Varjoihmisiä

[Jaarno]

Tuossa pitäisin kyllä enemmän "kalasteluna" Gitarren viestiä.
Mitäs pahaa tuossakaan viestissä oli?

Jos ei nyt aivan offtopiciks niin:
Itse näin tänään kun tulin kotiin illalla että talon nurkalta joku olisi juossut muutaman metrin päässä olevaan metsään. Vähän näkyi valoa sinne pihavaloista niin jotain olin näkeväni. Varmaankin vain harha tai sitten joku oli kyttäilemässä meitä.

[viltsu]

Taas tänä aamuna näin vilahduksen tummasta hahmosta. Näytti kuin sillä olisi ollut kaapu päällä?
Tämä tapahtui siis noin klo:6.15 elikkä oli aika pimeää. En tiedä tekikö silmät taas kepposen,
mutta alkaa ärsyttää kun aina pimeällä näen tummia hahmoja. Silloin kaikki kotona vetivät
sikeästi hitsiä, että?

[ValkeaLeidi]

Taas tänä aamuna näin vilahduksen tummasta hahmosta. Näytti kuin sillä olisi ollut kaapu päällä?
Tämä tapahtui siis noin klo:6.15 elikkä oli aika pimeää. En tiedä tekikö silmät taas kepposen,
mutta alkaa ärsyttää kun aina pimeällä näen tummia hahmoja. Silloin kaikki kotona vetivät
sikeästi hitsiä, että?

Tuo silmien tepposten tekeminen on luultavaa. Joka kerta, kun joku sanoo nähneensä jotain "vilaukselta" tai silmäkulmastaan, tästä lienee kyse. Sitten jos näkee suoraan edestä, pitkän aikaa ja on täysin hereillä, on sitten jo otettava hieman vakavammin.

Ihmisen aivot on siitä mahtavat, että ne vääntävät inhimillisiä hahmoja joka asiasta. Lieneekö tämä jonkinnäköinen herkistymisreaktio peräisin luolamiesten ajoilta, jolloin pimeydessä saattoi vaania vaara, vai mikä.

[viltsu]

Totta puhut. Itse aina ajattelen, että taas harhoja....vai onko?

[Bugitus]

En ole nähnyt varjoihmisiä, mutta mä en kiistä niiden olemassaoloa. Eräs kaverini on väittänyt nähneensä varjoihmisen.

Uskon että jotkut varjoihmisten nähneet ihmiset ovat oikeasti nähneet. Mielestäni harhan ja todellisen pystyy erottamaan, ainakin minä pystyn. Eikös varjoihmisiä pysty nähdä ainoastaan sivusta, ei suoraan katsomalla? Olen kuullut, että monet henget eivät halua luoda suoraa katsekontaktia vaan voivat näyttäytyä esim. tällä tavalla.

[Tonza133]

Mielestäni harhan ja todellisen pystyy erottamaan, ainakin minä pystyn.

Mutta kyse onkin siitä, että näkökentän reunoilla näkö on huono, ja ihminen pyrkii etsimään ihmishahmoja kaikesta. Eli kun varjo näkyy sivusilmällä, niin ihminen saattaa löytää siitä virheellisesti ihmisen muodot, ja sitten kun ihminen katsoo sitä tarkemmin, niin se "katoaa". Ja tuo ei periaatteessa ole sellainen harha, minkä pystyy helposti erottamaan.

[Bugitus]

Mielestäni harhan ja todellisen pystyy erottamaan, ainakin minä pystyn.

Mutta kyse onkin siitä, että näkökentän reunoilla näkö on huono, ja ihminen pyrkii etsimään ihmishahmoja kaikesta. Eli kun varjo näkyy sivusilmällä, niin ihminen saattaa löytää siitä virheellisesti ihmisen muodot, ja sitten kun ihminen katsoo sitä tarkemmin, niin se "katoaa". Ja tuo ei periaatteessa ole sellainen harha, minkä pystyy helposti erottamaan.

Niin, no joo. Mutta voiko kukaan oikeasti nähdä selvästi kunnollista hahmoa sivusilmällä, jos se on näköharhaa? En tiedä.

[ShadowPeople]

Itse näen sellaisen tumman hahmon, mutta vaikka katson siihen suoraan se ei häviä siitä mihinkään. En usein kyllä katso sitä suoraan, se tuntuu aivan liian ahdistavalta. Yleensä olen kyseisen hahmon nähnyt ennenkuin tapahtuu jotain merkittävää, yleensä kuitenkin ikävien tapahtumien merkeissä. Suvussani on tietääkseni ainakin kaksi muuta jotka kyseisen hahmon näkevät. Hahmo on täysin kasvoton ja näyttää enemmänkin mustalta kaavulta jonka sisällä on joku kuin varjolta.

[Bugitus]

Itse näen sellaisen tumman hahmon, mutta vaikka katson siihen suoraan se ei häviä siitä mihinkään. En usein kyllä katso sitä suoraan, se tuntuu aivan liian ahdistavalta. Yleensä olen kyseisen hahmon nähnyt ennenkuin tapahtuu jotain merkittävää, yleensä kuitenkin ikävien tapahtumien merkeissä. Suvussani on tietääkseni ainakin kaksi muuta jotka kyseisen hahmon näkevät. Hahmo on täysin kasvoton ja näyttää enemmänkin mustalta kaavulta jonka sisällä on joku kuin varjolta.

Mummini näki aina tumman hahmon ennen jonkun kuolemaa.

[ShadowPeople]

Itse näen sellaisen tumman hahmon, mutta vaikka katson siihen suoraan se ei häviä siitä mihinkään. En usein kyllä katso sitä suoraan, se tuntuu aivan liian ahdistavalta. Yleensä olen kyseisen hahmon nähnyt ennenkuin tapahtuu jotain merkittävää, yleensä kuitenkin ikävien tapahtumien merkeissä. Suvussani on tietääkseni ainakin kaksi muuta jotka kyseisen hahmon näkevät. Hahmo on täysin kasvoton ja näyttää enemmänkin mustalta kaavulta jonka sisällä on joku kuin varjolta.

Mummini näki aina tumman hahmon ennen jonkun kuolemaa.

Vähän samoissa olosuhteissa se itellekkin näyttäytyy

[grimreaper]

Woah. Vihdoin tällä ''miehellä'', jota joskus näen, on nimityskin.

Eli siis olen nähnyt miehen kokoisen hahmon, se ei vain liiku sitten yhtään. Se seisoo paikoillaan vaan, kasvoja ei näy, selvästi vain pää että hartiat, mutta päättelen kuitenkin, että se on mies.

En edes enää taida pelästyäkään sitä, se vain on hetken siinä ja katoaa sitten.

En tiennyt tosiaankaan, että tuollaisia ''varjoihmisiäkin'' on. :--o

[Regendos]

Jos moisia näkee vain silmäkulmasta ovat ne varmasti harhaa. Jutun varmistaa hahmon katoaminen kun siihen kohdistaa silmänsä. Jos haluatte aidosta varmistua, niin sellaisen ei kuuluisi kadota kun sitä kohti katsoo.

[Nenrei]

Hahmo on täysin kasvoton ja näyttää enemmänkin mustalta kaavulta jonka sisällä on joku kuin varjolta.

Tuli tuosta mieleen kaverin kertoma kokemus. Se oli hänelle itselleen sattunut kun oli parin sukulaisensa kanssa ollut tuolla korvessa syvänmaalla moottorikelkkailemassa talvella. Yksi sukulainen ajoi kelkkaa ja kaveri oli toisen sukulaisensa kanssa ollut sitten kyydissä, mutta he olivat pudonneet siitä keskelle peltoa. Moottorikelkka oli vain jatkanut matkaansa toiseen päähän peltoa, mutta pellon toisessa päässä oli metsätiellä näkynyt joku ihmishahmo. Se oli kuulemma ne kaksi nähdessään hätkähtänyt ja kääntynyt katsomaan heitä, mutta sillä ei ollut kasvoja. Ulkomuodoksi kaveri kuvaili juuri mustiin pukeutuneen kasvottoman olennon, ja kun "ei näy kasvoja" tarkoitti sitä että kasvojen paikalla oli pelkkää mustaa tai "ei mitään". Se oli lähtenyt juoksemaan heidän peräänsä ja nämä kaksi olivat saaneet suunnilleen halvauksen ja lähtivät juoksemaan moottorikelkalle päin huutaen apua. He eivät uskaltaneet katsoa taakseensa juostessaan, mutta kun moottorikelkka tuli takaisin ja he katsoivat niin se joku oli kadonnut. Ehkä se olento jonka he näkivät oli juuri joku tuollainen varjoihminen? Tuli juuri tuo juttu mieleen kun luin tuon lauseen.

[OJ73]

Jäinpä tässä muistelemaan erästä keväistä iltaa auringonlaskun aikaan, joskus kymmen vuotta sitten. Ajelin pientä maalaistietä Pudasjärvellä ja olin lähestymässä risteystä, josta tarkoitukseni oli kääntyä oikealle, Pudasjärven keskustan suuntaan. Aurinko paistoi jo matalata suoraan auton edestä sisään autoon ja oli hieman hankala nähdä eteen. Suoraan menevältä tieltä, alle sadan metrin etäisyydeltä, tuli vastaani vanhan ajan hevosvaljakko, jossa kuljettaja istui ylhäällä. Ne vaunut olivat sellaiset umpinaiset. Ne kääntyivät edelläni tielle, jonne olin menossa ja kun tulin risteykseen, niin en nähnyt enää mitään.
Pidän itseäni suhteellisen tervejärkisenä, joten ajattelin nähneeni harhoja ja unohdin asian suhteellisen pian. Meni muutamia vuosia ja ystäväni kertoivat kummitusjuttuja ja eräs kaverini kertoi isoäitinsä nähneen hevosvaljakon samaisessa paikassa, joskus vuosikymmeniä aikaisemmin ja sen kadonneen samalla tavalla. Tuli kieltämättä aika hurjan karu fiilis. Yritin kaivaa esiin paikallista historiaa ja sain selville, että paikallinen kirkkoherra on kulkenut kyseistä pätkää joskus aikoinaan paljon ja ei ole pitänyt matkastaan... tietäisköhän joku enemmän.

-OJ

[metele]

mulla on erittäin selkeä kokemus ns. varjoihmisestä. tämä tapahtui vuonna ´98 ja oli ensimmäinen rankemman luokan paranormaali kokemus ja jota olin tavallaan vähän odotellutkin tapahtuvan kokemuspaikasta johtuen ..en ole aikaisemmin tiennyt nimitystä ko. hahmolle, mutta olen jatkuvasti keskustellut toisen todistajan kanssa ilmiöstä ja pohtinut mistä oli kysymys.

nimittäin, meillä oli noin kolmen vuoden ajan äänitystilat kappelin kellarissa (yläkerrassa sijaitsi toiminnassa oleva ruumishuone) hautausmaan välittömässä läheisyydessä, eli konkreettisesti sanottuna vietin yksin huomattavat määrät aikaa/joskus jopa öitä maan alla ruumiiden alapuolella sekä ympäröimänä. kaikenlaiset kolinat, valojen räpsymiset, ovien saranoiden äänet, portaikoista kuuluvat muminat, ja putkistosta kantautuva vaimea ulina olivat ihan arkipäivää mutta eivät niin sanotusti jaksaneet säväyttää sen suuremmin. usein totesin että jos tarpeeksi pitkään ärsytän toiminnallani tämän paikan henkiä, kyllä jossain vaiheessa jotain suurempaa tapahtuu.. meni kaksi ja puoli vuotta eikä tapahtunut sitten yhtään mitään, joskus öisin saatoin havahtua ovien avutumisiin ja sulkeutumisiin ja muihin epämääräisiin ääniin, ja kun kävin yläkerrassa tarkistamassa, ei kappelissa ollut ketään paikalla (muuta kuin nää ruumiit siellä kylmiöissä )

melkein alkoi jo ottaan päästä koko homma, olin viettänyt noin kolmasosan ajastani mahdollisimman otollisessa paikassa lähes kolmen vuoden ajan eikä kertakaikkiaan mitään tajunnan räjäyttävää alkanut tapahtumaan. tiesin että paikassa tapahtuu, sillä eräs ystäväni oli ollut soittelemassa urkuja yksin ja oli kuullut miehen äänen urkujen takaa, toinen ystäväni oli nähnyt risuista ja juurista kasvaneen hahmon hautausmaalla seisomassa, ja ko. paikan luonteen huomioon ottaen olisi todennäköistä että jotain olisi tapahtuvan ennemmin tai myöhemmin, siis jos jotain "yliluonnollista" olisi olemassa.

sitten aivan viimeisillä kerroilla kun olin jo päättänyt lähteä pois paikasta ja muuttaa toiselle paikakunnalle, lähdin kerran yömyöhällä ystäväni kanssa pois kellarista. työhuoneemme sijaitsi kellarin käytävän takimmaisessa nurkassa josta oli ns. ikävämpi tunne kävellä jos joku jostain syystä oli sammuttanut valot portaikon päästä. olimme kahdestaan paikalla eikä muita ollut käynyt joten tiesimme että olimme tullessamme jättäneet valot päälle, kun avasimme oven koko käytävä oli pilkkopimeä. ystäväni lähti kävelemään pitkin pimeää käytävää ja itse jäin pitämään ovea auki käytävän alkupäähän jotta hän näkisi ylipäätään kävellä, sillä sekunnilla kun hän oli käytävän toisessa päässä laittamassa valoja päälle, laitoin oven kiinni toisesta päästä ja jäi hetken aikaa ettei ollut mitään valoa missään. molemmat jähmettyivät paikoilleen ja tuijotimme vain samaan paikkaan pimeässä, kumpainenkaan ei sanonnut mitään sillä niin vaikuttava oli tilanne (eikä kysymys todellakaan ollut mistään sivusilmästä ) molemmat näki sen varjon samaan aikaan eri kulmasta ja se oli erittäin todellinen ja viipyi välillämme noin 4-5 sekuntia. tämä varjomies leijui käytävän toisesta päästä minua kohti kävelyvauhdilla. ja itselläni veti ns. jalat veteläksi, yritin lähteä liikkumaan mutta ei ollut mitään mahdollisuutta että mikään osa olisi toiminut niin shokissa olin sillä hetkellä, olin siis täysin lamaantunut. pystyin ainoastaan seuraamaan kuinka se tuli minua kohti, siinä vaiheessa kun oli matkaa alle metri tähän mieheen olin varma että nyt lähti henki.. eipä lähtenyt, se vain meni osaksi lävitseni, ja katsoin kuinka osa kädestäni meni sen kanssa limittäin, ei pysähtynyt vaan jatkoi matkaansa ja hävisi oven kohdalla (tai meni oven läpi, tämä on ainoa seikka josta ei ole yksimielisyyttä. mielestäni se meni oven läpi, toisen todistajan mielestä hävisi kohdallani näkyvistä).

molempien kuvailema varjo on täysin samanlainen mitä tuosta wikipedian varjomiehessä mainitaan/kuvataan, se näkyi kaksiulotteisena mutta sillä oli selkeästi kolmiulotteinen keho, jostain syystä molemmat tiesivät sen olevan mies, eikä se tuntunut oleva millään tavalla kiinnostunut meistä, ikäänkuin ei olisi edes huomannut tai noteerannut meitä. liikkuminen tapahtui liitämällä ja eleettömästi, oudointa koko hommassa oli se miten h*lvetissä voi ihmissilmä nähdä varjon pilkkopimeässä, mutta molemmat meistä näki sen helposti ja se oli täysin selkeä varjohahmo kaapuineen ja muotoineen. parhaiten voisi kuvailla sitä kolmiulotteisena energiana jolla oli ihmismäinen muoto ja joka ei taittunut valossa mitenkään vaan oli tyhjää ja mustaa ja näin ollen näytti "varjolta", muoto kuitenkin oli syvyyssuuntainen koska pystyin näkemään sen sekä edestä että toiselta sivulta.



siis oikean puoleinen näistä, ja ei, sillä ei ollut mukanaan viikatetta.

[Gitarre]

Veti aika sanattomaksi tuo sinun kokemus Itse olisin kyllä varmaan jo pyörtynyt tuommoisessa tilanteessa.... Mutta minulle jäi epäselväksi asuitki siis jossain kirkossa vai missä kun ruumishuone yläkerrassa?

[metele]

Hahmo on täysin kasvoton ja näyttää enemmänkin mustalta kaavulta jonka sisällä on joku kuin varjolta.

sen tuntee että siellä on joku mutta sitä ei näe, näkee ainoastaan sen tyhjiön jonka se jättää koska siihen ei taitu valo.

[metele]

Veti aika sanattomaksi tuo sinun kokemus Itse olisin kyllä varmaan jo pyörtynyt tuommoisessa tilanteessa.... Mutta minulle jäi epäselväksi asuitki siis jossain kirkossa vai missä kun ruumishuone yläkerrassa?

olisin varmaan tippunut ja joutunut piipaa-autolla hoitoon mutta olin valmistautunut siihen niin pitkään että se oli vain hauskaa. en toki asunut vaikka joskus saatoin nukahtaa tai unohtua melkein "asumaan", se oli työtilana isommalle porukalle. hullun rohkeuttahan se oli sellasessa paikassa hengailla, mut meitä olikin monta.

[viltsu]

Ei saakeli metele! Itselläni olisi tullut paskat housuun tuossa vaiheessa.

[metele]

Ei saakeli metele! Itselläni olisi tullut paskat housuun tuossa vaiheessa.

se oli lähinnä jännittävä kokemus mut toisaalta olenkin sellasesta sysimetsästä kotoisin ettei ole pimeät paikat koskaan pelottanut.

..sitä oon miettinyt että ehkä en sitten kuitenkaan ollut valmis kohtaamaan tuota varjokaveria, nimittäin sen verran shokissa olin että jos se olisi sanonut "pöö" paskat ois turahtanut takuuvarmasti ja kaamee huuto ois päässy. nuo varjot on todella shokeeraavia näkyjä ja sellaseen törmääminen ei ole vaan ihmismielelle tarkoitettu (kuten tuosta moottorikelkka tapauksestakin käy ilmi). se mitä koki nähdessään tuon oli puhdasta lamaannuttavaa pelkotilaa halusi tai ei.

se pitää lisätä että missään nimessä se ei ollut pahantahtoinen, ehkä ennemminkin vaan feidas nopeesti paikalta kun huomasi ettei siitä näyttäytymisestä ole kuin pelotteeksi. ens kerralla kyllä moikkaan ja kysyn "mites leijailee"!!

jotain teorioita ollaan kehitelty mitä tuo energia saattoi olla mutta ei niistä nyt sen enempää.. mukava kuulla että muutkin ovat kokeneet noita "varjomiehiä", ne kyllä todellakin erottaa näistä "oliko tossa joku äsken seisomassa" silmäkulman vilauksista.