Hienoin aurinkokuntamme kuu?
Lähetetty: 20 Touko 2009, 15:00
Elikkä mikä on hienoin tai kaunein aurinkokuntamme kuu mielestänne, tähän olen kerännyt listan niistä kuista, jotka ovat joko suuria, tai sitten niillä on jotain erityspiirteitä. Klikkaamalla kuun nimeä, näet millainen se on.
Maan kuu on ainut näistä kuista, mikä näkyy paljaalla silmällä, kuulla ei oikeastaan ole mitään erityspiirteitä ja se on vain keskikokoinen, siis ihan tavallinen.
Io (Jupiter) on oikea laavapallo, Jupiterin massiiviset vuorovesivoimat saavat Ion pinnan kääntymään, joten sillä ei ole laisinkaan vanhaa maata.
Europa (Jupiter) omaa ehkä tasaisimman pinnan kuista, sen korkeimmat kohdat ovat vain 300 metrisiä, ja siinä on suhteellisen vähän kraattereita. Kuun pintaa hallitsevat juovat syntyivät, kun aikoinaan vulkaanisen toiminnan sulattama vesi on purkautunut ja jäätynyt uudestaan, murtaen pinnan.
Ganymedes (Jupiter) on aurinkokuntamme suurin kuu. Ganymedes koostuu silikaattikivestä ja vesijäästä. Jäinen kuori kelluu sohjoisen vaipan päällä.
Kallisto (Jupiter) on kolmanneksi suurin kuu (merkuriuksen kokoinen) ja sen pinnan ainoana piirteenä on suuret määrät kraattereita, itse asiassa millään muulla aurinkokunnan kuulla ei ole niin montaa kraatteria.
Titan (Saturnus) on aurinkokunnan toiseksi suurin kuu. Pintaa on vaikea nähdä paksun ilmakehän takia. Kuun uskotaan muistuttavan alkuaikojen maata, koska siellä on on runsaasti hiilivetyjä ja ilmakehäkin on typpipohjainen.
Enceladus (Saturnus) heijastaa erittäin suuret määrät valoa, sen albedo on 0,99 (peilin albedo on 1,00), kuussa on lisäksi paljon jäävulkanismia ja sen pinnalla olevat jäätulivuoret syöksevät ilmakehään ionisoitunutta vesihöyryä.
Maan kuu on ainut näistä kuista, mikä näkyy paljaalla silmällä, kuulla ei oikeastaan ole mitään erityspiirteitä ja se on vain keskikokoinen, siis ihan tavallinen.
Io (Jupiter) on oikea laavapallo, Jupiterin massiiviset vuorovesivoimat saavat Ion pinnan kääntymään, joten sillä ei ole laisinkaan vanhaa maata.
Europa (Jupiter) omaa ehkä tasaisimman pinnan kuista, sen korkeimmat kohdat ovat vain 300 metrisiä, ja siinä on suhteellisen vähän kraattereita. Kuun pintaa hallitsevat juovat syntyivät, kun aikoinaan vulkaanisen toiminnan sulattama vesi on purkautunut ja jäätynyt uudestaan, murtaen pinnan.
Ganymedes (Jupiter) on aurinkokuntamme suurin kuu. Ganymedes koostuu silikaattikivestä ja vesijäästä. Jäinen kuori kelluu sohjoisen vaipan päällä.
Kallisto (Jupiter) on kolmanneksi suurin kuu (merkuriuksen kokoinen) ja sen pinnan ainoana piirteenä on suuret määrät kraattereita, itse asiassa millään muulla aurinkokunnan kuulla ei ole niin montaa kraatteria.
Titan (Saturnus) on aurinkokunnan toiseksi suurin kuu. Pintaa on vaikea nähdä paksun ilmakehän takia. Kuun uskotaan muistuttavan alkuaikojen maata, koska siellä on on runsaasti hiilivetyjä ja ilmakehäkin on typpipohjainen.
Enceladus (Saturnus) heijastaa erittäin suuret määrät valoa, sen albedo on 0,99 (peilin albedo on 1,00), kuussa on lisäksi paljon jäävulkanismia ja sen pinnalla olevat jäätulivuoret syöksevät ilmakehään ionisoitunutta vesihöyryä.