MAAPELI

Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)

12.8.2022

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Monet ovat kuvanneet Maan vankilaplaneetaksi. Vaikka tämä on vähän ankeaa, se tuntuu kuitenkin melko paikkansapitävältä. Inkarnoidumme ja otamme itsellemme Sisyfoksen tehtävän herätä sille, mitä henkiset muinaisjärjestelmät kuvaavat katkeamattomaksi yhteydeksemme Lähteeseen/kaikkeen olevaiseen. Koska itse asiassa olemme Lähde/kaikki olevainen.

Tähän asti kaikki hyvin. Ei ihanteellista, koska totta puhuen elämä maan päällä on ollut kamalan kovaa valtaosalle ihmisiä vuosituhannen aikana. Henkiset lähteet oikeuttavat tämän tavallisesti siksi, että olemme täällä "oppimassa oppitunteja" ja yksilön oletetaan kasvavan niistä.

Mutta kaikki ei ole aina ankeaa. Sitten kun siirrymme pois kehosta, meidät kuljetetaan korkeampaan maailmaan, jossa sielumme järjestäytyy "oppituntien oppimisen" uudelle kierrokselle maan päällä.

Tai niin tarina kertoo. Mutta mitä jos reinkarnaationarratiivi on itse asiassa vähän erilainen? Monet huomauttavat, että paljon siitä, mitä meille kerrotaan – esimerkiksi uskonnolliset opetukset – ovat pimeiden kontrolloijien luomaa ja/tai vääristämää, edistämään heidän omia tavoitteitaan tai tukahduttamaan/orjuuttamaan ihmiset. Skeptisyys tuntuu järkevältä lähestymistavalta myös pyhimpiin henkisiin lehmiin.

Mitä jos sen sijaan, että meidät vapautetaan välittömästi noiden pimeiden kontrolloijien alemman neljännen ulottuvuuden otteesta, astummekin maapelin toiselle, yhtä kontrolloidulle tasolle?

Olemme edelleen ansassa, emme vain tiedä sitä.

*****

Olen märehtinyt tätä aihetta siitä lähtien, kun katselin viime viikolla David Icken haastattelun, jossa hän puhuu uudesta kirjastaan, The Trap (haastattelun osittainen puhtaaksikirjoitus täällä). Ottaen huomioon Davidin loistavan taustan planeetan pimeiden kontrolloijien identiteettien ja toimien tarkassa kuvaamisessa reilut 30 vuotta, minusta on suuri mahdollisuus, että hän on oikeassa siinä, mitä hän sanoo nyt.

Hän toteaa:

"On mielenkiintoista, että virallisessa tarinassa reinkarnaatiosta sinun täytyy jatkaa reinkarnoitumista "oppimaan oppitunteja" saavuttaaksesi valaistumistilan, taajuustilan, joka sallii sinun rikkoa reinkanraatiokierron. Pointtina on, että miten voit "oppia oppitunnit" – lainaus – jos jatkuvasti palaat tähän ulottuvuuteen muististasi pyyhittynä ne oppitunnit, jotka olet jo oppinut? Siis aloitat periaatteessa puhtaalta pöydältä.

Tarkoitan, että sinuun voivat vaikuttaa alitajunnasta aiemmat elämät, kyllä. Aiemmat kokemukset. Mutta et ylivoimaisesti ja tietoisesti tiedä, mitä on tapahtunut, mitä olet oppinut, joten aloitat puhtaalta pöydältä.

Siis mitä tarkoitetaan "oppituntien oppimisella"?"

David toteaa myös:

"Jos reinkarnaatio laitetaan toiseen kontekstiin, niin mitä jos tämä [3D] simulaatiotaso ei ole ainoa simulaatiotaso? Mitä jos jättäessäsi kehon, jättäessäsi sen tiettyyn värähtelytilaan, olet edelleen simulaatiossa – olet vain sen muilla tasoilla?

Siis sieluja, tietoisuutta, kierrätetään tähän todellisuuteen ja siitä ulos, uudestaan ja uudestaan … ja yksi sen aiheuttama asia on, että kaikkien tunnetraumojen, järkytysten ja kaiken sen kautta, mitä sinulle on tullut tämän maailman jäsentymistavasta, lähetät matalavärähteisiä tunteita ja ajatuksia, koko ajan. Masennusta, pelkoa – iso tekijä – ahdistusta, kaikkia näitä matalavärähteisiä tunteita, katkeruutta, vihaa … ja mihin nämä tunteet resonoivat taajuusmielessä?

Sanon, että alemmille astraalitasoille [alempaan neljänteen ulottuvuuteen]. Sinne se energia menee."

Toisin sanoen, sen sijaan että koetaan henkinen reinkarnaatioprosessi tarkoituksena "oppia oppitunteja", kuten ehkä on alun perin ollut ajatus – kenties tietty sovittu inkarnaatiomäärä, kahden käden sormin laskettava eikä 6-numeroinen luku – pimeät kontrolloijat ovat kaapanneet sen ja käyttäneet sitä ylläpitämään kontrollin ihmisiin, myös kuoleman ja uudestisyntymän prosessissa.

Minusta tuo näkemys on masentava ja suoraan sanottuna kammottava … sen pelastavan hyvän puolen kera, että pimeiden kontrolloijien (mahdollinen) reinkarnaation kaappaaminen sekä heidän muut yleisesti tunnetut ja hyvin dokumentoidut ihmisvastaiset toimet, vaikuttavat päättyvän melko hemmetin pian.

____________

Vähän Davidista:

David Icke on kirjoittanut vuosikymmenien ajan kirjoja ja varoittanut ajankohtaisten tapahtumien tulemisesta. Hän on kohdannut pilkkaa ja solvausta sanoessaan, että suunniteltiin ihmisvapauden loppua, ketkä ja miten.

David Icken The Biggest Secret -kirjaa, joka julkaistiin 1998, on kutsuttu salaliittoliikkeen Rosettan kiveksi sen vuoksi, miten se paljasti palojen sopimisen yhteen ja sen joukon/voiman luonteen, joka on ihmisten kontrolloinnin takana.

The Trap on illuusiotodellisuuden Rosettan kivi, ja se avaa oven vapauteen laajimmassa mielessä.

https://davidicke.com



-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Lainausta Catherine Vielin tekstistä:
Olen märehtinyt tätä aihetta siitä lähtien, kun katselin viime viikolla David Icken haastattelun, jossa hän puhuu uudesta kirjastaan, The Trap (haastattelun osittainen puhtaaksikirjoitus täällä). Ottaen huomioon Davidin loistavan taustan planeetan pimeiden kontrolloijien identiteettien ja toimien tarkassa kuvaamisessa reilut 30 vuotta, minusta on suuri mahdollisuus, että hän on oikeassa siinä, mitä hän sanoo nyt.

Hän toteaa:
"On mielenkiintoista, että virallisessa tarinassa reinkarnaatiosta sinun täytyy jatkaa reinkarnoitumista "oppimaan oppitunteja" saavuttaaksesi valaistumistilan, taajuustilan, joka sallii sinun rikkoa reinkanraatiokierron. Pointtina on, että miten voit "oppia oppitunnit" – lainaus – jos jatkuvasti palaat tähän ulottuvuuteen muististasi pyyhittynä ne oppitunnit, jotka olet jo oppinut? Siis aloitat periaatteessa puhtaalta pöydältä.

Tarkoitan, että sinuun voivat vaikuttaa alitajunnasta aiemmat elämät, kyllä. Aiemmat kokemukset. Mutta et ylivoimaisesti ja tietoisesti tiedä, mitä on tapahtunut, mitä olet oppinut, joten aloitat puhtaalta pöydältä.

Siis mitä tarkoitetaan "oppituntien oppimisella"?"

David toteaa myös:
"Jos reinkarnaatio laitetaan toiseen kontekstiin, niin mitä jos tämä [3D] simulaatiotaso ei ole ainoa simulaatiotaso? Mitä jos jättäessäsi kehon, jättäessäsi sen tiettyyn värähtelytilaan, olet edelleen simulaatiossa – olet vain sen muilla tasoilla?"


Täytyy sanoa että asian ytimessä olevaa pohdintaa, kysymyksiä, jotka kehittävät. Luin nuorempana Patanjalin rajajoogaa jossa kerrotaan, että joogiksi päässyt lopettaa elämän kierron, ehkä tosiaan joogikin astuu toiseen simulaatioon, liittyen menninkäisten, ufonauttien, jumalten piiriin. Tämän opin mukaan muut joutuisi elämän kiertoon, mutta onko ihan kuitenkaan näin?

Oppituntien oppimisella tarkoitetaan tietysti elämää ja Gurdjieffin, joka on tuonut esiin hyvin vanhaa idän sisimmäisen sisäpihan oppia jonne pääsi vain valaistuneet, ei kukaan länsimainen, siinä kerrotaan ettei nukkuvan mieli pääse edes uudestaan syntymään, heillä on niin heikko yhteys henkeensä, eli se mitä on opittu täällä ei koskaan tule uudestaan, eli nukkuvan mieli ei tule uudestaan kiertoon, heidän henki, jos se syntyy, niin se syntyy yhtä tyhjänä saamatta opetusta, eli edellisestä elämästä ei voi olla muistikuvia, taas sitä edeltävästä voi olla, eli kun elät unessa tämän elämän, se on tavallaan henkisessä kehityksessä turha elämä. Heränneillä tilanne on toinen ja he syntyvät uudestaan muistaen henkitasolla edellisen elämänsä sen minkä on kokenut heränneessä tilassa, tieto on tallettunut lopullisesti henkeen koska heränneillä on yhteys henkeen, länsimaat on kyllä sellainen kaivo että tänne syntyessään voi olla ettei yhteys hengen ja aivojen välillä kehity, jää tällöin unitilaan muistamatta mitään henkeen jääneitä oppeja, josta päästään ufosieppauksiin miksi niitä ilmenee eniten juuri länsimaissa.

Ufosieppaukset paljastaa myös simulaation, se on selvästi herännyt tila mutta simulaatio, miksi henkilö joka ei kykene heränneeseen tilaan ilman opetusta länsimaissa joutuukin heränneeseen tilaan, "siepatuksi"? Länsimaat kun opettaa uneen, mikä on seurausta tästä ikävästä tilanteesta mikä meitä ympäröi, melkoinen tehty kaameus päällä nytkin, kukin näkee sen tavallaan, herännyt pahempana ja unessa oleva tarkoituksena.

Henkilöillä jotka kokee ufosieppauksen täytyy tällöin olla jotain eriä, he ovat yleensä taiteellisempia, mikä on jo vinkki, tutkimusten mukaan myös keskimääräistä älykkäämpiä (elämänälyä) joka on toinen vinkki, luovuus taas on heränneestä tilasta mitä sieppaus on myös, myös yliäly on luovuudesta, onko tämä se muistireitti mistä David Icke kyselee, heillä onkin tieto jo hengessään joka pyrkii ulos ufosieppauksena kun ei muuta reittiä pääse ulos länsimaisen materiakeskeisen opin alla? Ufosieppaus voisi olla raamatussakin mainittu "jumala" joka tulee sinua herättämään, jossa vielä sanotaan että älä päästä sitä karkaamaan, kyllä raamatusta löytyy tieto jos sen lukee heränneenä, länsimaiset on unessa.

Sitten joudutaanko ufosieppauksessa henkiseen simulaatioon, OZ tilaan, Liisa ihmemaassa.
Aivan varmasti se on henkinen simulaatio jossa takana on korkeammat voimat. Sitten onko kuoleman jälkeinen tila heränneillä toinen simulaatio, sanonkin miksei olisi, siellä kohdataan korkeampia voimia, mutta onneksi nukkuvien ajatusmaailma ei pääse sinne, tällöin se on korkeampi tila, mutta simulaatio sekin, tietysti vaikea sanoa ohjaako minkälaiset voimat henkistä tilaa.

Eli jos unessa edellisen elämän elänyt syntyy uudestaan, niin hän ei tosiaan muista edellisen elämän oppimaansa ja aloittaa alusta. Mutta joilla oli edellisessä elämässä heränneempiä tiloja, hekään eivät muista syntyessään yleensä, mutta esim. länsimaisen opin saaneissa maissa varsin yleiset eriasteiset ufokokemukset, mihin liittyy myös piilosieppauksia, henkilö ei tiedä olleensa siepattu on heräte kun ei muuta reittiä ole, jonka kautta he voivat päästä hengen tason muistamisen tilaan ja jatkaa opitusta eteenpäin kunhan saavuttavat herätyn tilan ensin. Tämä täsmää noihin molempiin oppeihin, mitä toin esiin ylempänä, tämä täsmää myös Raamatun tietoon kuten kerroin. Tässä oli myös ratkaisua ufosieppausten syille mitä esiintyy pääosin vain länsimaissa joissa henkisyys on poljettu maan rakoon kuten Venäjälläkin, myös ufojen näkemiselle, paranormaalien näkemiselle ja kokemiselle mistä voisi niissä olla kysymys.

Tuosta eri mieltä, ei henkisyyttä ole poljettu Maan rakoon Venäjällä.

Siellähän oli välillä jopa uskonto kielletty ja ufonäkijöitä vainottiin, tästä kertoo Juri Lina, ufokirjailija.

Neuvostoliitto oli virallisesti ateistinen aikoinaan, sekin oli cabalin kokeilu. Nykyään tilanne on toinen.

Tilanne on toinen ja Putinilla hyvät välit Ortodokseihin.

JONKUN MUUN TARINA

Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)

28.9.2024

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

On intiimimpi viihdemuoto, jota kutsumme yksinkertaisesti ”tarinatunniksi”. Tarinankertojamme ovat niin taitavia, että he lumoavat aikuiset ja lapset, ja nämä ovat suosittuja tapahtumia.

– Matthew Ward, kuvatessaan vapaa-ajan harrastuksia Taivas-Nirvanassa, kirjassa Matthew, Tell Me about Heaven (Suzanne Ward)

Mietin, lukevatko maanulkopuoliset olennot fiktiota.

Olen viime aikoina makustellut kirjoja ystävällisestä ja hyvinvarustetusta Goletan kirjastosta. Törmäsin sattumalta Kathy Hogan Trocheckiin ja luulin osuneeni kultasuoneen. Mutta valitettavasti romaanit on kyllästetty yliampuvalla konfliktilla, väkivaltaisella kuolemalla ja pelottomalla yksityisetsivällä, jota rökitetään kunnolla – kovapintaisten dekkaritarinoiden tunnusmerkkejä Raymond Chandlerista lähtien, joka auttoi lanseeraamaan tämän genren 1930-luvulla.

Minua houkutteli Trocheckin omalaatuinen naispuolinen päähenkilö ja cozy crimen (kevyempi jännitys) ulkoiset merkit lukeakseni sarjan ensimmäisen kirjan. En ole varma, luenko muita.

Olen selaillut puoli tusinaa mielenkiintoiselta näyttävää kirjaa kuluneella viikolla, tullen joka kerta huolestuneemmaksi, kun viehättävien juonien ja hurmaavien hahmojen houkutteleva sormi osoitti minut umpikujaan. En usko, että voin syyttää kirjailijoita uudesta vastenmielisyydestäni ennustettavaa (minulle) juonittelua ja niitä siistejä murhia kohtaan, jotka ovat cozy crimen avainelementtejä.

En ollut ennen ihan näin nirso. Mikä on muuttunut?

*****

Mikä fiktion lukemisen tarkoitus ylipäätään on? En ole kovin ruutuihminen, mutta samaa voi kysyä elokuvista ja televisiosta – mistä tahansa nettisisällöstä, jossa uppoudumme jonkun muun tarinaan. Mitä etsimme, silloin kun osallistumme johonkin, jolla ei selvästi ole mitään tekemistä oman elämämme kanssa?

Ilmeinen uudelleensuuntautumiseni nautittavan ajanvietteen saralla saa minut miettimään, onko kyse muustakin kuin vain sisäisestä muutoksesta. Voisiko olla, että planeetan kohoavat värähtelyt tai ne voimakkaat energiat, joita kerrotaan ohjattavan meille, ovat kolauttaneet jonkin rattaan raiteelta toiselle mieleni pyörässä?

On hämmentävää/kiusallista kuvitella, että tämä uusi raide ei ehkä sisällä kirjoista nauttimista. Lukeminen on enemmän kuin ajanvietettä minulle - se on osallistumista toiseen maailmaan ja muihin elämiin, vaikka ne ovat ”kuvitteellisia”, ja hahmot ovat minulle yhtä eläviä, kuin olivat alkaessani ahmia kirjoja lapsena.

*****

En tiedä, mitä muiden ulottuvuuksien, tähtienväliset olennot tekevät ajanvietteeksi. (Kenties katselevat meitä.) Palaavatko he täydelliseen ja rauhalliseen kotiinsa sydämen ohjaaman toimintapäivän jälkeen, potkaisevat kengät jalastaan ja lysähtävät ruudun eteen katsomaan Universumin uutisia, selailevat planeettojenvälisiä visailuohjelmia ja katselevat yöaikaan jotain lempisaippuaoopperaa?

Jos minä – me – siirrymme viidettä ulottuvuutta kohti, näyttää siltä, että meidän ja elämämme joka elementti muuttuu perin pohjin, kunnes päädymme johonkin niin ennustamattomaan ja ennalta arvaamattomaan, että se ylittää mielikuvituksen.

*****

Onneksi voin aina lukea uudelleen hyllyissäni olevat kirjat, mm. Nancy Athertonin alati sydäntä lämmittävät ja murhattomat Aunt Dimity -kirjat. Mitä väliä, jos muistan nuo juonet? Ei ole tärkeää, että tarina yllättää minut. Se on, että on ”ihmisten” kanssa, joista nautin ja joilta opin asioita elämästä tai itsestäni.

Kenties totuuksiemme oppiminen fiktiosta ei ole edes mikään juttu Maan viidennessä ulottuvuudessa. Minulla on taipumusta ajatella, että 5D-elämä saattaisi olla samanlaista, kuin Matthewin kuvaukset Nirvanasta. Toivon niin. Haluan kokoontua eetterinuotion ympärille, antaen valokehoni säteillä ja auttaen valaisemaan tuon tarinapiirin, samalla kun lahjakas ja kiehtova trubaduuri kertoo tarinoita taikuudesta, heittäen väliin universaaleja totuuksia naamioituna vertauskuviksi ja saduiksi.



-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

YHTÄ KUIN POISSA

Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)

13.11.2024

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Kerro minulle epätoivosta, omastasi, ja kerron sinulle omastani.

Samaan aikaan maailma jatkuu.

– Mary Oliver, Wild Geese

94-vuotias naapurini, Neal, sai suuren aivoverenvuodon eilen. Hänet on siirretty saattokotiin, eikä hänen, poikansa mukaan, odoteta kestävän enempää, kuin ”muutaman tunnin tai päivän”. Hän on yhtä kuin poissa, enkä saanut tilaisuutta hyvästellä.

*****

Olettavasti se osuu minuun erityisen kovasti, koska hän on melkein saman ikäinen kuin äitini, itse asiassa vuotta nuorempi. Se on karu muistutus, etten koskaan tiedä, milloin viimeinen asia, jonka sanoin hänelle, on viimeinen asia, jonka sanon hänelle.

Pieni naapurustomme on ikääntynyt siitä lähtien, kun muutin tänne 24 vuotta sitten. Lukiolapset ovat nyt 40-jotain, heidän vanhempansa ovat 70- ja 80-kymppisiä, ja pitkäaikaisimmat talonomistajat, kuten Neal, hupenevat vuosi vuodelta.

Mikään tästä ei ole iso yllätys. Niin homma toimii. Mutta mitä jos sen ei pitäisi toimia niin? Oliko kenelläkään näistä vanhahkoista naapureista, jotka kuolivat, sielutason suunnitelmia pysyä maisemissa? Vaatiko ”ikääntyminen” ja ”sairaus” tässä tekomatriisissa heidät, ennen kuin ”medipetit” ja ikääntymisen peruuttaminen saapuivat?

*****

Niin valtavaa muutosta tapahtuu, moniulotteisen ajan ja todellisuuksien myllerrystä, että uskomuksista ja ”varmoista asioista” on tullut yhtä epävarmoja kuin sulava huurre, joka muodostaa lätäkön ja sitten haihtuu auringossa. Mietin joskus, onko kenenkään mitään itua suunnitella mitään.

Vanha ajatelma: ”Jos haluat saada Jumalan nauramaan, kerro hänelle suunnitelmasi” saa minut tavallisesti hymyilemään. Mietin, mitä Nealin suunnitelmat olivat. Mietin, mitä äitini on suunnitellut. Valmistautuuko hänen sielunsa kelaamaan hänet kotiin, missä ja mikä ikinä se onkin? Haluaako hän tähtimatkustaa – todellisessa elämässä, todellisessa kehossa – mutta nyt ei tee sitä? Vaaniiko hänen tulevaisuudessaan jokin aivotapahtuma, suhteellisen tuskaton tapa (sanon, tietämättä) kuolla kupsahtaa?

Pidän parhaani mukaan päällimmäisenä mielessä, että viimeisistä sanoistani hänelle voi tulla viimeisiä sanojani hänelle. Se on paras kannustin ystävällisyyteen, jonka voin kuvitella – ei vain häntä, vaan kaikkia kohtaan.



-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

TARINATON MAA

Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)

27.11.2024

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

… Se on tarina

jota kertoo joku idiootti, täynnä ääntä ja raivoa,

eikä se merkitse mitään.

– William Shakespeare, Macbeth

Olipa kerran kansa, joka tuskin puhui. Heillä ei ollut kirjoitettua kieltä, koska sitä ei tarvittu. Ja he käyttivät hädin tuskin koskaan ilmaisemiseen keuhkoja, kieltä ja suuta, vaikka he kykenivät siihen.

Kaikki mitä heidän tarvitsi kommunikoida, tiedettiin helposti ja melkein välittömästi siellä, minne he ohjasivat kohdistetun ajatuksen. Tämä koostui tiedosta ja tietoisuudesta, joka meni paikoilleen toisen tajuntaan, sulavasti kuin hyvin öljytty salpa solahtaa sijoilleen.

Mutta yhtenä päivänä eräs tyttö, joka oli juuri ja juuri tulossa naiseksi, tunsi ylivoimaista tarvetta avata suunsa ja … jakaa sanoja.

”Äiti, isä, teidän täytyy tulla katsomaan! Olen löytänyt pikkuruisen tiikerinpennun, jonka emo on kuollut. Meidän täytyy tuoda se tänne ja ruokkia ja lämmittää sitä …”

Harkitsemattomasti hänen vanhempansa vastasivat puhumalla. Heimon muita kokoontui lähelle ja alkoi esittää ääneen kysymyksiä.

Ja noin vain, ihmiset jotka tuskin puhuivat, alkoivat kertoa ensimmäisiä tarinoitaan.

*****

Niin kuvittelen meidän saattaneen siirtyä kehittymättömästä, kuitenkin kristallinkirkkaasta ”olennolta toiselle” -kommunikoinnista sanojen maahan, jossa nyt asumme.

Mutta olemmeko matkalla takaisin tarinattomuuden maahan? Eikö korkeamman ulottuvuuden olemassaolo merkitse – tietäen kaiken, mitä haluamme tietää, esittämättä edes kysymyksiä – ettei meidän tarvitse tai ettemme halua puhua? Kirjoittaa tai nauhoittaa? Tyydyttääkö pelkkä kaiken tietäminen luontaisen tarpeemme alkuun, keskiosaan ja loppuun – tarpeemme tarinoihin?

Jukra, toivottavasti ei. En ole varma, onko kolmatta ulottuvuutta olla niin kiinni tarinankerronnassa, vai vääjäämätön tulos elämästä, jossa on lukenut ja kirjoittanut tarinoita, mutten pysty kuvittelemaan asioiden tietämistä, haluamatta keksiä tarinaa siitä, mitä ne ovat.

*****

Nytkin, niin sivistyneitä kuin uskommekin olevamme, meitä kiehtoo ajankohtainen tarina maailmasta. Se on traumaattinen ja usein kammottava, mutta hädin tuskin pystymme odottamaan seuraavan osan julkaisemista Mitä nyt tapahtuu -sarjasta. Innokkuutemme kuulla (ja kertoa) tarinoita – ihania ja huolestuttavia – pitää meidät koukussa informaatiolähteisiin ja puheliaaseen ystäväverkostoomme.

Epäilen sitä, että loputtomasti toistettu analogia, että katsomme elokuvaa, olisi sattumaa. Useimmat meistä tietävät välittömästi, että siinä on totuutta, ja ymmärrämme, mitä se merkitsee.

Ihmiset elävät tarinoissa ja ajattelevat tarinoina. Jokainen lausahdus voi yhdistää ihmisen elämän draamoihin, suuriin ja pieniin, ja kaikkeen siltä väliltä. Tuntuu lattealta ja epätyydyttävältä nostaa jokin tieto- tai kokemuskimpale sisäisestä varastointijärjestelmästämme, siirtää se toiselle ihmiselle ja saada hänet näin tietämään koko tarina alusta loppuun, hetkessä. Hohhoijaa.

Siltä se tuntuu ainakin minusta. Ottaen huomioon, että tulevaisuudessamme-joka-on-pian-nykyisyyttä, on perustana vankkumaton vapaus, olen varma, että voin valita lumoutua tarinoista, fiktiivisistä tai tosielämän. Ja jos haluan joskus siirtyä pois tarinoiden keksimisestä, sekin on ulottuvilla … vaikka luulen, että sen polun kulkeminen vaatisi DNA:ni täydellistä uudelleenkirjoittamista ja esi-isiltä perittyjen muistojen hävittämistä.



-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.