Miksi oikeuden istunnoissa esimerkiksi kuolemantuomiota ei saa jos paikalla on muutama todistaja eikä yhtään mitään konkreettista todistusaineistoa? Ihmiset eivät ole luotettavia ja jos on 100% skeptikko, voisi hän esim. kokea paikassa kaikenlaista hurjaa, mutta sitten väittää, ettei ole nähnyt tai kuullut yhtään mitään todistaakseen vain omaa ahdasmielistä kantaansa. (En nyt sano, että skeptikot olisivat ahdasmielisiä, eli turha kitistä siitä)
Pitäen todennäköisenä, että skeptikko ei koe mitään, hänellä tuskin olisi mitään syytä valehdella kokemuksistaan.
Todennäköisesti realisti ja skeptinen ihminen, tietämättä mitä koko tilanteessa tutkitaan, toisi kokemuksensa ilmi esim. epäillen muita seikkoja. Jos kummitustalon tutkiminen kummitustarinoista tietämättömillä skeptikoilla testattaisiin, vaikka psykologiseen testiin naamioituna, he saattaisivat yhtä hyvin kertoa kokemuksensa rinnastaen sen siihen testiin. Esim. "joo koin kuin joku olisi ottanut mua yöllä jalasta kiinni, ehkä tämä oli jonkinlainen aivojeni luoma psykologinen harha, koska nukuin vieraassa paikassa vieraitten ihmisten kanssa ja pidän uusia ihmisiä ahdistavana".
Ihmiset eivät ole luotettavia, sen myönnän, mutta jonkin verran luotettavampaa tietoa varmasti saadaan ihmisen suusta, joka ei omaa mahdollisuutta harhauttaa kokemuksiaan omien uskojensa takia kuin normi parahörhöltä.
Jos fysiikkaan perustuvat laitteet eivät voi tallentaa erinäisiä tapahtumia yliluonnollisesta maailmasta, miten ihmisen aistit niitä sitten pystyisivät?
Uskon, että useimmissa tapauksissa eivät pystykkään, koska ei ole mitään yliluonnollista tunnistettavaa.
Kunnianhimoinen haamunmetsästäjä ja haamuihin uskova menee muka tiedemies välineineen riehumaan kummitustaloon yöksi ja sanoo kokeneensa kaikkea, mutta kamera ei ole tallentanut mitään vakuuttavaa. Herää väkisinkin kysymys, että kyseinen henkilö on omien kuoleman jälkeisen elämän toiveidensa takia altis hallusinaatioille, jotka muka todistavat hänelle asioita, niinkuin hän ne toivoo olevan.
Mutta jos tarkoitit tuota ns. kuudetta aistia tai muuta selittämätöntä featurea ihmisessä joka pystyisi tavalla tai toisella havannoimaan yliluonnollisia tapahtumia ilman fyysistä vaikutusta, ei sillä tee tieteellisesti tai todistusarvollisesti yhtään mitään. Ehkä sitten sillä voisi olla jotain todistearvoa jos ihminen saataisiin kytkettyä laitteeseen jossa voisi havannoida tarkalleen, että mitä aivoissa tapahtuu ja sen jälkeen muuttaa ko. havainnot vaikkapa tekstimuotoon.
Kysymys onkin siinä, etten usko mihinkään yliluonnolliseen loppuviimeksi. Uskon ennemmin, että kaiken maailman kummitteluja kokevat ovat heikkoja ihmisiä, joilla on väkinäinen tarve todistaa päässään, ettei elämä lopu kuolemaan, vaan jatkuu jossain ihmeen kummitusmaailmassa. Nykyään parahörhöys on mielestäni verrastettavissa pitkälti uskontoihin.
Jos kyseiset tekniikan käyttämiset eivät olisi tuoneet mitään konkreettista aihetodistetta suuntaan eikä toiseen, niin miksi ihmeessä näitä laitteita käytetään sitten niin paljon?
Jos taikavarvut ja pilipalikristallit toimisivat, niin eiköhän niitä olisi EMF mittareiden ja muiden tallennuslaitteiden sijasta tutkijoilla suut ja korvat täynnä?
Tässä kohtaa näkemyksemme eroavat vahvasti. Totta kai kannatan asioiden taltiointia, siinä toivossa, että ne kamerat ehkä tallentaisivat jotakin mitä tämä koehenkilö kertoo kokeneensa, mutta minä en usko, että ne tallentavat. En ole kertaakaan nähnyt täysin vakuuttavaa paranormaalivideota, jota ei voi millään ilmeellä epäillä feikiksi.
Pitäisikö tutkimattoman tutkiminen jättää kokonaan pois vaikka meillä ei ole teknologiaa sen tutkimiseen? Olisiko kenties Einsteinin ja Hawkingin pitänyt heittää teoriansa roskakoriin, koska emme voi kokeilla kulkea valonnopeutta tyhjiössä tai mitata käytännössä mustan aukon tapahtumahorisontin vaikutuksia niin materiaan kuin aikaankin?
Pitäisi, tai ainakin tällainen esitys "katsokaa kun olemme uskottavia tiedemiehiä" hömppä pitäisi jättää pois ja mennä enemmän linjalla "ei tässä mitään menetäkkään jos kokeillaan, että tallentuuko näillä välineillä jotakin". Aikasemmin mainitsemani haamujen metsästäjä reality-ohjelmien tyypit ainakin tuntuvat kuvittelevansa tosiaan tekevänsä jotenkin uskottavampaa paranormaalin tutkimusta, mutta kun sellaista ei ole niin miten he sitä voivat tehdäkkään.
Einstein ym. ovat miettineet teorioitaan pitkään ja laskeskelleet matemaattisilla kaavoilla niiden mahdollista paikkaansa pitävyyttä ennen kuin todellakin uskoivat olevansa jonkin jäljillä. En tiedä yhtään matemaattista päätelmä laskentaa, tai muuta todistusaineistoa, johon nämä teoriat henkien energioista perustuisivat. Se, että en tiedä mitään niitä vastaankaan taas ei velvoita ketään pitämään niitä teorioita yhtään sen mahdollisempana tai tieteellisempänä. Ne ovat edelleen vaan puhtaita spekulaatioita, jotka eivät perustu mihinkään mutta mikään ei perustu niitä vastaankaan. Siinä mielessä paranormaalitutkimuksen pohja teorioita on hieman absurdia verrata tieteellisiin teorioihin, koska tieteelliset teoriat perustuvat pitkälliseen tutkimiseen ja laskelmointiin.
Nykyinen ns. "kummituksien metsästys" on vielä niin lapsen kengissään, että sitä hoitavat puhtaasti amatöörit ja tavalliset kansalaiset. Jos menet puhumaan tiedeyhteisölle asiasta, sinut nauretaan suohon, koska tieteen tekemiseen pätee yksi hyvinkin hankaloittava motto: Jotta asia voidaan todentaa oikeaksi, se pitää pystyä toisintamaan valvotuissa laboratorio-olosuhteissa useita kertoja.
Moniko entiteetti tai ilmiö tulee mukaan sinne laboratorioon ja hyppää kun käsketään?
Ei yksikään, koska mitään niistä ilmiöistä ei todennäköisesti ole kuin ihmismielen syövereissä.
Eli ei muuta kuin rohkeasti paikkoihin ja hakemaan niitä kokemuksia ettei vaan huhupuheiksi jää.
