ValkeaLeidi kirjoitti:Ali G voisi todella kertoa meille tämän tarinan tuosta apteekkarista, jos se kerran on niin pelottavaa.. En tunne Helsinkiä melkein lainkaan, mutta tuosta ruttopuistosta löysin tällaista tietoa:
Eurooppaa riivannut rutto levisi vuonna 1710 Helsinkiin, jossa asui 1185 kaupunkilaista. Neljässä kuukaudessa kaupungin asukasluku putosi taudin vuoksi 387 henkilöön. Vanha kirkkopuisto, jota kutsutaan myös ruttopuistoksi, tarjosi viimeisen leposijan uhreille.
Ennen Helsingin uudisrakentamista haudat sijaitsivat nykyistä puistoa laajemmalla alueella, Kampin hautausmaalla. Haudattujen luurankoja onkin löytynyt useiden uusien talojen perustustyömailta: Yrjönkadulta, Fredrikin kadulta ja kauempaa Bulevardilta. Viimeiset puistoon haudatut henkilöt olivat vuonna 1919 Viron vapaussodassa kaatuneita helsinkiläisiä. Vanhassa kirkkopuistossa on hautamuistomerkkien lisäksi Helsingin kaupungin toiseksi vanhin kirkko.
Jos joku helsinkiläinen viitsisi laittaa vaikka kuvan kartasta, jossa tätä alue näkyisi?
Tällaisen urbaanin legendan löysin, mutta tämä ei liene se apteekkari kuitenkaan. Legendan tästä tekee ainakin se, ettei mitään ajankohtaa tapahtumalle tai dokumentoitua tietoa ole merkitty ylös:
Bulevardi 13:ssa sijaitsee apteekki, jossa farmaseutti kohtasi sateisena syysyönä asiakkaan, jota ei voinut enää auttaa.
Tapahtumat alkoivat, kun päivystävä farmaseutti lähti noutamaan lääkkeitä kellarin varastosta täydentääkseen myymälän hyllyjä. Porraskäytävän katkaisija ei toiminut, ja farmaseutti luuli, että lamppu oli palanut. Hän päätti laskeutua portaat pimeässä ja sytyttää alhaalla varaston valon.
Kapeilla kierreportailla farmaseutti huomasi loimotuksen kellarista. Hän ajatteli, että kollega oli unohtanut varaston valon päälle, mutta erehtyi.
Lääkevaraston ovella huojui valoa hehkuva hahmo, josta erottuivat pää, hartiat sekä epämääräisen muotoinen värähtelevä viitta. Hahmo alkoi hivuttautua kohti farmaseuttia, kuin jotakin anellen. Farmaseutti pakeni kohti yläkertaa ja toivoi pelottavan näyn katoavan, mutta portaiden yläpäässä hän huomasi hahmon yhä seuraavan. Jokaisella kierreportaiden askelmalla hahmon viitta värisi nopein, aaltoilevin liikkein. "Mene Kristuksen nimeen!" Farmaseutti huusi ja juoksi valaistuun apteekkiin. Hän lukitsi itsensä päivystyshuoneeseen ja odotti kauhuissaan, mitä tuleman pitäisi. Henkiolento oli kuitenkin siltä yöltä hävinnyt.
Vanhan kirkkopuiston läheisyydessä sijaitseva Bulevardia-apteekki on kertoman mukaan kokenut myös muita menehtyneiden vierailuja. Valitettavasti nykylääketiede ei voi pelástaa ruttoon kuolleita - eikä heidän levottomia sielujaan.
Lähde: Sami Aaltonen: Aavetaloja. Melkein suoraan lainattuna.
Palaa sivulle “Kryptotieteet ja taruolennot”
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija
