On ollut kaikenlaisia muitakin kokemuksia elämässäni, mutta juuri tuo kesken työpäivän ruumiista irtautuminen jäi mieleen erityisellä tavalla,sillä en ollut koskaan siitä ennen edes kuullut, että tällaista voisi tapahtua.. Olin siis ihan töissä merkkaamassa kampaamon pyyhkeitä, joita oli varmaan yli 200kpl

IHmettelin sitten palattuani, että voiko niitä toisaan olla laskettuna noin 204 kpl..Tulin siihen tulokseen, että pakkoon ollut mennä sekaisin..Kuitenkin, kun sitten laskin ne pyyhkeet uudestan, niin kaikki oli niin, kuin pitääkin!!

Eilen yritin kokeilla tuota. Rentoutin itteni kokonaan ja sitten aloin ajattelemaan itsestäni sielunenergian ruumiin ulkopuolelle. Miks mun koko ruumis yhtäkkiä jäykisty sitten ja hengitys alko olemaan aika vaikeata ja tunsin kauheeta painavaa pääkipua ihan tos pään yllä ?
Melkein varmaan onnistuin tässä, mutta kokeiluksi tais jäädä.

Hmm.. tuosta ruumiin jäykistymisestä en osaa sanoa yhtään. Siis ihanko kramppasi ruumis niin että tavallaan kaarelle meni koko kroppa? Vai kuinka?

Hengityksen kanssa itselläkin oli alussa paljon ongelmia. Kun astraaliruumis rupeaa irtautumaan kehosta niin eihän sinulla sillon ole edes keuhkoja enää..(tai tarvetta hengittää ilmaa) jolloin voi tulla tunne että et saa happea. Mutta oikeasti hengität normaalisti kehossasi. Tähän en ole oikein mitään kiertokonstia keksinyt.. ainoastaan harjoittelulla olen tottunut fiilikseen. Tai oikeammin en enää huomaa edes sitä. Toisille tämän kanssa ei ole mitään probleemaa, mutta minulla esim oli pitkän aikaa ongelma tämän kanssa, ja sitten erään toisen homman kanssa oli myös pitkän aikaan totuttelua.

Kauheata pääkipua ihan pään yllä? Ruumiin ulkopuolella vai siis ihan jossain kohtaa päätä? Oli niin tai näin, niin alussa energiakeho joutuu oppimaan uusia temppuja (tai pikemminkin uudestaanopettelemaan), tämä saa aikaan vaihtelevantasoisia puhdistautumisreaktioita. Näitten vahvuus, intensiteetti ja määrä vaihtelee tosi paljon yksilöstä riippuen. Osalla ei tunnu juuri mitään, toisilla suoranaista kipua eri kohdissa kehoa. Nämä vähenee sitä mukaa kun energikeho puhdistuu kaikennäköisistä tukoista ja kuonasta.. eli treenillä nämäkin.

On olemassa paljon irtoamiseen valmistavia tekniikoita, joilla voi puhdistaa/vahvistaa energiakehoa, sekä helpottaa varsinaista irtoamisprosessia ilman että tarvitsee yrittää irtoamista.. tai edes olla makuullaan tai kovin rentoutuneessa tilassa. Tällaisilla tekniikoilla olisikin järkevintä aloittaa treenailu hommaan.

Hartsa kirjoitti:Hmm.. tuosta ruumiin jäykistymisestä en osaa sanoa yhtään. Siis ihanko kramppasi ruumis niin että tavallaan kaarelle meni koko kroppa? Vai kuinka?

Hengityksen kanssa itselläkin oli alussa paljon ongelmia. Kun astraaliruumis rupeaa irtautumaan kehosta niin eihän sinulla sillon ole edes keuhkoja enää..(tai tarvetta hengittää ilmaa) jolloin voi tulla tunne että et saa happea. Mutta oikeasti hengität normaalisti kehossasi. Tähän en ole oikein mitään kiertokonstia keksinyt.. ainoastaan harjoittelulla olen tottunut fiilikseen. Tai oikeammin en enää huomaa edes sitä. Toisille tämän kanssa ei ole mitään probleemaa, mutta minulla esim oli pitkän aikaa ongelma tämän kanssa, ja sitten erään toisen homman kanssa oli myös pitkän aikaan totuttelua.

Kauheata pääkipua ihan pään yllä? Ruumiin ulkopuolella vai siis ihan jossain kohtaa päätä? Oli niin tai näin, niin alussa energiakeho joutuu oppimaan uusia temppuja (tai pikemminkin uudestaanopettelemaan), tämä saa aikaan vaihtelevantasoisia puhdistautumisreaktioita. Näitten vahvuus, intensiteetti ja määrä vaihtelee tosi paljon yksilöstä riippuen. Osalla ei tunnu juuri mitään, toisilla suoranaista kipua eri kohdissa kehoa. Nämä vähenee sitä mukaa kun energikeho puhdistuu kaikennäköisistä tukoista ja kuonasta.. eli treenillä nämäkin.

On olemassa paljon irtoamiseen valmistavia tekniikoita, joilla voi puhdistaa/vahvistaa energiakehoa, sekä helpottaa varsinaista irtoamisprosessia ilman että tarvitsee yrittää irtoamista.. tai edes olla makuullaan tai kovin rentoutuneessa tilassa. Tällaisilla tekniikoilla olisikin järkevintä aloittaa treenailu hommaan.

Siis joo, meni niinkun koko ruumis ihan kaarelle ja hiki tuli ihan otsalle ja kuuma. Sitten tästä päänsärystä, että se tuli siis niinkun ihan päässä, ei ruumiin ulkopuolella. Ja tuntu et niinkun joku tossa pään yläpuolella painaa, sellanen kipu. Sitten koko tän tapahtuman jälkeen oli just sellanen kauheen rento ja miten sen sanois; niinkun puhdistautunu olo ja sillein.

Auttaiskohan meditaatio mitenkään tähän, että olis helpompi rentoutua ?

Yleensäkin oikeanlainen rentoutuminen on melkoinen elinehto onnistuneille irtoamisille, joten sitä kannattaa kanssa harjoitella. Muiden harjoitusten ohessa tai nukkumaanmennessäkin (tulee unikin nopeammin kun kunnolla rentoutuu). Vaikkapa seuraavasti. Menet makaamaan, venyttelet kunnolla (mutta reväyttämättä paikkoja.. jännä että jos venyttelee silloin kun ei venytytä oikeasti, meinaa paikat ratketa) jonka jälkeen lössähdät ihan rennoksi. Sitten ota pari kertaa keuhkot täyteen ilmaa, pidä ilma sisällä n 10s ja päästä ilma ulos hitaasti ja puhalla lopuksi keuhkot ihan tyhjäksi asti.

Tämän jälkeen lähde ruumiinosa kerrallaan jännittämään ja rentouttamaan eri ruumiinosia. Ensin jännität jalan lihaksia n. 5s ajan, niin että ojennat jalkaa suoraksi, jonka jälkeen rentouta koko jalka. Sitten koukista jalkaa sänkyä vasten niin että nostat jalkapöytää samalla ylöspäin taas n. 5s ja rentouta. Sama toiselle jalalle. Vastaavat kummallekin kädelle, sekä keskiruumiille. Lopuksi myös päälle, niskat on yleensä se jännittynein paikka ihmisillä, joten tästä lienee se suurin hyöty. Työnnä päätä taaksepäin, niin että katsot takanasi olevaa seinää, pidä asento 10-20s ja rentouta. Sitten venytä leukaa pitkin rintakehää niin pitkälle kun se menee kohtuu helposti, 10-20s ja rentouta. Viimeisenä sitten kasvon lihakset. Mutristele suuta ja tee naamastasi 'rusina', 5s ja rentouta, sitten auo suuta ja venytä lihaksia toiseen suuntaan, sekä tee 'suuria hymyjä', 5s ja rentouta. Hommassa menee muutama minuutti kunnolla tehtynä. Ja tässä hommassahan kannattaa pitää järki mukana. Helposti voi reväyttää lihaksen jos liian totisesti jännittelee paikkoja, ei ole tarkoitus pullistella mahdollisimman paljon, vaan se että lihas jännittyy sen verran että se väsähtää hieman.

Rentoutukset kun on tehty niin kannattaa vielä skannailla keho läpi tietoisuuden avulla. Keskity lihas kerrallaan ja fiilistele (liikuttamatta osaa) onko se täysin totaalisen rento. Voit lähteä taas alhaaltapäin. Pohkeet, reidet, pakarat, vatsa, alaselkä, yläselkä, kädet, ojentajat, hauikset, niskat, kaula, ja kasvon lihakset. Jos jossain tuntuu vielä jännitettä voit yllä mainitun harjoituksen siltä kohden tai kokeilla tietoisuudella pyyhkäistä jännityksen rippeetkin pois. Tämän jälkeen on yleensä niin totaalisen rento että ei tarvitse pitkään odotella että transsi tulee.

Sitten itse energiakehon puhdistus/aktivointiharjoituksena voisin suositella vaikka tällaista. Kuvittele että lämmin valonsäde pyyhkäisee edestakaisin kehoasi päästä varpaisiin. Koita tuntea kuinka tunnet valonsäteen lämmön lähtevän varpaista, nousevan ylös pitkin jalkojasi, keskivartaloasi ja liikkuen aina pään yläosaan ja samantien lähtee takaisin alaspäin. Oikeasti tunne tämä säde.. voit kuvitella säteen paikalla mitä tahansa, että vaikka joku vetelee harjalla edestakaisin kroppaasi tms. Mikä vain tuntuu helpoimmalta. Sinun ei tarvitse visualisoida tätä valoa, pääasia on että saat sen tuntumaan, ikäänkuin oikeasti jokin koskettaisi sinua ja pyyhkisi edestakaisin. Jos homma tuntuu hankalalta etkä saa sitä tuntumaan, niin voit visualisoida hommaa kunnes saat sen tuntumaan. Tai voit aloittaa pienellä ruumiinosalla (joka olisikin suositeltavaa ennen kokovartaloswiippiä), vaikkapa peukalollasi. Jolloin voit aluksi oikeasti fyysisesti sormellasi(tai vaikka pensselillä) pyyhkiä pitkin peukaloasi, ja yrität sitten ilman sormesi apua uudelleenluoda saman tunteen. Tämä aktivoi energiakehoa, ja saa aikaan monenlaisia tuntemuksia kun hommaa jatkaa vähän aikaa. Pääasiallisesti lämmintä tunnetta ja kihelmöintiä, mutta aukaistessaan tukoksia voi jonkinmoisia kolotuksia/sähköisiä tuntemuksia tulla myös.

Jospa noista olisi hieman apua aloitukseen. Piti koittaa aika lyhkäsesti kirjoittaa ettei liian pitkä löpinä tule tähän.

Koitin eilen kun menin nukkumaan mutta ei tainnut onnistua, ainakaan en muista tällä hetkellä mitään

Brecle kirjoitti:Koitin eilen kun menin nukkumaan mutta ei tainnut onnistua, ainakaan en muista tällä hetkellä mitään

Sama täällä.

Huhhuh. Eilen, kun menin nukkumaan niin ajattelin, että voisi kokeilla tätä ja uskon, että olin todella lähellä ruumiistairtautumista. Rentoutuminen ei tuottanut mitään ongelmia. Tuli sellainen "lämmin" olo, kun kaikki paikat olivat aivan rentoina. Noh, aloin sitten tyhjentämään päätäni ajatuksista ja keskittyä siihen pimeyteen, kun pidin silmiä kiinni. Pian aloin nähdä kaikenlaisia muotoja ja värejä yms. Sitten alkoi vasenta jalkaa ja oikeaa kättä kihelmöidä. Minä tietenkin innostuin ja keskittyminen hajosi täysin.

No, yritin sitten uudestaan ja tällä kertaa pääsin todella pitkälle. Kun keskityin niihin muotoihin, niin näytti, että ne "lähentyisivät" koko ajan ja lopulta alkoi koko ruumistani kihelmöidä todella voimakkaasti ja tunsin voimakkaan "sysäyksen" vatsassani ja siinä vaiheessa meni keskittyminen. Oli todella jännä tunne. Olen varma, että jos olisin vielä jatkanut sitä, niin olisin onnistunut.

Yritin vielä kolmannenkin kerran ennen, kuin menin nukkumaan. Pääsin taas siihen kihelmöinti vaiheeseen, mutta sitten alkoi tuntua outo painetta otsassa. Aivan, kuin joku olisi pitänyt lujasti sormillaan kiinni siitä. Tunne oli aikas ahdistava, joten keskittyminen ei oikein onnistunut ja menin nukkumaan. Paine hitaasti hellitti, kun en enää yrittänyt sitä.

Yritin aamullakin, kun heräsin, mutta ei siitä mitään tullut kun häiriötekijöitä oli liikaa. (Ärsyttävä kärpänen ja sisko.) Pakko taas tänä iltana yrittää. Ehdottomasti vaikeinta oli se ajatusten pitäminen kurissa, mutta muuten pääsin aika helposti siihen vaiheeseen, kun alkoi näkyä värejä ja muotoja.

Aevis kirjoitti:Huhhuh. Eilen, kun menin nukkumaan niin ajattelin, että voisi kokeilla tätä ja uskon, että olin todella lähellä ruumiistairtautumista. Rentoutuminen ei tuottanut mitään ongelmia. Tuli sellainen "lämmin" olo, kun kaikki paikat olivat aivan rentoina. Noh, aloin sitten tyhjentämään päätäni ajatuksista ja keskittyä siihen pimeyteen, kun pidin silmiä kiinni. Pian aloin nähdä kaikenlaisia muotoja ja värejä yms. Sitten alkoi vasenta jalkaa ja oikeaa kättä kihelmöidä. Minä tietenkin innostuin ja keskittyminen hajosi täysin.

No, yritin sitten uudestaan ja tällä kertaa pääsin todella pitkälle. Kun keskityin niihin muotoihin, niin näytti, että ne "lähentyisivät" koko ajan ja lopulta alkoi koko ruumistani kihelmöidä todella voimakkaasti ja tunsin voimakkaan "sysäyksen" vatsassani ja siinä vaiheessa meni keskittyminen. Oli todella jännä tunne. Olen varma, että jos olisin vielä jatkanut sitä, niin olisin onnistunut.

Yritin vielä kolmannenkin kerran ennen, kuin menin nukkumaan. Pääsin taas siihen kihelmöinti vaiheeseen, mutta sitten alkoi tuntua outo painetta otsassa. Aivan, kuin joku olisi pitänyt lujasti sormillaan kiinni siitä. Tunne oli aikas ahdistava, joten keskittyminen ei oikein onnistunut ja menin nukkumaan. Paine hitaasti hellitti, kun en enää yrittänyt sitä.

Yritin aamullakin, kun heräsin, mutta ei siitä mitään tullut kun häiriötekijöitä oli liikaa. (Ärsyttävä kärpänen ja sisko.) Pakko taas tänä iltana yrittää. Ehdottomasti vaikeinta oli se ajatusten pitäminen kurissa, mutta muuten pääsin aika helposti siihen vaiheeseen, kun alkoi näkyä värejä ja muotoja.

Pitäis tänään yrittää, en oo vielä päässyt pitkälle kun nukahdan yleensä.
Luulen etten "tee" sitä oikein

Toisille homma on vaan luonnostaan helpompaa. Mutta jos ihan tosissaan haluaa tätä yrittää ja saada jotain kokemustakin, niin kannattaa nukkua kunnon yöunet. Aamulla herätä, juoda kahvit tms. mitä yleensäkään puuhastelee että virkistyy. (ei mitään jumppailua vaan rauhallisissa merkeissä). Ja sitten kun mieli on virkeä (n.30-90min heräämisestä.) niin sitten vasta ihan asioikseen lähtee yrittämään irtoamista. Ja mielellään istuiltaan, mukavassa nojatuolissa jossa pystyy pitämään niskat rentona ilman että pää keikahtaa johonkin suuntaan.

Tällä tavoin mieli pysyy virkeänä, ja keho on vielä melko nukuksissa. Mikä helpottaa huomattavasti hommaa. Toisekseen nojatuoli edistää myös hereillä pysymistä, sängyssä on totuttu nukkumaan niin se ei ole paras paikka irtoamisille. Ja paikka voi olla vielä valoisakin, jos vaan osaa valoisassa rentoutua. (Ensimmäinen irtoaminen pimeässä voi olla pelottava kokemus)

Mutta kertoile vain mistä tuntuisi että kenkä hiertää niin ainakin minä yritän kyllä auttaa parhaani mukaan. Itselläkin on vaikka mimmoista mutkaa tullut matkaan.

/edit/
Unohtui.. ihan optimoituun tilanteeseen jos haluaa pyrkiä niin kannattaa irtoamisaamua edellisenä päivänä vielä urheilla, tai jotain fyysisesti raskasta tehdä ja jättää unet hieman vajaaksi. Jolloin lihakset yms. 'nukahtavat' entistäkin helpommin. En toki suosittele tällaista toimintaa jatkuvaksi harrasteeksi, mutta helpoimmat irtoamiset on noissa olosuhteissa tapahtunut. Armeijassa esim tällaisia tilanteita oli jonkin verran.

Ruumiistairtautuminen on aivoissa tapahtuva elektrokemiallinen häiriö^^
Ilmiöön liittyy usein myös "itsesuggestiota".

Totta että homman harjoittelussa voidaan käyttää hyväksi itsesuggestiota. Esimerkiksi tiettyjen aina toistettavien prosessien nopeuttamiseksi. Eli transsiin vaipumisen helpottamiseksi yms. ohjelmoidaan keho/mieli toimimaan tietyssä tilanteessa toimimaan jollakin tietyllä tavalla. Esimerkiksi jos harjoittelupaikka(/aika) on aina sama ja asento on sama jne. niin keho ja mieli oppii äkkiä että tässä tilanteessa on pyrkimys vaipua transsiin. Mikä ei eroa juuri nukkumaan menemiseseen liittyvästä 'ohjelmoinnista'. Tässä onkin yksi syy miksi sängyssä irtoamista ei juuri suositella, joutuu taistelemaan valmiiksi iskostettua toimintaa vastaan.

En tosin väitä etteikö usko ilmiön todellisuuteen helpottaisi homman oppimista. Nimittäin motivaatio loppuu hyvinkin äkkiä kesken, jos ei mitään jännää tapahdu ekoilla yrityskerroilla. Eli lähinnä motivaation ylläpitämiseen usko on tärkeä. Mutta näinhän se on missä tahansa elämän alueella. Ilman uskoa valmistumisesta vaikka yliopistosta on koulunkäynti melko tuskaista/turhauttavaa, ja tällainen yksilö ei läpäise koulua suuremalla todennäköisyydellä kuin sellainen joka on varma valmistumisestaan, ja täten käyttää enemmän energiaa päämäärään pääsemiseen.

Mutta itse irtautumisen onnistumiseen ei tarvitse käyttää minkäänlaista itsesuggestiota, uskoa tms. ja homma onnistuu kyllä pahimmaltakin skeptikolta jos rehellisen yrityksen ja aikaa kehtaa vaikka asian kumoamisen todistamiseksi hommaan laittaa. Tietysti prosessi ei ole mikään ihan lyhyin ja yhden ja ensimmäisen epäonnistuminen on hyvin todennäköistä. Näin ollen päivittäisiä panoksia useampien viikkojen ajalta voisi joutua uhraamaan. Ja jos hommaa pitää illuusiona/itsensä pettämisenä, tai täytenä potaskana niin en ihmettele yhtään jos tällaisen vaivan näkemiseen ei energiaa löydy skeptikoilta. On siis helpompi sivuuttaa ilmiö illuusiona ja herjata niitä jotka ovat sen kokeneet. (en tarkoita sinua, et ole herjaillut, kai.. ainakaan 'äänaan' täällä)

Tuosta elektronisesta häiriöstä en viitsi sen enempää kommentoida, kuin että tietääkseni testitiloissa testihenkilöillä ei ole irtoamisen aikana havaittu mitään häiriöitä, ainoastaan uneakin syvempi meditatiivinen tila. Tosin mielenkiinto skeptisten tutkijoiden tutkimuksia kohtaan ei ole ihan korkeimmassa mittakaavoissaan minulla, joten en kovin moneen testiin ole tutustunut.. ja tuskin niitä hyvin montaa onkaan. Ainakaan tieteellisesti hyväksyttävissä mittakaavassa/esijärjestelyissä. Ja jos niin kävisi, että tutkimus todistaisi ilmiön, niin olen melko vakuuttunut että tiedeyhteisö mustamaalaisi tutkijat ulos virallisista piireistä (josta umpimielisten skeptikoiden kovin ääni, korvapuikko, olikin samaa mieltä kanssani tuolla jossain).

Itse en oo kokenu ruumiistairtautumista, enkä tahdo, mutta kaveri tässä kesälomalla mulle kertoi että hän on kokenut.
Hän oli nukkumassa. Yhtäkkiä hänen kämppäkaveri oli herännyt siihen, että ystäväni oli herättänyt hänes. Tämä kämppäkaveri oli katsonut ystäväni sänkyä, ystäväni oli nukkunut siellä, mutta samaan aikaan hän oli seisonut kämppäkaverinsa sängyn vieressä. Kämppäkaveri oli hätääntynyt, tietenkin, ja mennyt herättämään ystäväni ja käskenyt häntä olemaan tekemättä sitä toista kertaa.
Henkilökohtaisesti en tiedä pitäisikö uskoa ystäväni tarinaa, mutta toisaalta se on sen verran mielenkiintoinen, että on pakko...

ruumiistairtautuminen... on se jännä...
yks kaverini "kuulemma" osaa sen/sitä.
Siinä ollaan vähän niin kui puoliks unitilassa jne.

itekkään ei ole vielä tullu uusiksi kokeiltua tuon viimekerran tapahtuman johdosta...
ei ollu mitn mielltyyävää nääs.

Tänään kokeilin. Pääsin semmoseen vaiheeseen että jaloissa rupesi värähtelemään ja kihelmöimään sitten ajatukset harhaili ja se jäikin siihen. On tosi vaikeeta kun ajatukset ei pysy kurissa

Lapsena noita oli ihan jatkuvasti. Kuljin paljonkin kodissamme öisin ja joskus peittelin itseni ja silitin omia hiuksiani ja sängyssä oleva minä hymyili sille silittelevälle minälle. Eihän niitä juttuja tosin kukaan koskaan uskonut. Serkkutyttöni oli jotenkin samoilla taajuuksilla kuin minä. Hän on minua kuusi vuotta nuorempi ja pienenä tykkäsin leikkiä hänen kanssan ajatusten lukua. Toinen piirsi kuvan ja sitten alkoi siirtää sitä kuva ajatuksissaan toiselle ja sitten vastaanottaja selitti mitä siinä on ja sitten näytettiin kuva ja oli mahtavan hauskaa kun oli tiennyt ihan oikein mitä toinen oli piirtänyt. Samaisen serkun kanssa olikin mieleenpainuvimmat irtautumiseni.

Nukuttiin kerran serkun luona vierekkäin patjalla kun heräsin siihen että serkkuni lähti kävelemään unissaan. Huolissani lähdin seuraamaan häntä ettei tapahdu mitään pahaa ja tyttö marssi eteiseen, puki kumisaappaat ja meni ulos. Olin ihan voimaton enkä saanut häntä kääntymään takaisin. Ajattelin hädissäni että heräisipä joku ja yritin huutaa muttei tullut ääntä lainkaan. Samassa naapurissa asuva mummo heräsi, laittoi valot päälle ja juoksi ulos ja tuli serkkuni luokse ja talutti hänet sisälle. Menin mukana sisälle ja yllätyksekseni huomasinkin että nukuin edelleen siinä patjalla. Yritin koskea serkkuni mummoa hiuksiin ja puhua hänelle ja samassa hän siirsi ne korvansa taakse muttei edelleenkään selvästi kuullut minua. Mummeli aamulla selitti heränneensä kesken unen koska oli ollut kuulevinaan jonkin hätääntyneen äänen ja oli mennyt katsomaan ikkunasta ulos ja nähnyt miten serkkuni käveli ulkona.

Muutaman kerran tuolla kävi tosiaan niin, että heräsin siihen että serkkuni lähti kävelemään unissaan ja usein saatoin hänet alakertaan ettei hän kaadu rappusissa ja aina takaisin patjalle palatessa hämmästyin kun makasinkin edelleen siinä vaikka olin aivan varma että olin herännyt ja noussut ylös.

Aikuisiällä ei juurikaan ole ollut vastaavia kokemuksia ja useimmiten tuntuu siltä että olen vain nähnyt unta.

Todella mielenkiintoisia kokemuksia! Mahtavaa, kiitos

Itselläni ruumiista irtautuminen tapahtui keskellä päivää, kesken töiden, silloin paljon aikaa sitten.
Olen jo aikaisemminkin kuullut tarinoita noista irtautumisista ,(en kuitenkaan ennen omaa kokemusta) esim. joku nainen pystyi tarkistamaan, oliko ovet lukossa, nousematta fyysisesti sängystään jne. Joku taas käveli kroppansa vieressä kaupungilla..

siis asiahan on niin.- että jos tuossa ruumiistairtautumisessa kehittyy jo niin pitkälle että sen voi jo tavaallaan vain kytkeä päälle ja pois. Ajatelkaa kuinka paljon se avaisi uutta maailmaa varkaille . esim kattele kun pankin työn tekijät näppäilee holvin koodit ja muitten pla pla pla. ainut mikä påitää itte pölliä on pankin oven avaimet. turva hälytyksetkin saa pois päältä kuhan vain näppäilee koodit.