Noita on aika paljon. Esimerkiksi aspergeria sairastavilla on usein erittäin korkea älykkyysosamäärä ja/tai erityislahjakkuuksia. Serkkuni alkoi ihan pienenä, olisko ollu kolmen ja neljän vuoden välillä, purkaa ja koota tavaroita ja aina se sai ne kaikki toimimaan. Kymmenen vuoden paikkeilla se siirtyi oikeisiin autoihin ja lopulta sai niiden rassaamisesta ihan oikean ammatinkin, vaikka koulu piti käydä koulunkäyntiavustajan tukemana. Hänellä on siis asperger.
Oliver Sacksin kirja Mies joka luuli vaimoaan hatuksi, on aivan hulvaton. Se koostuu potilaskertomuksista ja kaikilla näillä potilailla on jotakin neurologista ongelmaa ja osa on autistisia. Seassa on mm musikaalisesti huippulahjakkaita ja matikkaneroja, jotka olivat sosiaalisissa taidoissa aivan avuttomia. Sitä oli todella lohdullista lukea siinä vaiheessa kun omasta neurologisesta häiriöstä rapsahti diagnoosi. En sentään yritä laittaa miestäni päähäni keskellä katua.
