Itse vain mumisen unissani, joskus harvoin olen huutanut äitiä. Sen sijaan lähipiirissä sattuu kaikenlaista - paljon hauskempi nauraa muiden sähläyksille kuin nolata itsensä ;DD
Pikkuveli on usein mennyt unissaan vessaan ja on kussut pöntön sijaan mm. pyykkikoriin, roskikseen ja suihkukoppiin.
Kaverini puhuu ja kävelee paljon unissaan. Oli meillä yötä, ja nukkuessaan huusi "me ollaan voitettu ruokaa". Erään toisen kerran yöpyessään meillä hän nousi ylös, ja alkoi tökkiä lipaston päällä olevaa syntikkaani. Kysyin mitä sä teet. "Mä pelaan tietokoneella", oli vastaus ja minulla naurussa pitelemistä.
Sama kaveri oli myös ruotsinlaivalla yrittänyt avata hytin ovea ja ilmoittanut äidilleen menevänsä ruokakauppaan.
Luokkakaverin "pyjamabileissä" yksi likoista kävi nukkumaan kun muut jäi pelaamaan korttia. Hän nousi yllättäen istumaan, ja kysyimme onko hän hereillä. "Joo". Kysyimme onko hän oikeasti hereillä. "En". Kysyimme tietääkö hän kuka hän on. "Mä olen Tappajahai". Sitten hän käveli luoksemme ja kävi nukkumaan korttipelin päälle. Käskimme häntä menemään omalle patjalleen. "Miks?" Sanoimme, että meillä on peli kesken. "Okei". Ja hän palasi kiltisti takaisin.
Leirillä vieruskaverini nukkui, meitä oli pieni porukka luonani kas kummaa pelikorttien parissa. Nukkuva kaveri nousi yhtäkkiä istumaan ja tuijotti minua. "Mä katoin et sul ei oo päätä!" Sitten hän halasi jalkaani ja sanoi "Kiitos kun sulla on pää".
Joukkuetoverini oli noussut unissaan istumaan ja liikutellut sormeaan vaakasuunnassa seinällä. Isänsä oli yllättänyt hänet sieltä mutisemasta, ja kysynyt mitä hän tekee. "Etkö sä nää, mä luen tätä tekstiä?"
Äidin kaveri oli kävellyt japanilaisessa hotellissa unissaan > löytänyt itsensä alastomana respasta ilman huoneen avainta
