Omat kummitus- ja henkihavainnot.

[Burn]

Ainahan voit kysyä vanhemmiltasi ja suosittelen sitä jos et meinaa uskaltaa huoneessasi olla.

[Regendos]

Minulla on ollut monia kummitus havaintoja ja melkein kaikki koulussa! Tässä pari:
Kun olin kaverini kanssa menossa vessaan (koulussa) vessassa valonkatkaisija rämppäsi päälle/pois ja valot samaan aikaan niinkuin aina. Ja sitten on toinen kun lin sen saman kaverin kanssa niiden luona me oltiin vaan kotona niin me mentiin keittiöön ottaa välipalaa kun kaikki kaapit aukesi tosi kovalla vauhdilla! Ja kaapeissa olevat lautaset lensivät ulos
kaapeista sitten kului noin 2 sekunttia ja mun kaverin vieress on läpinäkyvä hahmo!

Oot varmaan ihan tosissas.

No oon!

Olisit voinut edes yrittää jotain omaperäisempää. Kiitos muuten päivän nauruista!

[Gitarre]

Taas joku randomi tullut pilailemaan meidän höpsöjen kanssa

[Haamu]

Olin kaverin kanssa erään hylätyn vanhan talon ulkopuolella, ja katsoimme ikkunoista sisään, koska sisälle ei päässyt. Kuulimme ensin kuin joku nainen olisi sanonut "älä avaa sitä!". Hetki myöhemmin kuulimme miehen äänen "Kuole!!". Molemmat olivat "huutokuiskauksia", eli kuiskausmainen ääni, mutta äänen sävy on kuin huutaisi.

[Tunhhu]

Mulla ei ole kyllä omakohtasia kokemuksia, mutta kaverin mummo kertoi tälläsen jutun. Joskus 50 luvun puolessa välissä ne oli ollut Kaunissaaressa (saari kotkan edustalla) omalla mökillään ja kaverin mummo oli joku noin 14v ? ehkä... Se oli yöllä heränny ja lähteny pissalle pusikkoon, kun oli huomannu jonkun suunnilleen samanikäisen tytön niiden aitan takana olevassa metsikössä seisomassa. Kaverin mummo oli yrittänyt huutaa että mitä se tyttö etsii mutta tämä ei vastannut vaan viittoi seuraamaan ja lähti kävelemään poispäin (pimeään metsään). No kuten arvata saattaa utelias nuori tyttö lähti seuraamaan ja kävelikin tämän perässä melkein toiselle puolelle saarta kuitenkaan saamatta mystistä tyttöä kiinni, koska se kuulemma aina katosi ja ilmestyi taas kauemmas.. melkein toisella puolella saarta Kaverin mummo kadotti tytön, ja yritti huudella tätä, mutta mitään ei enää näkynyt eikä kuulunut.. Tämän jälkeen kaverin mummo päätti sitten lähteä kävellen takaisinpäin, mutta metsässä oli niin pimeää että päätti mennä rantaviivaa pitkin jolloin ei ainakaan eksy (niiden mökki on ihan rannassa), mutta käveltyään varmaan 1km hän huomasi rantakivikossa ruumiin.. ja ette ikinä arvaa kuka se ruumis oli.. ylläri ylläri tämä samainen tyttö joka oli häntä pyytänyt seuraamaan.. Pelottavinta tarinassa on se, tyttö oli kadonnut merellä onnettomuudessa 2 päivää ennen kuin löytyi joten... no jokainen tehköön johtopäätöksensä asiasta.. Tyttö halusi kai että ruumis löydetään ja kaverin mummo sattuu olemaan melko herkkä kaikelle yliluonnolliselle.. mulla meni jutun kuultuani varmaan 2 tunnin ajan kylmiä väreitä selkää pitkin, sen verran uskottava tarina oli..

Kyseisellä mummolla oli paljon mielenkiintoisia juttuja kerrottavana, kuten kuinka niillä kävi varis hakkaamassa ikkunaa kolme kertaa ja kello kolme yksi hänen veljistään kuoli jne jne ... Ja tällä kyseisellä henkilöllä ei todellakaan ollut mitään syytä keksiä näitä juttuja..

[marge15]

Mulla yleensä vessasta tullessa yöllä hirvee pelkotila, että on pakko melkein juosta omaan huoneeseen :S

[Riikervo]

En suosittele tämän viestin lukemista herkemmille lukijoille.

Isäpuoleni on käynyt eräässä "kummitustalossa". Laitoin sanan lainausmerkkien väliin, koska se talo on ollut autiona jo pitkään ja havaintoja henkimaailman olennoista ei ole niin paljon, että niitä olisi voinut dokumentoida. No mutta asiaan. Isäpuoleni ollessa 15-vuotias, eli vähän päälle 15 vuotta sitten hän päätti kavereineen tehdä niin rohkean tempun, että menivät tähän taloon, jossa kerrottiin tapahtuneen kaikenlaista. Talossa asui kauan kauan sitten vanha mies, jolla oli mielenterveydellisiä ongelmia. Mies oli aina ikkunassa tuijottamassa naapureitaan, sillä hän oli aivan varma siitä, että "epäluotettavat" naapurit aikovat tehdä hänelle jotain. Lopulta mies päätti tehdä asialle jotain ja hän kutsui naapurinsa kylään luokseen. Naapurit miehen mielenterveydellisestä tilasta tietämättään suostuivat kohteliaasti pyyntöön ja menivät miehen luokse kyläilemään. Naapureita odotti kuin odottikin lämpöinen kahvipannu ja tuore leivonnainen. Hyvillä mielin naapurit joivat kahvinsa autuaan tietämättä siitä, että mies oli myrkyttänyt kahvin. Lopulta tämän naapuripariskunta sai vakavan myrkytyskohtauksen ja mies varmisti heidän kuolemansa ampumalla heidät. Hän piilotti ruumiit talon lattialankkujen alle, ettei poliisi heitä löytäisi. Lopulta mies kuitenkin sekosi niin pahasti, että hän meni itsekin piiloon lattian alle ja tappoi itsensä joko näännyttämällä tai sitten ampumalla. Talo on sen jälkeen ollut tyhjillään, eli noin. 50 vuotta.

Mutta takaisin hetkeen, jolloin isäpuoleni oli 15- vuotias. Hän siis meni kavereidensa kanssa taloon sisälle, sillä heitä kiinnosti kovasti tämän mielenvikaisen miehen tarina. Se mitä he kokivat talossa oli niin unohtumaton elämys, että tuskin kukaan heistä tahtoo sinne uudestaan. He olivat kokeneet mm. kylmää tuulta sisätiloissa, hiljaisia kuiskauksia lattian rajassa, tummia varjoja, jotka eivät voineet olla heidän omiaan ym. Lisäksi he olivat löytäneet talon lattialta ihmisen pääkallon.

Aika karmivaa minusta, jos tuo on täyttä totta.

[Tunhhu]

En suosittele tämän viestin lukemista herkemmille lukijoille.



Aika karmivaa minusta, jos tuo on täyttä totta.

Niinpä...JOS...

[Anti-Gravity]

kesäilta, heinäkuu 2004 olin suihkussa. Olin kapuamassa saunaan hakemaan pyyhettä. Juuri kun olin ottamassa pyyhkeen, kiukaasta nousi epämääräinen siniharmaa muoto, se oli kuin jotain usvaa. Sauna EI ollut lämpenemässä, koska kerrottuani äidille menimme molemmat katsomaan saunaa, ja mitään ei enää näkynyt. Kokeilin jopa kiukaan kiviä, ja olivat ihan kylmät.


- Anti-Gravity

[Valtsu92]

Olin kerran kaverini kanssa eräällä vanhalla ennen sotia rakennetulla hylätyllä talolla joka on vielä hyvässä kunnossa ja se on keskellä korpea ja lähelle meidän maalais taloa. Niin olimme tutkimassa taloa kunnes yläkerran rappusista kuului juoksu askelia ja me säikähettiin niitä ja juostiin kotiin. Ja joskus illalla talolta päin kuuluu huutoja. Ja minun mummoni sanoi minulle että siellä on ollut spiritismiä toimintaa ja sieltä on löydetty poltettuja raamattuja.

[Deadkid]

Minulla on aina välillä tapana nähdä valkoinen nainen. Se on välillä hieman ahdistavaa koska yleensä näen hänet öisin tai iltaisin. Kerran kun olin sammuttamassa tietokonetta huomasin tietokoneen ruudulle heijastuvan tämän naisen kuvan kun hän olisi seissyt takanani. Käännyin mutta siellä ei ollut ketään. Tämän naisen olen myös nähnyt joskus illalla kun olen kävellyt kaverini kanssa jossain ulkona joskus jonkun ikkunassa tai muualla.
Minä myös olen välillä kuullut jonkun hokevan minun nimeäni tai sanovan jotai jos olen ollut jonkun kaverini seurassa ole aina ollut ainoa joka nämä äänet on kuullut.
Sitten olen huomannut että kun olin pienempänä meidän entisessä asunnossa yksin meillä tippui tavaroita pöydiltä ja on kai taulujakin tippunut vaikka ei ole minkään laista ilmavirtausta.
Ehkä mieleen parhaiten jäänyt kokemus oli kun olin siellä entisessä asunnossa ja olin menossa nukkumaan ja laitoin valot pois päältä ja kävin makaamaan niin minun radio meni päälle ja voluumi oli täysillä. Nousin ylös ja kävin sammutamassa radion ja vedin johdon seinästä. Myöhemmin kun menin sänkyyn kuulin kun joku painoi jatkuvasti voluumi nappia (se pitää sellaista ihme natinaa kun sitä painaa).
Tämän radion äänen voimakkuutta voi säätää vaan kun se on päällä ja en sitä ollut täysillä soittanut.

Kai näihin on jotai luonnollisia selityksiä mutta ne jäivät vaivaamaan.. Vielä kun niitä aina välillä tapahtuu.. Sori muuten tekstin epäselvyys.

[Anti-Gravity]

Minulla on aina välillä tapana nähdä valkoinen nainen. Se on välillä hieman ahdistavaa koska yleensä näen hänet öisin tai iltaisin. Kerran kun olin sammuttamassa tietokonetta huomasin tietokoneen ruudulle heijastuvan tämän naisen kuvan kun hän olisi seissyt takanani. Käännyin mutta siellä ei ollut ketään. Tämän naisen olen myös nähnyt joskus illalla kun olen kävellyt kaverini kanssa jossain ulkona joskus jonkun ikkunassa tai muualla.
Minä myös olen välillä kuullut jonkun hokevan minun nimeäni tai sanovan jotai jos olen ollut jonkun kaverini seurassa ole aina ollut ainoa joka nämä äänet on kuullut.
Sitten olen huomannut että kun olin pienempänä meidän entisessä asunnossa yksin meillä tippui tavaroita pöydiltä ja on kai taulujakin tippunut vaikka ei ole minkään laista ilmavirtausta.
Ehkä mieleen parhaiten jäänyt kokemus oli kun olin siellä entisessä asunnossa ja olin menossa nukkumaan ja laitoin valot pois päältä ja kävin makaamaan niin minun radio meni päälle ja voluumi oli täysillä. Nousin ylös ja kävin sammutamassa radion ja vedin johdon seinästä. Myöhemmin kun menin sänkyyn kuulin kun joku painoi jatkuvasti voluumi nappia (se pitää sellaista ihme natinaa kun sitä painaa).
Tämän radion äänen voimakkuutta voi säätää vaan kun se on päällä ja en sitä ollut täysillä soittanut.

Kai näihin on jotai luonnollisia selityksiä mutta ne jäivät vaivaamaan.. Vielä kun niitä aina välillä tapahtuu.. Sori muuten tekstin epäselvyys.

Jopas jotakin.
Millaisissa tilanteissa olet nähnyt tämän hahmon?
Mainitsitko jokaisen kerran?
Oletko nähnyt sen tasaisin väliajoin vai satunnaisina hetkinä?

[Deadkid]

Minulla on aina välillä tapana nähdä valkoinen nainen. Se on välillä hieman ahdistavaa koska yleensä näen hänet öisin tai iltaisin. Kerran kun olin sammuttamassa tietokonetta huomasin tietokoneen ruudulle heijastuvan tämän naisen kuvan kun hän olisi seissyt takanani. Käännyin mutta siellä ei ollut ketään. Tämän naisen olen myös nähnyt joskus illalla kun olen kävellyt kaverini kanssa jossain ulkona joskus jonkun ikkunassa tai muualla.
Minä myös olen välillä kuullut jonkun hokevan minun nimeäni tai sanovan jotai jos olen ollut jonkun kaverini seurassa ole aina ollut ainoa joka nämä äänet on kuullut.
Sitten olen huomannut että kun olin pienempänä meidän entisessä asunnossa yksin meillä tippui tavaroita pöydiltä ja on kai taulujakin tippunut vaikka ei ole minkään laista ilmavirtausta.
Ehkä mieleen parhaiten jäänyt kokemus oli kun olin siellä entisessä asunnossa ja olin menossa nukkumaan ja laitoin valot pois päältä ja kävin makaamaan niin minun radio meni päälle ja voluumi oli täysillä. Nousin ylös ja kävin sammutamassa radion ja vedin johdon seinästä. Myöhemmin kun menin sänkyyn kuulin kun joku painoi jatkuvasti voluumi nappia (se pitää sellaista ihme natinaa kun sitä painaa).
Tämän radion äänen voimakkuutta voi säätää vaan kun se on päällä ja en sitä ollut täysillä soittanut.

Kai näihin on jotai luonnollisia selityksiä mutta ne jäivät vaivaamaan.. Vielä kun niitä aina välillä tapahtuu.. Sori muuten tekstin epäselvyys.

Jopas jotakin.
Millaisissa tilanteissa olet nähnyt tämän hahmon?
Mainitsitko jokaisen kerran?
Oletko nähnyt sen tasaisin väliajoin vai satunnaisina hetkinä?

No siis yleensä illalla tai yöllä, ihan sattuman varaisesti joskus puhunut kaverin kanssa kun olen huomannut hahmon tuijottavan minua esim. ikkunasta ja katoavan.
En maininnut jokaista kertaa, en edes muista kaikkia.
Ihan sattunnaisina hetkinä. Yhessä vaiheessa näin todella usein nyt en ole nähnyt vähään aikaan. Tunnen kyllä usein jonkun läsnäoloa tai sitä että minua seurataan tai tarkkaillan.
Joskus minun kaverini tuntevat myös että meitä seurataan tai tarkkaillaan
Kukaan muu ei vain ole nähnyt sitä hahmoa.

[ValkeaLeidi]

Tämä tapahtui kymmenen vuotta sitten, ollessani kasiluokkalainen. Meidän lähellä oli (ja on vieläkin) sellainen punainen suuri talo, joka on rakennettu joskus 1800-luvun jälkipuoliskolla. Pojat pelottelivat meitä usein väittäen taloa kummitustaloksi. Se oli erään naapurin isoäidin vanha talo, tosin isoäiti oli kuollut jo sota-ajan paikkeilla ja talo oli ollut autio siitä lähtien. Talon pihalla kasvoi villiintynyttä viinimarjaa ja vadelmaa yms., näitä kävimme usein syömässäkin. Kävimme usein myös "kummituksenmetsästysreissuilla" talolla. Se oli lähinnä sellaista lapsellista pelottelua ja seikkailua, ei kukaan koskaan nähnyt kummitusta tai edes mitään outoa.

Huoneeni parvekkeelta pääsi suoraan autotallin katolle, johon jätin usein tikkaat nojaamaan voidakseni karata öisin ulos polttamaan salatupakkaa tai lähteä kavereiden kanssa kaupungille. (Anteeksi äiti) Yhtenä kesäyönä (heinäkuun toisena viikonloppuna tarkalleen) sitten livahdin jälleen, tosin vai kaverin luo, joka asui siinä sen talon lähettyvillä. Palatessani takaisin näin vaalean hahmon talon pihassa. Se näytti kiertelevän niitä jo mainitsemiani marjapensaita. Se näkyi vienosti läpi, mutta oli hyvin selkeä. Se oli selin minuun päin, ja sillä oli huivi päässään ja esiliinantapainen, sekä pitkähihainen kolttu. Toisin sanoen se oli hyvin 1800-luvun tai 1900-luvun alun maalaismaisiin naisten vaatteisiin puettu. Tuijotin hahmoa määrittelemättömän ajanjakson. En tiedä katsoinko sitä 5 vai 20 sekunttia. Naishahmo eteni hyvin hitaasti ja pysähtyi välillä (keräsi marjoja?).

En ole ehkä ikinä juossut niin kovaa. Kun pääsin kotiin, pelkäsin enkä saanut nukuttua. sen koommin en ole kuullut puhuttavan, että kukaan olisi mitään selittämätöntä talolla nähnyt. Kävin siellä vuosia myöhemmin kerran itsekin.

Nyt talo on notkahtanut tosi pahasti, enkä usko että itse taloon olisi turvallista mennä, pihassa kasvavat toki ne samat pensaat. Tekisi mieli käydä kameran ja mahdollisen evp-laitteen kanssa reissu siellä, tosin yksin en enää menisi. Voitte sanoa mitä tahansa suggestiosta tai aamu-usvasta tms. mutta tiedän mitä näin. Olen vakuuttunut, että se oli sellainen ei-älykäs aave, jäänne, joka vain toistaa samaa liikerataa.

Tämä on ainoa näkemäni kummitus, mutta olen kuullut myös omituisia askeleita, nähnyt oven avautuvan itsekseen ja vesilasin nousevan pöydältä. Varsinkin vaarini kuoleman ja hautajaisten välisenä aikana, vuonna 2001 tapahtui paljon kaikenlaista. Eihän sitä tiedä, vaikka joskus saisi vielä jotain esim. kameralle. Tykkään ottaa kuvia vanhoista autiotaloista, sekä koulutukseni että paranormaaleihin asioihin kohdistuvan kiinnostukseni vuoksi.

Pyydän etukäteen anteeksi mahdollisia kirjoitusvirheitä.

[sulo-wilen]

Tämä on sama terina, jonka naputtelin aikanaan Hopeisen Omenan kummitusketjuun

Tuossa useampi kesä sitten asustaessani kotosalla nukuin yöt vanhassa noin 1800 ja jotain rakennetussa hirsitalossa. Talo sinänsä oli ja on varsin siistissä kunnossa, tapetit maalatut lattiat, huonekaluja... ihan jees, yleensä.

Ensinnäkin, huoneeni kello, jossa nukuin, se kävi vain kun olin paikalla( ei mikään heilurimalli) huoneesta poistuessani kello pysähtyi, huoneeseen tullessani siitä saatoi aina tarkistaa lähtöajan, koetin vaihtaa paristoa, viedä kellon "uudelle puolelle" yms. mutta tuolloin kello kyllä toimi., kunnes sen vai sinne takaisin.

No tokihan vanha talo aina natisee ja elää, mutta siitä selvisi jättämällä stereot hiljaselle jauhamaan. tokikaan eihän melussa nuku niin hyvin kuin hiljaisuudessa.
Eräänä iltana se ylitti kärsivällisyyteni, otin nimittäin tehtäväksi tuumata, Vi**u, minen kummituksiin usko!.

Oli vissiin virhe.

Pääsin sänkyyn, silmät kiinni, (oleskelin talossa useita tunteja ennen nukkumisen yrittämistä) ja savupiipusta uskomaton ähellys, laastia tippuu takkaan ja "pellin" päälle. Katselin rapisevaa takkaa epäuskoisena.. , no, lepakoita vaan, onhan pelti kiinni (en ole vieläkään ikinä nähnyt lepakoita tuollapäin) silmät kiinni, bah, minä nukun nyt.

Sitten alkoi vintiltä kuulumaan askeleita, ympäri vinttiä, mutta varsinkin yläpuolisessa huoneessa kuumosti olevan paljon katseltavaa. Vedin peittoa korville, mutta jympse alkoi olla jo niin kovaa, että se häiritsi ihan oikeasti, vaikka olisikin tiennyt kuka/ mikä siellä on. Huusinkin jo " Kuka siellä on ", askelet vaimeni n: 10 sekunniksi.

Nousin sängystä ja kävelin hiljaa ympäri alakertaa, sitten vetäisin oven lujaa kiinni, askeleet loppuivat mutta kohta jatkuivat, ne suuntasivat yläkessassa minua kohti.

Tuumasin, että josko antaisin periksi, vain peiton ja tyynyn marssin ovelle, ovi auki. ja uudesta lukkoon. Olin siis pitänyt talon ovea lukossa koko päivän, avain itselläni. kun menin sinne avasin oven, ja lukitsin sen takanani, näin varmistuen juuri siitä, ettei meteliä voi laittaa jonkun yläkertaan piiloutuneen syyksi.

Vanhempani tietenkin "hieman" ihmettelivät, miksi marssin omaan huoneeseeni noin kello 11, ja kerroin mitä tapahtui.

Äijähän ei minua uskonut, meni itse sinne katsomaan, mutta tietenkään sieltä ei mitään kuulunut/ löytynyt.

Aika oli jotain heinäkuun puoliväliä/ loppupuolta, koska oli todella valoisaa.

En sittemmin ole nukkunut tuossa talossa, nyt, noin 9 vuotta myöhemmin on ihokarvat pystyssä, kun tätä kirjoitan.


Pitänee tässä vaiheessa lisätä, että huijausta pidin mielessäni eräänä vaihtoehtona, ja siksi aamulla herätessäni(siis edeltävänä aamuna) lukitsin oven, ja avain omaan taskuun.

Välimatkaa taloilla on noin 100M, Lukitsin oven poistuessani, avasin oven siis vain kulkeakseni siitä itse ja jos joku olisi käyttänyt rappuja (sisäpuolella), se olisin kuullut/ mahdotonta, paloportaiden alla oli koskematon kukkapenkki eikä minkäänlaisia kulkujälkiä ( heinä oli aika pitkää)

Koetin rajata kaikki kusetuksen mahdollisuudet pois tuolloin.

Kiersin koko talon, halutessani varmistua siitä, ettei joku vain naura partoihinsa tälle jutulle.

Päässäko vikaa, voi ollakkin, tuossa töminän jatkuessa arvelin sitäkin, mutta hirsiseinä värähteli askelten tahdissa, joten ei se ääni pelkästään päästäni lähtenyt.

En tuota ennen enkä sen jälkeen ole tuntenut itseäni tervetulleeksi tuohon taloon.



Tämmösiä, lisänä tietenkin muualla lapsuudenkodissani tapahtuneita jääkylmä viima keskellä huonetta, outoja ääniä.


Edellisessä asunnossamme oli sängyssä toinen puoli todella kurja nukkua, siinä tuntui aina siltä, että joku tuijottaa ovelta. Ensin tuo oli vain minun mielessä, enkä sanonut sitä vaimolle (ei pidä henkimailman jutuista) mutta otti asian sitten itse puheeksi.

mitälie spiritismiä on joskus junnuna pelattu, mutta siitä en halua paljoa puhua, kehoitan vain kaikkia sitä harkitsevia perumaan aikeensa. On helppo avata ovi, mutta entäs sitten kun sisään tulee epämiellyttäviä vieraita? Do not try this, boys and girls.

[Arctica]

Kuuntelin tänään kun äitini puhui hänen "bestiksensä" kanssa kummini kuolleesta pojasta joka hukkui viime syksynä moottorikelkkailessaan jokeen. Äitini kertoi että kummini oli havainnut jotain yliluonnollisia asioita talossaan. Kummini poika valmistui juuri ennen kuolemaansa sähköasentajaksi, Silloin oli joulu ja kummillani oli ikkunalaudalla sellainen sähkö kynttelikkö, siitä sammui yhtäkkiä kaikki kynttilät, sitten kun kummini tuli poikansa hautajaisista, kynttelikkö oli korjattu. Samanlaisia tapahtumia on ollut muitakin, sähkölaitteet on lakannut toimimasta ja kohta ne onkin jo korjattu.

[ValkeaLeidi]

Kuuntelin tänään kun äitini puhui hänen "bestiksensä" kanssa kummini kuolleesta pojasta joka hukkui viime syksynä moottorikelkkailessaan jokeen. Äitini kertoi että kummini oli havainnut jotain yliluonnollisia asioita talossaan. Kummini poika valmistui juuri ennen kuolemaansa sähköasentajaksi, Silloin oli joulu ja kummillani oli ikkunalaudalla sellainen sähkö kynttelikkö, siitä sammui yhtäkkiä kaikki kynttilät, sitten kun kummini tuli poikansa hautajaisista, kynttelikkö oli korjattu. Samanlaisia tapahtumia on ollut muitakin, sähkölaitteet on lakannut toimimasta ja kohta ne onkin jo korjattu.

Nämä tällaiset auttavien sukulaisten haamut on tosi liikuttavia. Mulla on kans yks vastaava tapaus tiedossa. Työkaverini isä oli kuollut ja työkaverini sekä hänen äitinsä olivat menneet mökille. Avaimet lipsahtivat äidin kädestä portaiden väliin. Ilman laudan irroittamista tai vaivalloista onkimista jollain koukuntapaisella, ei avaimia ollut mahdollista saada. He lähtivät hakemaan liiteristä vara-avainta ja sopivat ottavansa avaimet myöhemmin portaiden alta pois. Kun he tulivat takaisin, avain joka oli portaiden alla oli ovessa ja ovi oli auki. Ketään ei ollut lähistöllä.

Työkaveri sanoi vain, että tuli kyyneleet silmiin. Hän uskoo vakaasti, että hänen isänsä auttoi heitä, varsinkin kun mökki on hyvin syrjässä eli on aika epätodennäköistä, että siellä ketään olisi ollut. Lisäksi hän sanoo kurkkineensa portaiden alle ja todennut, että avain todellakin oli siellä, ja tämä sama avain oli siis myöhemmin lukossa. Tämä oletettavasti työkaverini isän haamu oli todella akiivinen kummittelija kuoleman ja hautajaisten välisenä aikana. Sen jälkeen kummittelu loppui, eikä ole jatkunut.

[Katzifilth]

Itselläni nuita kokemuksia hengistä, sekä ehkä myös muistakin ns. henkimaailman olennoista on hiukan kertynyt.

Yksi ensimmäisistä kokemuksistani oli, kun olin ystäväni luona siskoni kanssa. Olimme siinä eteisessä laittamassa takkeja jne päälle, koska olimme lähdössä. Satuin sitten katsahtamaan ystäväni talon portaiden päähän, yläkertaan ja näin, kuinka hänen veljensä huoneesta tuli pitkä, nuoren miehen näköinen, vaalean kuultava hahmo. Katsoin ällistyneenä, kuinka tuo hahmo meni tasanteen yli, kaverini huoneeseen. Silloin oli vielä kirkas aamu ja pystyin näkemään, kuinka valo kuulsi tuon hahmon läpi, tehden sen hieman kimmeltäväksi. Muistan selvästi kaikki vaatteetkin, mitä hänellä oli päällä, vaikka kaikki tapahtuikin melko vähässä ajassa.

Sanoin siitä sitten kaverilleni ja siskolleni ja he katsoivat ällistyneenä yläkertaan, jossa ei enää ollut mitään. Myöhemmin, äitini kertoi, että siinä talossa oli kuin olikin asunut eräs nuori mies, nimeltä Juhani. Tätä oli puukotettu kotimatkalla ja hän oli kuollut ennen ambulanssin tuloa, omaan kotiinsa. Kuvailin sitten tämän hengen ulkonäköä, vaatteita, jne äidilleni ja hän sanoi, että ne osuivat aivan nappiin. Äitini oli tuntenut tuon nuorukaisen, kun tämä oli ollut parisenkymmentä ja äitini vasta nuori tyttö.

Olemme ystäväni kanssa saaneet Juhaniin yhteyden myös Ouija-laudan kautta, mutta se onkin jo toinen tarina.

Sitten kerron eräästä meidän vanhasta kerrostalo-asunnostamme. Se on yksi karmivimmista paikoista, joissa olen koskaan ollut, enkä ole _koskaan_ menossa sinne takaisin, en ikinä! Se samainen talo ja samainen asunto on joskus ollut hammaslääkäri. Noh, siellä asui yksi mies, jonka vaimo katosi mystisesti, eivätkä edes poliisit löytäneet häntä. Eräänä päivänä myös tuo mies, joka asui siellä, katosi, lähti kait maasta. Poliisit menivät sitten tutkimaan talon myöhemmin ja sieltä, eräästä komerosta [tuo komero on juuri siinä meidän ent. asunnossa], he löysivät pakastearkun ja siellä arkussa oli tuon miehen kadonnut vaimo, paloteltuna. Elikkä mies oli tappanut vaimonsa ja pakeni sitten maasta.

Nyt palataksemme nykyaikaan, kerron kokemuksiamme tuossa talossa. Kaksi siskoistani esim. on nähnyt siellä sellaisen tapahtuman, että mies, jolla on pitkä valkoinen takki, työntää pää kumarassa eteenpäin sellaisia oransseja, muovisia leipälaatikoita. Toinen näki, kuinka tuo mies työnsi niitä olohuoneeseen, kun taas toinen kuinka tuo mies työnsi ne samaan makuuhuoneeseen, missä siskoni olivat nukkumassa. Kolmas siskoni on taas nähnyt tuon miehen, mutta hän näki tämän seisovan sänkynsä jalkapäässä! Lisäksi minä ja kaksi siskoistani on kuullut tuossa talossa yöllä sellaista ääntä, joka kuulostaa joko huilunsoitolta, tai naisen hyvin kirkkaalta ja haikealta laululta. Ja tuo ääni ei ole voinut kuulua mistään naapurista, sillä kuka naapuri laulaisi/soittaisi keskellä yötä? Ja se kuului ympäri asuntoa. Lisäksi setämme kuoli viime vuoden lopulla tuossa samaisessa asunnossa, mikä on yksi lisäsyy, miksen sinne tahdo enää koskaan mennä...

Yksi kokemukseni on myös sellainen, että olin juuri menossa nukkumaan ja makoilin omassa sängyssäni, kun aloin kuulla oviaukkoni ulkopuolelta, vintinpäältä, puhetta. Noh, ensin ajattelin että se on siskoni, joka puhelee jollekkin toiselle siskolleni, taikka sitten jollekkin eläimistämme. Mutta sitten en kuullutkaan muita ääniä, vain tuo sama ääni jatkoi puhumista yksitoikkoisella ja tasaisella äänellä, kuuluen koko ajan lähempää ja kovempaa. Minua alkoi siinä vaiheessa hiukan kauhistuttamaan, sillä nyt erotin, että se oli miehen ääni, eikä talossa ollut silloin miespuolisia. Sitten ääni kuului jo todella läheltä, erotin jopa sanoja sieltä seasta ja tunsin, kuinka tuo puhuja oli tullut huoneeseeni. Silloin olin jo melko kauhuissani, sydän hakkasi tuhatta ja sataa ja yhtäkkiä, puhe lakkasi ja tunne, että joku oli huoneessani katosi. Tuon jälkeen puhuja ei enää ole palannut [onneksi]. Minua jäi kuitenkin mietityttämään, kukahan se mahtoi olla? Ehkäpä tuo setäni, josta mainitsin aikaisemmin, koska tuo puhuja tuli puhumaan samaan aikaan, kun setäni arvellaan menehtyneen. Tiedä häntä...

Muitakin kokemuksia minulla on, mutta taidan kertoa niistä hiukan myöhemmin, jotta tästä viestistä ei tule ihan romaania (:

[Shxam]

1: Olin jotain 10v kun tää tapahtu.Mulla oli sillon semmonen pehmolelu jonka sisällä oli äänitorvi josta kuului hörähdys kun sitä painoi kovaa ja nopeasti (lelu ei siis toiminut sähköllä).Sitten yöllä alkoi kuulua tuota hörähtelyä itsestään ja ensiksi luulin lelun olevan jalkopäässäni, koska potkin jaloilla sänkyä niin ajattelin että potkit vahingossa lelua.Jatkoin sängyn potkimista vähän aikaa ja hörähdyksetkin loppuivat lopulta.Sitten rupes kusettaa ja laitoin valot päälle mennäkseni vessaan ja järkytys oli suuri kun huomasin sen lelun olevan huoneen nurkassa! Ja kissa oli silloin ulkona ja huoneen oveni visusti kiinni että mistään semmoisesta ei ollut kyse.Seuraavana päivänä vein lelun äidille ja vetosin olevani jo iso poika enkä halua mitään leluja (oikeasti syynä oli se edellinen ilta).Tuohon jää omasta mielestäni ainoaksi mahdollisuudeksi että se oli joko kummituksen ääni tai sitten jokin kummitus pomppi sen lelun päällä.

2:Tämä ei ole oma kokemukseni mutta kerron sen silti. Kuulin tämän alunperin serkultani. Serkun äiti oli menossa yöllä navettaan ja portailla oli vastaan tullut valkoinen pallo, (en tiedä oliko se hohtanut mitään valoa kun en tarkemmin siitä kysellyt) joka oli pyörinyt itsekseen navettaan ja serkun äiti ei enää löytänyt sitä mistään. Ensiksi ajattelin että serkku huijaa, koska hän puhui monesti tuollaisia juttuja jotka paljastuivat myöhemmin valeiksi.Kysyin sitten siitä pallosta serkun äidiltä ja yllätyksekseni hän rupesikin väittämään että "se oli enkeli, ei voinut olla mikään muu". Omalle äidilleni puhuessani siitä asiasta hän sanoi sen olevan hölynpölyä, koska ei halunnut pelästyttää minua (olin silloinkin aika pieni, alle 10v).

3: Samassa talossa oli yöllä oven kahvaa väännetty ja ovi oli paiskautunut selälleen eikä ketään tullut sisään.Serkku oli tietysti aivan sydärin partaalla.Oli vanhemmat olleet jo nukkumassa ja ainoa valvova isoveli kattomassa alakerrassa telkkaa.Ja rappuset yläkerrasta alas natisevat niin paljon että olisi serkku kyllä kuullut jos olisi isoveli mennyt alas/tullut ylös. Kuulin tuon siltä samalta serkulta.Saattaa olla vale, mutta toisaalta ihan tottakin koska heidän talonsa on ennen ollut jokin sotilaiden majapaikka ja isäni löysikin kerran sedän kanssa jostain kuopasta paljon aseita ja pistimiä.

[domino]

En tiedä lasketaanko tätä mukaan, mutta aina välillä kun istun tämän kannettavan kanssa olohuoneessa niin näin sivusilmällä tuolla pimeässä eteisessä jonkun tumman hahmon. Kun taas vilkaisen sinne päin, siellä ei ole mitään. Tämä häiritsee todella minun koneella oloani varsinkin yöllä. Saattaa johtua väsyneistä silmistä, koska kesälomalla on näitä univelkoja kerääntynyt mojova kasa. Muuten en kyllä näe mitään hahmoja, vaikka olisikin ehkä mielenkiintoinen kokemus.