Unihalvaus

[Zrud]

Itselläni ei ole ollu kuin tasan yhden-kerran Unihalvaus.
En todellakaan muista koska se oli.
Mutta se meni about näin.
Näin jotain todella ahdistavaa painajaista, josta sitten heräsin äkkiseltään.
ja Avattuani silmät näin että jokin tumma hahmo oli päälläni ja piti kasvovaan melkein kiinni omissan, ja muuta hahmosta ei saanut selvää kuin silmät jotka olivat kauttaaltaan valkoiset.
Mutta tuosta johdosta ilmeisesti säikähdin niin maan perkeleesti että koko ruumis säpsähti ja heräsin sitten kunnolla.... mutta ei iha mielellää toistakertaa noita kokis.

[Atomipommi]

Unihalvauksia on ollut useinkin, eli raajat ei liiku, mutta tuntee olevansa hereillä. Näkyjä en ole koskaan kuitenkaan nähnyt.

[Ali G-]

Ei oo ollu tietääkseni, olis aika paha shokki, toi unihalvaus...

[jeedai]

Kerran olen kokenut. Olin sängyssäni ja aloin kuulemaan askelia viereisestä huoneesta ja ajattelin että joku on vaa heränny yöllä ja kävelee siellä mutta sitten se voimistui ja aloin miettimään että mitä ihmettä kuka sieltä tulee. Katsoin ovelle ja siellä näkyi pikkuveljeni pitkä ja paksu leipäveitsi kädessä se vain seisoi siinä ilmeettömänä, hätäännyin iha perkeleesti, sitten laitoin silmät kiinni ja ajattelin että unta vaan. Silmät aukaistuani veljeni oli siirtynyt ihan sänkyny viereen ja kohottanut veitsensä. Siinä vaiheessa olin aivan kauhuissani ja yritin huutaa ja päästä ylös mutta ei mitään tapahtunut. Sitten jostain muistin että olen lukenut tästä unihalvauksesta ja siinä vaiheessa heräsin, luultavasti "valeherääminen" mutta halvaus loppui siihen.

[Jaarno]

Sitten jostain muistin että olen lukenut tästä unihalvauksesta ja siinä vaiheessa heräsin, luultavasti "valeherääminen" mutta halvaus loppui siihen.

Tämä ainakin itsellä on auttanut 100% kun pari kertaa olen unihalvauksen kokenut. Tiesin unihalvauksesta ja tajusin että tämä on unihalvaus niin heräsin lähes välittömästi kun sen tajusin. Kannattaa todella yrittää pitää vain pää kylmänä unihalvauksen sattuessa ja käyttää järkeä jos ei nyt halua sen jatkuvan

[Marie]

Huih, itse olen kokenut montakin kappaletta tuollaisia... Makaan sängyssäni, enkä pysty liikkumaan, ja näen miten karhu hyökkää minua kohti... Sitten säpshdän, ja yleensä putoan lattialle. Unihalvauksia on ollut enemmän viime aikoina, ja niissä on aina näkynyt se sama asia: tummat hahmot tulevat minua kohti, ja en pääse pakoon... Unihalvaus on elämän pelottavin tila!

[Blasphemer]

Itsellä tuo unihalvaus on melko yleinen ilmiö, useasti vuoteen sattuu sitä. Yleensä tämä sattuu aamusta n. tuntia ennen kuin herätyskello käy ahdistelemaan. Itsellä tuo unihalvauksen kulku on melko vakio; "herään" hyvin äkkiä ja huomaan katsovani kohti sängyn päätyä (olen varmaankin aina selälläni) enkä pysty liikuttamaan itseäni. Tunnen joko halvaantuneeni tai raajat tuntuvat liian painavilta liikuteltaviksi. En yleensä myös pysty kunnolla katsomaan ylös tai jommalla kummalle sivulle. Yleensä myös aistin jonkun läsnäolon; joku katsoo minua takanani tai hieman viistosta (sieltä minne katse ei yllä). Harvemmin myös kuulen jonkinlaista huminaa tai vaimeaa kuiskausta. Pitkään tuo ei kestä ja päättyy siihen, että herään jonkin raajan, yleensä jalan, voimakkaaseen nytkähdykseen. Olen sen verran kylmähermoinen ja jo tottunut tuohon, etten sitä pelottavaksi koe, joskus pienempänä saattoi vähän hirvittää. Itsellä tuon unihalvauksen ilmeneminen liittyy varmaan stressiin ja unettomuuteen, joka on ihan arkinen vaiva.

[Harweld]

Olin erittäin väsynyt ja menin nukkumaan, yleensä olen laskenut verhot mutta nyt en jaksanut ja vajosin uneen... heräsin kovaan vedon tunteeseen ja avasit silmät, näin edessäni hahmon joka sanoi hiljaisesti kuiskaten "Tiedät tämän olevan unta mutta kuolema sinut kerää ennen auringon-nousua"- tätä sanoessaan hahmo katosi... luulin sen olevan vain unta ja jatkoin nukkumista. heräsin uudestaan kun tunsin jonku kaatavan jotain päälleni, ja samalla korvani meni lukkoon. yritin avata silmiä mutten saanut avattua ja taas sama ääni kuiskasi "Hetkesi on koittanu, ystäväiseni" yritin liikuttaa kättäni mutten pystynyt ja yritin huutaa. sitten sain silmät auki ja nousin refleksin-omaisesti istumaan. kaikki oli aivan normaalisti ja olin ihan hiestä märkä.

[SaippuakauppiaS]

Omat unihalvauskokemukseni alkoivat vuonna 2008. Osasin odottaa niiden alkamista sillä äitini on myös kokenut niitä nuorempana, olin myös lukenut niistä mm. wikipediassa. Tälllainen tietoisuus asiasta helpotti hieman ensimmäisistä unihalvauksista "palautumisesta" ja niitten ennaltaehkäisemisessä (jollen ole kokeilunhaluisella tuulella ).

Ensimmäinen ja voimakkain unihalvauskohtaukseni vaikutti lähes samalta kuin useissa tv-sarjoissa kuvatut abduktiokokemukset. Tunsin makaavani sängyssä suuren leikkausvalon alla monien olentojen ympäröimänä. En pystynyt avaamaan silmiäni mutta tunsin valon paistavan punaisena silmäluomieni lävitse. Pahinta kokemuksessa oli äärettömän pelon tunne, en ole ikinä tuntenut pelkääväni niin paljon. Kohtauksen aikana tuntui etten uskaltanut avata silmiäni pelon takia, vaikka myöhemmin olen oppinut etten unihalvauskohtauksen aikana ylipäätänsä pysty avaamaan silmiäni. Tunsin myön kuinka reiteeni raapaistiin jollain kynnentapaisella (aamulla huomasin että minulla oli sattumalta samaisessa reidessä naarmu, mutta uskon että olin saanut naarmun aikaisemmin, enkä huomannut sitä, kunnes tuntemus siirtyi uneni materiaaliksi).

Kuvailisin omia kokemuksiani siten että mieleni on hereillä mutta kehoni nukkuu. Pystyn "näkemään" vaikka silmäni ovatkin kiinni, luultavasti johtuen siitä että ympäritö on tuttu ja pystyn kuvittelemaan asioiden sijainnin ja liikkeen huoneessani. Useissa unihalvauksissani esiintyy varjomainen hahmo, jonka olen "nähnyt" ilmeentyvän peilistä ja tulleen nojailemaan päälleni/ravistelemaan minua käsivarsista. Tämä hahmo ei aiheuta paljoakaan pelkoa "alkuhädän" jälkeen (muistan kohtauksen jossa ensin yritin huutaa apua siinä tietysti onnistumatta, jonka jälkeen sanoin hahmolle "henkisesti" että painuu v*****n siitä ja yritin lyödä hahmoa jolloin sainkin käteni hiljakseen liikkelle ja heräsin vähitellen). Hahmo vaikuttaa enemmänkin rehvastelevalta ja ilveilevältä, eräässä kohtauksessa yhdistinkin sen jotenkin norjalaiseen "jekkujumala" Lokiin (johtui luultavasti siitä että olin selaillut Norjan jumalista kertovaa wikipedia-artikkelia).

Nykyään unihalvauskohtaukseni ovat lieventyneet, enkä myöskään saa niitä niin usein kuin ennen (sain niitä lähes aina kuin nukuin selälläni joten vältin tätä nukkumisasentoa, nykyään kun kohtaukset ovat lieventyneet pystyn yleensä nukkumaan myös selälläni ilman yöllisiä häiriöitä. Myöskin avuttomuuden tunne on poistunut, ja täten myös hädän/uhkan tunne, kenties kokemuksen ansiosta. Tajuan nykyäni olevani kohtauksen vallassa ja olenkin yrittänyt kommunikoida kohtauksen aikana vieressäni istuvalle ystävälleni yrittäen tuuskuttaa nenälläni nopeaan tahtiin(ainoa asia jota pystyn tietoisesti kohtauksen aikana hallitsemaan on hengittäminen nenän kautta), hän ei kuitenkaan huomannut tätä mutta vaikutti huvittuneelta kun kerroin jälkeenpäin asiasta. Kohtaus sattui kun olin aamulla nousemassa sängystä ystäväni selatessa vieressä tietokoneellani, mutta laiskana ihmisenä nukahdin uudellen ja sain kohtauksen, pystyin tällöin muistamaan että ystäväni oli vieressäni joten yritin saada hänet herättämään minut.

Äitini on myös kokenut kehostairtautumisia, joten oletan tämänkin piirteen periytyvän minulle. Sitä odotellessa...

*Muoks* Kirjoitin tuon lukematta ensin kaikkia ketjun viestejä, yllättävää kuinka samanlaisia piirteitä muitten kokemuksista löytyy, mm. humina korvissa, uhkaava olemus, "painu hel**ttiin reaktio", selällään nukkuminen, ja varsinkin univaje (nukuin unihalvausten aikaan todella kummallisen rytmin mukaan ja kovin vähän). Toki tiesin nuo yleispiirteet jo wikipediasta/muista lähteistä, mutta hauska saada tämänkaltainen vahvistus asiaan, näistä faktoistahan saisi melkein ohjeen kuinka saavuttaa unihalvaus(kokeilunhaluisille), ja kuinka vältellä sitä(kyllästyineille) .

[Sompi]

Nyt kun miettii tuota omaa viestiä tässä ketjussa, niin oon kyllä tosiaan vähän tyhmillä sanoilla sen kirjottanu. Ku nykyään satun tietämään senkin mitä demoni tarkoittaa, ja vaikka jokin helvetin tapainen paikka saattaa jossain ollakin, eivät ne olennot kuitenkaan välttämättä mitään demoneita ole. Demonithan eivät välttämättä edes ole pahoja, jos sitä sanan merkitystä nussitaan. Jonkin sortin paha olento se siinä unihalvauksessa esiintyvä olento kuitenkin oli. Kummallista kyllä että pystyin huutamaan sen unihalvauksen läpi. Jos se nyt edes oli mikään unihalvaus, kun tietenkin on olemassa myös pieni mahdollisuus, että se oli täysin todellista. En oo muuten nyt pitkiin aikoihin kokenut mitään paranormaalia.

[@singantanoi]

Eka postini forumille jota olen seuraillut mielenkiinnolla jo jonkin aikaa ,tervees vain kaikille.

Itselläni oli ensimmäinen hereillä ollessa tapahtunut unihalvaus noin kuukaisi sitten ,olin todella väsynyt ja energiat aivan nollilla ,kaaduin sängylle lepäämään ja radio korvan-juuressa päällä kun yhtäkkiä iski vasen korva lukkoon ja tuntui kuin tuhat ja 1 kanavaa ois käynyt päänsisällä läpi (vähän samanlainen rätinä kun radion-kanavia selaa nopeesti läpi) ,samantien hävisi kaikki voimat ja säikähdyksestä koetin aukaista silmät mutta eipäs onnistunut ja sama kävi koko ruumiille ,kaikista yrityksistä huolimatta en saanut liikutettua edes sormien päitä ,hetken mietin että tästähän voisi kokeilla ruumiista irtautumista ja kun antauduin/rentouduin niin se vetovoima säikäytti vielä enemmän ja paniikissa aloin repimään väkisten itteeni ylös niin tuntui kuin silmät ois pyörähtänyt ympäri ja jokin maisema-kuva välähti mutta niin nopeasti etten kerennyt tehdä sen kummempaa havaintoa ja sain itteni irti tuosta tilasta.
Oli pikkasen energia/adreaniili pitoinen olo tuon jälkeen ,kylmiäväreitä kulki läpi kehon mutta jäi kyllä kiinnostamaan mitä ois mahdollisesti ollut jos ois vaan rohkeesti antautunut tuohon tilaan ,sillä sen hetken kun koetin relaxata oli aika hienot fiilarit mutta jotain niin uutta että panikki iski.

[Zrud]

Onkoha seki sitte rinnastettavissa tuo uni halvaus siihe ku joskus ku o just uneen pääsemässä nii kroppa nytkähtää iha kahjolla voimalla.... todella rasittavaa...

[Bellis]

Voi nämä ovat minulle niin tuttuja..
Voisin jakaa teidän muiden kanssanne yhden mieleen painuvimmista unihalvauksista joita olen kokenut:

Tästä on parisen kuukautta aikaa, kun olin käynyt avopuolisoni kanssa nukkumaan. Nukumme aina makuuhuoneen ovi kiinni. Muistan heränneeni kesken unen avopuolisoni liikuskeluun omalla puolellaan ja yrittäneeni saada jälleen unenpäästä kiinni kun havahduin ulko-oven ääneen. Kuulin aivan selvästi kuinka ulko-ovemme avattiin ja asuntoomme tuli "ihmisiä". Olin tästä aivan kauhuissani, enkä kyennyt liikkumaan.
Kuulin outoa puhetta, joka lähestyi makuuhuonettamme. Pahaksi onnekseni satuin olemaan selkä ovelle päin, joten en nähnyt kun makuuhuoneen ovi avattiin ja nuo olennot astuivat sisään.

Niitä oli kolme kappaletta. Ne keskustelivat, etsivät jotakin. Pohdiskelivat ja riitelivät. "Tunsin" kuinka olennot suuntasivat kulkunsa kirjahyllylleni, etsivät jotakin tiettyä.. He tavasivat karttakirjaa, selvittelivät sijaintiaan. Kun nämä olennot olivat saaneet tiedon mitä olivat tulleet hakemaan, yksi heistä tuumasi, että onkohan nuo ihmiset (minä ja avopuolisoni) huomanneet heidän käyntiään.

Tämän jälkeen tunsin kuinka "johtajahahmo" läheni sänkyämme. Rukoilin mielessäni avopuolisoni nukkuvan, ettei vahingossa paljastaisi meitä. Olin silmät tiukasti kiinni, kun tunsin tuon olennon (jonka tässä vaiheessa ymmärsin alieniksi) kumartuvan ylleni. Tuo tunne saa vieläkin karvani nousemaan pystyyn kun muistan alienin läsnäolon yläpuolellani, tarkastavan nukuinko minä. Pakohauku valtasi mieleni, enkä voinut olla paljastumatta, en kyennyt hengittämään. Hätäpäissäni näyttelin "heräämistä", eli kiertähdin ympäri ja mutisin jotakin tyyliin "uuahh" (älkää kysykö..)
Tästä alieni hypähti taaksepäin ja pian uudestaan kumartui luokseni. Tällä kertaa koskettaakseen minua, taputtaakseen "olalle", ja sanoakseen "ei mitään hätää, nuku vain". Kosketus oli lämmin ja mukava, heti tämän jälkeen tunnelma muuttui iloiseksi ja hyväksi. Tunsin paljon rakkautta.

Pian olennot olivat poissa ja minä yksin sopertamassa avopuolisolleni kohtaamisestani, jota pidin aamuun asti totena.
Jälkikäteen ajateltuna ko. unihalvaus oli huvittava, mutta sillä hetkellä tuntui niin todelta, enkä kertaakaan kyseenalaistanut tapahtumaa. Aika jänniä nuo

[Wespa]

Aika jännä sinäänsä että tuossa oli tuo hyvä kokemus lopussa. Ei siis ainakaan ihan tavallinen unihalvaus.

[WM_]

Haluaisin itsekin kokea, edes kerran elämässäni. Tuo edellinen oli peloittava mutta loppu hyvin kaikki hyvin:)

[Jaarno]

Aika jännä kun pystyit kierähtämään ympäri tuossa tilanteessa.
Ja että tilanne sen jälkeen vielä jatkui. Kerta itse ainakin en pysty liikkumaan ollenkaan unihalvauksen aikana ja jos lopulta saan jotain liikutettua tilanne loppuu heti.

[Bellis]

Itsekkin olen ihmetellyt ko. unihalvauksen etenemistä. Aluksi ajattelin sen olleen tavallista todentuntuisempi uni, mutta päädyin unihalvaukseen, sillä alkutunnelma ja koko asetelma tukee tätä olettamusta. Tätä ennen olin saanut kymmeniä muita unihalvauksia, joiden kaava toteutuu aika lailla samalla tavalla.. Ns. todentuntuiset unetkaan (joita näen myös suht usein) eivät ole tuntuneet lähellekkään samalta.

Yhteistä kaikille kokemilleni unihalvauksille on ollut "jonkun" läheneminen hiljakseen, ja tunnelman tiheytyvän tuskallisemmaksi loppua kohden. Tiedän olevani silmät auki, enkä yleensä kykene liikkumaan (tuo alienhalvaus taitaa olla ainoa kerta).
Kun koin ensimmäisiä unihalvauksiani kymmenisen vuotta sitten, olin aivan ymmällä. Vasta viime vuosina törmäsin tähän termiin jonkin lehden artikkelissa, ja vasta silloin sain varmistuksen sille, että kyse oli loppujen lopuksi aivan normaalista ilmiöstä.

Listaan tähän joitakin muita halvauksia, joita muistan, jos vaikka jollakulla samantapaisia ollut
1. Ensimmäisen halvaukseni sain ollessani pieni. Nukuin päiväunia huoneessani kun muu perhe oli käymässä aterioimaan. Kuuntelin heidän aterioimisen ääniä, kun äkkiä huone kylmeni. Tunsin kuinka joku istuutui viereeni, ja kuinka tämä joku silitteli poskeani pitkin kylmin vedoin. Pelotti, enkä kyennyt liikkumaan saatika huutamaan apua. Tätä jatkui kauan, kunnes äitini avasi huoneeni oven, ja pyysi syömään heidän kanssaan. Heräsin todellisuuteen, ja monta vuotta luulin tapausta kummitteluksi.
2. Tämän sain kun olin juuri muuttanut yksikseni asumaan, taisi olla ensimmäisiä öitä kyseessä uudessa asunnossani. Olin käymässä nukkumaan todella väsyneen päivän päätteeksi, ja katseeni oli harhautunut huoneen nurkkaan. Äkkiä tajusin katsovani vanhaa karvalakkiin pukeutunutta tuiman näköistä miestä silmiin. Tuo katse oli niin intensiivinen, että yritin huutaa kämppistäni apuun. En kyennyt tähän, vaan jouduin kärsimään tuosta katseesta jokusen tovin, ennen kuin sain itseni "hereille".
3. Seuraavanlaisen unihalvauksen sain noin vuosi sitten keskellä yötä. Tajusin sänkyni kuhisevan jotakin vastenmielistä. Näin kuinka jokin möykky läheni päätäni, tuo möykky osoittautui kyykäärmeeksi. Sängyssäni oli 5-7 käärmettä. Pakokauhu iski. Kun sain itseäni liikutettua, aloin huutamaan avopuolisolleni "käärmeitä, ota ne pois" ja rupesin itkemään. En suostunut käymään takaisin nukkumaan, ennen kuin koko huone oli myllätty ja valot päällä. Vasta aamulla ymmärsin kuinka naurettavaa oli luulla tapahtumaa todeksi, sillä miten ihmeessä kerrostalo-asuntoon päätyisi kyitä?

Tavallaan nuo ovat ihan kivoja, mutta mielummin olisin ilman ja voisin nukkua yksin levollisin mielin. Nykyään iskee aina pakokauhu kun tiedossa yksinäinen yö. Koira kyllä onneksi vähnä lievittää tätä pelkoa..

[Tenkku]

Ovatko kaikki unihalvaukset siis painajaisia? Tai pelottavia siis?

[Jaarno]

Eiköhän nuo aikalailla aina ole.

Tuossa ylempänä nyt oli yksi esimerkki että "hyvin" ne voivat loppua.
Mutta peloissaanhan sitä ollaan kun ei pysty liikkumaan mutta on tajuissaan. Ja näkee hallusinaatioita yms.

[Niatra]

Hmm, näissä viesteissä ja unihalvauksien yleiseen kuvaan näyttäisi liittyvän kyvyttömyys liikkua tai tehdä asialle mitään. Lasketaanko sellainen kokemus, jossa tajuaa yhtäkkiä olevansa hereillä, tuijottavansa ovesta käytävään ja tietävän siellä olevan jonkun, pystyvänsä kuiskaten hokemaan "en näe sinua" vaikkei muuten voi liikahtaa, unihalvaukseksi? Ei silmiini ainakaan aiemmista viesteistä löytynyt tähän vastausta!

Tämä ko. kokemus tapahtui itselleni noin kuukausi sitten eikä se ollut muuten ahdistava, kuin että halusin kiperästi nähdä sen jonkun kenen läsnäolon tunsin.