen seuratessa samaa kohtaa. Se oli kammottavaa.
Heräsin parina yönä tunteeseen, kuin jokin olisi läsnä. Tunsin pilkkopimeässä huoneessa kuinka joku seisoi sänkyni vieressä. En uskaltanut liikkua, mutta ristiessä käteni ja rukoillessani, tunne katosi, kuin joku olisi poistunut paikalta.

Viimeisin asia mitä tapahtui oli tammikuussa. Pikkuveljeni, 6.luokkalainen, hyvin skeptinen poika heräsi yöllä siihen kun joku istahti tämän sängylle. Veljeni ajatteli tämän olevan kissa, joten hän kumartui silittämään. Pian hän kuitenkin huomasi ettei sängyssä ollut ketään. Kylmät väreet kulkivat tämän lävitse kun hän koski sängyssä olevaa painaumaa, jonka tekijää ei näkynyt. Veljeni ponnahti sängystä ja juoksi siskoni viereen, kauhuissaan. Ennen kun hän ehti saada taas unen päästä kiinni, kuuli hän askeleet jotka tulivat veljeni huoneesta siskoni sängyn viereen. Ketään ei kuitenkaan näkynyt.

En tiedä mitä talossamme tapahtui, oliko siellä joku, tai jokin, mutta onneksi saan asua jo itsekseni. Kyseinen talo myytiin pari viikkoa sitten ja perheeni on muuttanut sieltä pois, sisarukseni eivät suostuneet enää nukkua vintillä ilman äitiä, jonka makuuhuone oli alakerrassa.
Että sellaista...

[portinetsija197]

Surkean kertomus vaikuttaa aika tyypilliseltä kummittelutapauksesta, tuossa tapauksessa olisi pitänyt selvittää talon asukashistoria ja myös sijaintipaikan historia että onko niissä jotain sellaista mikä voisi aiheuttaa "paranormaalia" toimintaa.