viltsu kirjoitti:En oikein usko, että Atlantis olisi ollut olemassa. Tuntuu mahdottomalta usko, että ihmisiä on ollut 100000vuosia sitten, mutta kuka tietää...?
Tonza133 kirjoitti:viltsu kirjoitti:En oikein usko, että Atlantis olisi ollut olemassa. Tuntuu mahdottomalta usko, että ihmisiä on ollut 100000vuosia sitten, mutta kuka tietää...?
Lainaus wikipediasta:
"Simpanssien kehityslinja erkani ihmisistä noin 5–6 miljoonaa vuotta sitten ja gorillojen noin 7–8 miljoonaa vuotta sitten."
viltsu kirjoitti:Tonza133 kirjoitti:viltsu kirjoitti:En oikein usko, että Atlantis olisi ollut olemassa. Tuntuu mahdottomalta usko, että ihmisiä on ollut 100000vuosia sitten, mutta kuka tietää...?
Lainaus wikipediasta:
"Simpanssien kehityslinja erkani ihmisistä noin 5–6 miljoonaa vuotta sitten ja gorillojen noin 7–8 miljoonaa vuotta sitten."
En tajua mitä tarkoitat tuolla?
Tonza133 kirjoitti:viltsu kirjoitti:Tonza133 kirjoitti:viltsu kirjoitti:En oikein usko, että Atlantis olisi ollut olemassa. Tuntuu mahdottomalta usko, että ihmisiä on ollut 100000vuosia sitten, mutta kuka tietää...?
Lainaus wikipediasta:
"Simpanssien kehityslinja erkani ihmisistä noin 5–6 miljoonaa vuotta sitten ja gorillojen noin 7–8 miljoonaa vuotta sitten."
En tajua mitä tarkoitat tuolla?
Kun sanoit, että tuntuu uskomattomalta, että ihmisiä olisi ollut 100000 vuotta sitten, niin selvensin vähän asiaa...
Gitarre kirjoitti:No johan Aqua Vitae nyt panosti omaan viestiinsä! Pisteet sinne![]()
Anteeksi offtopic, jatkakaa.
Aqua vitae kirjoitti:Täältä tullaan ja oikein spottivalon kanssa^^
1. Jo se fakta, että jotkut ihmiset eivät vain myönnä polveutuvansa apinoista, antaa lisää puhtia tällaisten historiankirjojen uudelleenkirjoittamiseksi. MEILLÄ EI OLE MITÄÄN SYYTÄ EPÄILLÄ ALKUPERÄÄMME. Polveuduimme apinoista ja siinä se. Tapahtumaketjusta ei voida osoittaa minkäänlaisia haitallisia fluktuaatioita eikä todennäköisyyksien puuttumista. Ihmisellä on melkein täsmälleen samanlainen DNA kuin serkuillamme apinoilla. Jos maailmassa on satoja tämän asian tutkijoita, jotka pysyvät tämän väitteen takana vankasti ja kourallinen niitä, jotka esittävät vastatodisteita, minulle jää vain yksi vaihtoehto jäljelle. Kaikkea ei tarvitse ajatella niin monimutkaisesti. Occamsin partaveitsi:”Non sunt multiplicanda entia praeter necessitatem” "asioita ei tule mutkistaa tarpeettomasti"
2. Lemuria. Ei monelle kovin tuttu, mutta silti turhan suosittu teoria kadonneesta kaupungista, jonka jättiläisasukkaat pystyivät hallitsemaan mm. sääilmiöitä mielensä avulla. Heillä oli neljä kättä, he olivat telepaattisia, neljän ja puolen metrin pituisia ja joilla oli kolmas silmä takaraivossa. He elivät onnellisena maassaan, kunnes se vajosi mereen.(<--- turhan tuttu ilmiö?)
"Taru Lemuriasta sai alkunsa 1800-luvulla eläintieteilijä Philip Sclaterin yrittäessä selittää puoliapinoiden (engl. lemur) leviämistä Afrikan ja Intian välisellä maasillalla. Teosofian perustaja Helene P. Blavatsky otti nimen käyttöönsä, ja kehitti Lemuriasta kotiseudun ihmiskunnan kolmannelle ”alkurodulle”. Blavatskyn mukaan tämä Intian valtameressä sijainneen mantereen asukkaat olivat neljä ja puoli metriä pitkiä, nelikätisiä, telepaattisia ja joillakin heistä oli kolmas silmä niskassa. Lopulta Lemuria tuhoutui vajottuaan valtameren syvyyksiin. Tätä ennen lemurialaisia muutti Atlantikseen, jossa he laittoivat neljännen alkurodun alulle ennen tämänkin mantereen tuhoutumista.
Blavatsky väitti saaneensa kaiken tietonsa Lemuriasta ja Atlantiksesta teoksesta, joka oli peräisin Atlantikselta. Kirja oli siis mitä ilmeisimmin säilynyt kuivana vesimassojenkin puristuksessa. Sittemmin se oli päätynyt kaukaiseen maahan nimeltä Tiibet. Teosofi W. Scott-Elliot puolestaan tutki Lemuriaa ”astraalisen selvänäön” keinoin.
Antroposofi Rudolf Steiner yhtyi teosofien näkemyksiin, mutta hän myös lisäsi tietämystä lemurialaisista. Lemurialaiset olivat Steinerin mukaan huonoja loogisessa päättelyssä ja laskemisessa, eikä heillä ollut puhekieltä, mutta toisaalta he kykenivät telepatiseen viestintään. Lisäksi lemurialaiset pystyivät vaikuttamaan luonnonvoimiin pelkästään tahdonvoimallaan.
Intiassa palvellut brittiläinen eversti James Churchward (1850–1936?) käytti Lemuriasta nimeä Mu. Hän kertoi tutustuneensa palveluspaikassaan hindutemppelin ylipappiin, Rishiin. Churchward väitti Rishin näyttäneen hänelle kirjoitustauluja, jotka sisälsivät muinaista Mun kieltä. Taulujen mukaan Mu oli Eden, jossa ihminen luotiin. Mulaiset kehittivät mantereellaan edistyneen kulttuurin. He olivat muun muassa kesyttäneen painovoiman. Tätä taitoa Jeesus käytti hyväkseen kävellessään vetten päällä. Jeesushan oli opiskellut Mun salaista uskontoa intialaisten ja tiibettiläisten oppineiden johdolla. Tästä huolimatta Mun asukkaat eivät kyenneet pitämään kotejaan kuivina, kun Mu vajosi mereen. Churchwardin lisäksi kukaan muu ei tiedettävästi ole nähnyt tauluja, eikä eversti koskaan kertonut, missä temppelissä hän ne kohtasi."
3. Atlantis. Kaikki tuntevat tämän. Ei epäilystäkään.
Atlantis sai alkunsa Platonin dialogeissa Timaios ja Kritias. Niissä hän Sokrateen ja muiden keskustelijoiden kautta muun muassa sivuaa näkemystään ihanteellisesta valtiosta. Keskustelun myötä Kritias kertoo tarinan, jonka hän oli kuullut isoisältään, joka puolestaan oli kuullut sen runoilija ja valtiomies Solonilta. Solon oli puolestaan kuullut sen tuntemattomaksi jääneeltä egyptiläiseltä papilta.
Että näin. Kuulopuheita + fantasiakerrontaa = kauhea sotku.
Se olisi sama, kuin joku nykyinen kirjailija kirjoittaisi tositarinan Einsteinin ja Obaman yhteisestä juttutuokiosta suhteellisuusteoriasta ja sen virheellisyydestä. Niin ja tietenkin, että Obama oli kuullut tiivistetyn version suhteellisuusteoriasta isältään, joka oli kuullut sen isoisältään, joka taas oli kuullut sen ystävänsä koirankävelyttäjän serkun pojalta.
Itse asiassa minun ei tarvitse vedota terveeseen järkeenne, vaan historiallinen, arkeologinen, geologinen ja paleontologinen aineisto ei anna mitään muuta kuvaa, kuin, että Atlantis on turhan suureksi paisunut taru.
Ensinnäkin: Platon on ensimmäinen, jonka tiedetään kertoneen Atlantiksen kohtalosta. Muista lähteistä ei ole tietoa. Tämä on ihmeellistä, sillä ei mantereiden uppoaminen varmaan tuohonkaan maailmanaikaan ollut aivan arkipäiväistä.
Toiseksi: Platon kirjoittaa 9 000 vuotta vanhasta tapahtumasta. Kuinka uskottavaa on, että tarina on pysynyt liioittelemattomana ja tapahtumien mukaisena näin pitkän ajan, erityisesti kun tunnetaan ihmisten inhimilliset taipumukset uudelleentulkintaan ja liioitteluun? Kolmanneksi Platon mainitsee vain kolme aikaisempaa tietolähdettä, joista viimeisen nimeä ei edes tiedetä.
Kolmanneksi: Vaikka Kritias toteaa Atlantis-kertomuksen ”todeksi”, hän myös mainitsee kuulleensa sen juhlissa, joissa kilpailtiin parhaimmasta tarinasta. Platon-tutkija Paul Friedlanderin mukaan juhla oli jonkinlainen antiikkinen aprillipäivä. Aristoteles, Platonin kuuluisin oppilas, onkin todennut Atlantis-tarinasta: ”Hän, joka keksi sen myös tuhosi sen.”
Neljänneksi: Platon kirjoittaa dialogeissaan ristiriitaisesti. Esimerkiksi Timaios-dialogissa mainitaan, ettei tapahtumista ole kirjallisia muistiinpanoja, ja Kritias-dialogissa kerrotaan puolestaan, että Solon toi Egyptistä muistiinpanot, jotka kulkeutuivat Kritiakselle. Ja jos Zeus halusi opettaa atlantilaiset paremmille tavoille, miksi hän tuhosi koko mantereen? ”Leikkaus onnistui, mutta potilas kuoli”?
Viidenneksi: Mitä todistusaineistoa meillä on Zeuksen olemassaolosta? Jos pidämme tarinaa Atlantiksen vajoamisesta totena, niin pitäisihän meidän uskoa Zeukseenkin, jota Platon pitää tarinassaan todellisena vaikuttavana tekijänä.
Kuudenneksi: Miksi Platon jättää Kritias-dialoginsa kesken, siis dialogin, jossa yksityiskohtaisimmin kerrotaan Atlantiksesta ja sen kohtalosta? Mikä voisi olla mielenkiintoisempaa kuin kokonaisen mantereen katoaminen?
Seitsemänneksi: Atlantista ei ole löydetty valtameren pohjasta. Yhdeksänneksi arkeologisten löytöjen perusteella myöskään Ateenan valtakuntaa ei ollut 11 000 vuotta sitten. Tuonaikaiset ”kreikkalaiset” olivat muiden lajitoveriensa tapaan metsästäjä-keräilijöitä, eivät korkeakulttuurin edustajia. Kymmenenneksi Platon on todennäköisesti perustanut tarinansa osaltaan johonkin tai joihinkin Välimerellä tapahtuneisiin luonnonmullistuksiin, jotka aiheuttivat tuhoja kaupungeille ja satamille.
Kahdeksanneksi: Arkeologi Kenneth L. Feder löytää useita ratkaisevia puutteita Donellyn väitteissä ja niiden perusteluissa. Esimerkiksi Donelly väittää egyptiläisten obeliskien ja mayojen kivipylväiden olevan lähtöisin samasta paikasta, koska ne muistuttavat toisiaan. Mutta obeliskit ja mayojen kivipylväät eivät ole samanlaisia: ne on tehty eri tavoilla ja eri materiaaleista, ne ovat eri kokoisia ja muotoisia, ja lisäksi niihin kirjoitetut kielet ovat erilaisia. Jos ne olisivat samanlaisia, niiden voisi päätellä olevan peräisin samasta lähteestä, mutta tämä ei ilmeisestikään pidä paikkaansa. Samoin egyptiläiset ja Mesoamerikan pyramidit ovat erilaisia niin muodoltaan, rakenteeltaan kuin valmistustavoiltaankin. Lisäksi egyptiläiset pyramidit on rakennettu 5000–4000 vuotta sitten, kun taas mesoamerikkalaiset pyramidit ovat alle 3000 vuotta vanhoja, ja molemmat ovat huomattavasti nuorempia kuin kadonnut Atlantis.
Yhdeksänneksi: Moderni geologia ei tunne mittavia maanvajoamisia Atlantin valtameressä. Itseasiassa asia on ollut Atlantilla täysin päinvastainen: massaa nousee mannerlaattojen välistä ja valtameri laajenee, tosin hyvin hitaasti. Mannerlaattojen liikkeilläkään Atlantiksen ”katoamista” ei voi selittää, koska niitä lasketaan miljoonissa, ei tuhansissa vuosissa.
Kymmenenneksi: Biminin ”rauniot” ilmenivät tarkemmassa tarkastelussa luonnon rakentamiksi. Laatoitetuilta vaikuttaneet ”seinä” ja ”tie” olivat kalkkikivimuodostelmia, joita löytyy myös Australian rannikolta. Ehkäpä atlantislaiset kävivät rakentamassa loistokkaan valtakunnan sinnekin?
Yhdenneksitoista: Sen lisäksi, ettei päteviä todisteita Atlantiksen olemassaolosta ole, kaikki tarinat Atlantiksesta ihmiskunnan ja korkeakulttuurien kehtona ovat täydellisesti ristiriidassa kaiken sen tietämyksen kanssa, mitä arkeologit, paleontologit ja paleoantropologit ovat vuosikymmenten aikana keränneet: me kaikki olemme afrikkalaisia, emme atlantislaisia.
Että Näin.
MEILLÄ EI OLE MITÄÄN SYYTÄ EPÄILLÄ ALKUPERÄÄMME. Polveuduimme apinoista ja siinä se. Tapahtumaketjusta ei voida osoittaa minkäänlaisia haitallisia fluktuaatioita eikä todennäköisyyksien puuttumista. Ihmisellä on melkein täsmälleen samanlainen DNA kuin serkuillamme apinoilla.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa