Zrud kirjoitti:Mikäs on kun ÄÄKKÖSET eivät pelaa ?
Wespa kirjoitti:Voihan tuolla muistamisella olla jokin tarkoituskin. Se miten itse näen tuon on se, että jokainen kokee tuon tilanteen, mutta jotkut päättävät palata joskus muistaen tuon näyttämisen ja joskus jopa unohtaen päätöksen palata ja peruuttaa onnettomuus tai sen vakavuus... Kemikaalinen reaktio ei sulje itsessään mitään pois, se kertoo vain, että se on fyysinen prosessi joka sitten vaikuttaa aivoihin ja ihminen muistaa sen.
Se tuntuu jotenkin paljon sattumanvaraisemmalta, jos reaktio kerran tapahtuu kenelle tahansa vaaratilaan joutuvalle, eikä vain niille, joilla tosissaan on se viimeinen matka edessään.
Wespa kirjoitti:Se tuntuu jotenkin paljon sattumanvaraisemmalta, jos reaktio kerran tapahtuu kenelle tahansa vaaratilaan joutuvalle, eikä vain niille, joilla tosissaan on se viimeinen matka edessään.
Aivan se tuntuu sattumanvaraiselta, mutta voi kysyä itseltään, että jos näin kuitenkin käy (kokee läheltäpiti kokemuksen ja muistaa elämänsä), niin miksi? Voi kysyä, että mitä tarkoitusta se ajaa takaa? Jos miettii vaikka hengen tai sielun motiivia. Tuohon varmaan jokainen vastaa vähän omalla tavallaan, mutta itse näen asian niin, että tuolla muistamisella on tarkoitus. Ehkäpä ihmiset muistavat kokemuksen läheltä piti tilanteesta, jotta voivat jakaa kokemuksensa eteenpäin ihmisenä ja laittaa meitä muita miettimään tuollaista kokemusta ja sen tarkotuksia (vaikka ei välttämättä muista, että kuoli ja tuli takaisin pitäen tuon muiston elämänsä näkemisestä). Se on yksi näkökulma muitten joukossa...
Tai no itseasiassa jos menen syvemmälle omaan ajatukseeni, niin voisin lainata Basharia "not this or that, this AND that". Ehkä se on siis noita kaikkia, johtuen ihan tilanteesta. Joku voi kokea sen itse täysin kemikaalisena reaktiona ja joku toinen voi kokea sen taas tarkoituksellisena näkemisenä joka muutti hänen elämänsä. Lopulta kuitenkin katsomme samaa kokemusta, mutta tulkitsemme sen eri tavalla. Toki kokemuksiakin on erilaisia...
NeitiPerkele kirjoitti:yhtäkkiä tuli ihan hirvittävä tarve saada yhteys tähän ystävään. Yritin soittaa, mutta junassa ei ollut kenttää. Kun olin kotona, kello oli jo niin paljon, että en viitsinyt. Kävin sitten netissä katsomassa jos hän olisi online, ja sitten sainkin tietää että hän oli löydetty muutamia tunteja aiemmin kuolleena kotoaan...
Ja en ole ainut joka samoihin aikoihin tunsi jotain vastaavaa.
OSITutkimusseura kirjoitti:Minä ja sähkö ollaan parhaimmat kaverukset!
Kerran olin tavalliseen tapaani käsin tiskaamassa astioita ja homma sujui normaalisti siihen vaiheeseen saakka kun huomasin, että vasemman käden peukalossa tuntuu outoa tärinää.
Vilkaisin ylimalkaisen laiskasti peukaloa ja kas kummaa, peukaloon koski vedenkeittimen toinen pää ja luonnollisesti toinen pää oli turvallisesti vielä seinässä kiinni.
Itse vedenpinnan ja johdon välimatkaa oli noin 3-5cm (käsi oli puoliksi upotettuna veteen, mutta puoliksi pinnalla kuitenkin = hyvin alustettu virtakiertoa varten).
Voitte kuvitella millaisen tuloksen saisi aikaiseksi, kun otetaan tiskiallas täyteen vettä, upotetaan sinne kädet ja vedetään seinästä 220-230 volttia pesukaveriksi.![]()
Tuon tilanteen jälkeen oli muutaman minuutin aika absurdi olo ja tuli ne tiskit kuitenkin loppupeleissä tiskattua vaikka pienen tauon pitkin.
Kaikenkaikkiaan kuitenkin kokemus mitä en vaihtaisi mistään hinnasta pois. Jos ei muuta, niin tietääpähän nyt, että kuinka hyvin järki pelaa vaaratilanteessa.
Palaa sivulle “Epätavalliset kokemukset ja havainnot”
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija