Tunne olemattomuudesta

Jooga, meditaatio, hypnoosi, transsi, unet, gurut, mystiikka ym. henkisyyteen liittyvä
Teresia_
Maahinen
Viestit: 156
Liittynyt: 27 Syys 2011, 00:01

Re: Tunne olemattomuudesta

ViestiKirjoittaja Teresia_ » 20 Maalis 2015, 03:31

Niin, luulin, että johan nämä alkavat olla yleistä tietoa, mutta toisin kävi. Entistä hullumpana pitää koko perhe, suku ja harvalukuinen ystäväjoukko. Unohdin jotenkin, etten ole näistä jutellut kuin yhden ja puolen kanssa :roll: . Niin että hullujunalla seilaamaan avaruuden syviä meriä.

Itse asiassa tämä käy välillä hermon päälle, kun on se aika yksinäinen olo. Onhan noita piirejä ja seuroja, joissa vois olla kaltaistensa joukoissa, mutta ovat yleensä maksullisia, joten ei kiitos. Ei jotenkin sielu anna myöten maksaa seurasta... vaikka se olisi kuinka hyvää... Samaan aikaan sitä on koko ajan enemmän yhtä maailman ja kaikkien ihmisten kanssa, ja kuitenkin samaan aikaan sitä on koko ajan erillisempi ja yksinäisempi, niin kuin se saari, jota kukaan ei ole..

Tuosta olemattomuuden tunteesta.. (olin aiemmin laittanut näköjänsä tuollaisen mustan demonijäniksen, joka kyllä kuvaa aika hyvin ajatuksia kaiken suhteen, mutta toisaalta taas ei yhtään mitään).. Minusta se voisi olla tilanne, jossa mieli on vaiti, mikä on aika harvinainen tilanne henkilöllä, joka sen hiljentämiseen ei ole käyttänyt minkäänlaista harjoitusta. Tuossa tilassa tietoisuus on hyvin vahvasti läsnä, mikä taas saatttaa kuormittaa koko kehoa, ja mieltä, ja aiheuttaa tottumattomalle uupumusta. Eli en kyllä todellakaan lähtisi hakemaan syytä mielenterveyshäiriöistä enkä mistään muustakaan ns. vakavasti otettavasti. Tuohan on hieno asia, joka ko. hlöllä on alkanut tapahtua ihan luonnollisella tavalla. Iloitahan tuosta pitäisi :). Kyseessä siis tietoisuuden avautuminen. Siitä vaan meditoimaan, niin tila tulee tutuksi, :alien2: ja sitä alkaa jopa kaihota.

Avatar
Wespa
Ylläpitäjä
Viestit: 2091
Liittynyt: 14 Tammi 2008, 01:16
Paikkakunta: Turku
Viesti:

Re: Tunne olemattomuudesta

ViestiKirjoittaja Wespa » 03 Joulu 2015, 19:54

Välillä tulee sellainen olo kuin katsoisi tyhjää... Esim. kävellessä ihan kuin ei enää näkisi asfalttia vaan katsoisi jotain tyhjää olematonta, ihmisiä katsoessa niin kuin katsoisi hetkisesti heidän lävitseen... joskus se taas on ajatus esim. menneisyydestä, jonka olen visualisoinut nykyhetken päälle, mutta välillä se on tuskainen (sellainen vahva tylsyyden tunne) ja tuntuu tyhjyydeltä.

Lääketieteen termistössä tätä olotilaa kutsutaan nimellä Derealisaatio:
Derealisaatio (toisinaan lyh. DR) on havaitsemisen tai kokemisen tila, jossa ulkoinen maailma vaikuttaa epätodelliselta. Oireena voi olla myös tunne siitä, että ympäröivä todellisuus on vailla tunnesyvyyttä, eikä siinä tapahdu mitään spontaanisti. Derealisaatio ei ole itsenäinen häiriötila, vaan se on muiden psykiatristen ja neurologisten häiriöiden dissosiatiivinen oire. Derealisaatio on hyvin yleistä: jopa 5 % väestöstä kokee sitä joskus, ja jopa 31–66 % traumaattisten tapahtumien yhteydessä. Ohimenevää derealisaatiota ilmenee päihteiden käytön, univajeen sekä stressin seurauksena.

Derealisaatio on subjektiivinen kokemus ulkomaailman epätodellisuudesta siinä missä depersonalisaatio on kokemusta oman itsen epätodellisuudesta. Useimmat lähteet pitävät derealisaatiota ja depersonalisaatiota itsenäisinä ilmiöinä, mutta joidenkin mukaan kyse on pohjimmiltaan yhdestä ilmiöstä. Nosologisesti ilmiöiden yhtenäisyyttä perustellaan sillä, että oireita ilmenee useimmiten toistensa yhteydessä. Filosofisempi peruste on, ettei itsen, muiden ja maailman fenomenologista kokemista voi erottaa toisistaan.

Krooninen derealisaatio saattaa johtua takaraivo- ja ohimolohkojen toimintahäiriöstä.


Lisää aiheesta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Derealisaatio
- Kaikella tiedolla on kolme vaihetta: 1. Sitä pilkataan. 2. Sitä vastustetaan raivokkaasti. 3. Se hyväksytään itsestäänselvyytenä. -Arthur Schopenhauer
Me on Youtube - Meitsi tuubissa
Suomen Galaktinen Liitto
Tärkeät linkkini - Click på here

Andromedan Star Nation
Henkiparantaja
Viestit: 398
Liittynyt: 20 Helmi 2012, 15:33

Re: Tunne olemattomuudesta

ViestiKirjoittaja Andromedan Star Nation » 03 Joulu 2015, 21:35

Universumi on moniuloitteinen. Hyvin mahdollista että tietoisuutemme on laajentunut ja että tuntuu siltä että olemme enemmän läsnä jossain toisaalla kuin tässä omassa kehossa. Kävellessä ainakin maadoitus on kunnossa, joten virtaus liikkuu vähemmän vastuksen kautta.

Avatar
Varjotar
Maahinen
Viestit: 195
Liittynyt: 22 Tammi 2013, 22:51

Re: Tunne olemattomuudesta

ViestiKirjoittaja Varjotar » 04 Heinä 2016, 13:11

Itsensä saa muutettua myös kummitukseksi, ihmiset kävelee päin eikä näe sua vaikka puhuisit niille.
Taajuudet on tosi negatiiviset sillo.
I do not know if you do not know.. :ghost:

Teresia_
Maahinen
Viestit: 156
Liittynyt: 27 Syys 2011, 00:01

Re: Tunne olemattomuudesta

ViestiKirjoittaja Teresia_ » 16 Syys 2016, 18:25

Joillain ihmisillä, yllättävän monilla itse asiassa, näyttää olevan kerta kaikkiaan ylipääsemättömän vastustamaton vietti, veto, painostaa lisää ja talloa ja kiusata niitä, jotka he pimeyden voimilta saamillaan tuntosarvilla havaitsevat jollain tapaa (heidän arvomaailmansa mukaisesti) heikoksi ja hauraaksi. Käytännön tilanteessa se voi olla päin kävely (olen kokenut tämän omakohtaisesti), mihinkään liittymätön halveksiva katse tai ivallinen hymy, ilkeiden keksittyjen juorujen levittäminen jne.

Melkein joka päivä olen saanut suorastaan häikäistyä siitä ihmisen voimasta, jolle hän tuntuu olevan jopa täysin vastustuskyvytön jopa siinä määrin, ettei kykene edes peittelemään näitä ulospäin näkyviä ajatuksia ja tekoja, esim. ilmeitä, ivallisia sanaleikkejä, joihin toisen on vaikea vastata. Ei sitä voi kuin sanattomana hämmästellä ihmisen heikkoutta ja viettiä, vetoa sellaiseen.

Joinain kertoina olen onnistunut olemaan niin paljon läsnä ja virtainen, että olen tarttunut tällaiseen tilanteeseen (tällöin siis ilkeys kohdistetaan johonkuhun muuhun kuin itseeni), ja ihan kuin jokin itseni ulkopuolinen henkinen voima olisi minua avustanut, ja olen saanut osoitettua tälle pimeyden voimien valtaanottamalle henkilölle hänen tekojensa lyhytnäköisyyden, epäjohdonmukaisuuden, nähtävän ilkeyden joka mahd. johtuu kateudesta tms. En tiedä, mistä tuo apu noilla hetkillä oikein tulee, sillä en itse koe olevani kovin nokkela tuollaisissa asioissa. Tiedän kyllä, että joskus maailmassa tiesin voivani hyvin helposti ottaa myös omaksi asenteekseni ja tavoitteekseni toisten ivaamisen ja kiusaamisen verbaalisesti salakavalalla tavalla, mutta en ole koskaan oikein ymmärtänyt päämäärää. Tällaisesta toiminnasta siis "pidättäytyneenä" olen itse asiassa jo kadottanut kyvyn olla verbaalisesti ilkeä. Olen vain yksinkertaisesti läpinäkyvä ja suora. Ironista kyllä, juurikin tuo viimeksi mainittu näyttää olevan ihmisille vaikeaa vastaanottaa. Saatan osoittaa myös empatiaa (tai aitoa kiinnostusta ihmiseen) verbaalisesti, mutta sitä kavahdetaan vielä enemmän ja voin aivan lukea ihmisen kasvoilta, kuinka minut välittömästi koetaan jollain tapaa pelottavana hulluna hörhönä. Ihmiset tuntuvat myös halveksivan niitä, joilta he saavat osakseen empatiaa!?! :o watta... Jännä on myös se, että jos ihmisen sosiaaliekonominen status ei olekaan mitenkään mairitteleva, häneltä ei haluta vastaanottaa YHTÄÄN MITÄÄN. Edes hymyä. Että se siitä.

Tämä ei nyt ehkä suoraan tunnu olevan otsikon alaista asiaa, mutta yritän nyt jotenkin kertoa, että olemattomuuden tunnetta on kyllä aika monenlaista. Tulee mieleen, että mikä se sitten onkaan se todellinen oleva, olevaisuus, ulottuvuus, jossa sitä pitäisi olla läsnä. Täällä saa kyllä kokea olevansa olematon.

Viime aikoina olenkin tuntenut erityistä vetoa Maan ulkopuolista elämää kohtaan, tosin lähiinä täällä ympärillämme. Tuntuu kuin ne taajuudet olisivat jotenkin nyt käsillä. Oikein mihinkään muuhun ei ajatus taivu. Ja ehkä siitäkin syystä vähän tällainen töksähtävä teksti. Kannanotto. Mikä lie.

Jos Wespa olit ajatellut, että minulla on mahdollisesti jonkinlainen ongelma lohkoissani, niin voihan se niinkin selittää. Vastoin ihmisten yleistä käsitystä en myöskään käytä trippisieniä tai muita hallusinaatioita aiheuttavia aineita, huumausaineita, päihteitä enkä edes tupakoi. Kahvia vieroksun. Se onkin jännä, tuo, miten ihmiset helposti ottavat omakseen esim. kommentin ei-taida-lääkitys-olla-kohdallaan kaltaiset ilmaukset. Onko se niin hirveän pelottavaa OIKEASTI kohdata IHMINEN. Kumma on tarve saada toisen ihmisen arvo, merkitys, vaikutus ikään kuin hälvennettyä, jotta tätä ei tarvitseisi kohdata. Anyone?

Avatar
Varjotar
Maahinen
Viestit: 195
Liittynyt: 22 Tammi 2013, 22:51

Re: Tunne olemattomuudesta

ViestiKirjoittaja Varjotar » 10 Maalis 2019, 10:08

Energiapäivitysten yhteydessä usein tulee näitä tyhjiä tiloja ja "kuvasta katoamista".
Nitä usein edeltää valtava kirjo kaikenlaista muuta oiretta ja yhtenä päivänä sitä sitten herää päivitettynä ja kas, huolet ovat poissa taas ;) :alien2:
I do not know if you do not know.. :ghost:

bhoga-apavarga
n00b
Viestit: 2
Liittynyt: 01 Huhti 2019, 09:09

Re: Tunne olemattomuudesta

ViestiKirjoittaja bhoga-apavarga » 01 Huhti 2019, 11:02

Kyseessä saattaa olla ollut kSaNika (hetkellinen) vitarka-saMprajñaata-samaadhi, eli eräänlainen (suht. "pinnallinen")
transsendenttisen tietoisuuden kokemus...

A MAN OF A TIME STORM
Jumala
Viestit: 4474
Liittynyt: 01 Tammi 2018, 21:00

Re: Tunne olemattomuudesta

ViestiKirjoittaja A MAN OF A TIME STORM » 02 Huhti 2019, 07:04

Meditoinut jo yli kaksikymmentä vuotta, jollei jo yli kolmekymmentäkin välillä aktiivisemmin ja välillä aivan liian harvoin, mutta en koskaan ole tuntenut olemattomuutta tai tyhjyyttä sen yhteydessä, päinvastoin tila on miellyttävä, en puhu metsässä kävelyn muodostamasta matalasta meditaatiosta vaan varsin syvästä meditaatiosta joka saadaan aikaiseksi siihen pyrkimällä, en käytä kasetteja, vaan rentoudun ja keskitän katseen silmät kiinni muodostaen valopisteen, joka sitten alkaa elää elämäänsä. On aivan ilmiselvää että päivän työt ja tapahtumat joko edesauttaa tai vaikeuttaa meditaatiota, eli puhe vuorilla majailevista tietyihin normeihin alkaneista joogeista ei ole suinkaan väärä, pyrkiminen aktiiviseen tekemiseen mikä on vikani paeta vaikeuttaa meditaatiota hyvin hyvin suuresti, eli se on vaikea yhteyttää länsimaiseen kiireiseen pätemisen ja ahneuden kaiken saamisen kulttuuriin, mutta kannattavaa jos pystyy. Seuraava askel olisi tietysti elää vaatimattomasti ja unohtaa sen seurauksena länsimainen elämäntapa ja vasta sen jälkeen voisi syventää meditaatiota.


Palaa sivulle “Henkiset asiat”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

cron