Fermin paradoksi on älyllisen elämän olemassaoloon liittyvä paradoksi, joka voidaan muotoilla seuraavasti: Jos maailmankaikkeudessa on muuta älyllistä elämää kuin ihmiskunta, miksi tätä ei ole havaittu? Paradoksi on saanut nimensä fyysikko Enrico Fermin aikoinaan esittämästä kysymyksestä "Missä kaikki ovat?".
Mahdollisia syitä ja vaikuttavia tekijöitä, miksi toisia sivilisaatioita ei ole havaittu
1. On arvioitu, että lähin sivilisaatio olisi hyvin kaukana. Sen lähettämät radiosignaalit heikkenisivät nopeasti. Heikkoa radiosignaalia on vaikea havaita tuhansien taajuuksien joukosta. Toisaalta ei tiedetä, käyttävätkö muut sivilisaatiot viestintään juuri radioaluetta, jota Maassa kuunnellaan (ks. SETI).
2. Ehkä sivilisaatiot yleensä eivät ole kiinnostuneita kommunikoinnista.
3. Ehkä pilviset taivaat ovat yleisiä, jolloin älyllinen elämä ei koskaan edes tajuaisi elävänsä avaruudessa.
4. Nykytietämyksen mukaan sivilisaatiot eivät voi matkata valoa nopeammin. Kuitenkin on spekuloitu, että hitaastikin matkustamalla Linnunradan voisi asuttaa melko nopeasti. Esimerkiksi jos Maasta lähetettäisiin asutusalus aina miljoonan vuoden välein, ja aina uusilta asutetuilta planeetoilta myös (samalla kun entisiltäkin koko ajan lähetettäisiin aluksia aina miljoonan vuoden välein), niin koko Linnunrata olisi asutettu alle 40 miljoonassa vuodessa.
5. Sivilisaatioiden harvinaisuus voi johtua niiden lyhyestä eliniästä: sivilisaatioita uhkaavat esim. ydinaseet, taudit ja luonnonkatastrofit, vaikkapa asteroiditörmäykset. Nykyihminen on ollut maapallolla noin 200 000 vuotta ja kuunnellut avaruutta 30 vuotta; ehkä muita ei ole lähiympäristössä juuri samaan aikaan.
6. Älyllisen elämän kehittyminen voi olla hyvin harvinainen prosessi maailmankaikkeudessa ja saattaa vaatia monta sattumaa (ns. Rare Earth -hypoteesi). Maan tyyppinen planeetta galaktisella ja tähden elokehällä olisi harvinaisuus. Maan pyörimistä vakauttaa Kuu, jonka syntyminen lienee kohtuullisen harvinaista. Maata asteroiditörmäyksiltä suojelevat isot kaasuplaneetat oikealla etäisyydellä saattavat olla harvinaisia.
7. Saatamme olla ensimmäisiä Linnunradassa tai koko maailmankaikkeudessa.
Tämmöistä. Mitäs mieltä olette tästä paradoksista? Olisiko tässä hyviä syitä maan ulkopuolisen älyllisen elämän ilmestömättömyydestä?