1: Kylmyys. Miten astronauttien puvut suojasivat monien kymmenien asteiden pakkasilta?
2: Säteily. Matkalla kuuhun oli tappavat määrät säteilyä, mutta silti astronauteille ei tullut minkäänlaisia oireita.
- No mitenkäs muut avaruuslennot sitten? Erityisesti lukuisia avaruuskävelyitä vaatineet tutkimus- ja rakennuslennot (Mir, ISS)?
Uskoisin, että avaruuspukujen tekniikasta ja muustakin löytää paljon tietoa pienellä vaivalla sekä Internetistä että kirjastoista.
Kaikelle muulle kyllä saattaa löytyä vastaus, mutta edelleen jää vaivaamaan että miksi sinne ei ole vuoden 72 jälkeen lähetetty ihmisiä kun avaruudessa kuitenkin käydää.
- Mikä Kuussa olisi niin vierailun arvoista, että sinne kannattaisi matkustella säännöllisesti? Kustannukset ovat huikeat jo pelkkien satelliittien laukaisuissa ja ISS:n ylläpitotehtävissä.
Apollo-ohjelma sai jenkit avaamaan kukkaronsa ensijiaisesti siksi, että kyseessä oli koko Yhdysvaltain arvovalta Neuvostoliiton otettua potkustartin avaruuden valloituksessa. Kuusta on kerätty paljon näytteitä, sinne on viety tutkimuslaitteistoa, joten eivätköhän tietomme kiertolaisestamme ole jo sangen mittavat?
Maa on luonnonvaroiltaan huikeasti rikkaampi kuin Kuu (tai jopa Mars!), joten kestää vielä vuosisatoja ennen kuin Kuun (tai edes lähiplaneettojen) hyödyntämisessä olisi mitään taloudellista järkeä.
Kiinalaisten aloitettua avaruusohjelmansa voimme vain toivoa, että jenkeissä syttyy taas tuo legendaarinen taisteluhenki, ja 1950-1970-lukujen avaruusbuumi koetaan uudestaan!
