Huomiota herättävät tai epätavalliset ihmiset

[wentorf]

Kerran kirjastossa istuskellessani ja lukiessani lehteä tapahtui hieman outo juttu. Siihen lähettyville istahti joku tuntematon nainen. Hän ei havaintoni mukaan kiinnittänyt minuun mitään erityistä huomiota, mutta minä tunsin että tietoisuuteni joku osa siirtyi valpaaseen tarkkailumoodiin, ikään kuin varuillaanolo-toimintatilaan. En aistinut uhkaa, erityistä energian laatua, seksienergioita tai kiinnostusta häneen (olen mies), yhtikäs mitään muuta siis.

Yritin jättää hänet vaille huomiota, ja palata lehteni lukemiseen, mutta se ei onnistunut. Varuillaanolevan tarkkailun moodi säilyi niin kauan kunnes hän poistui muualle.

Näin hänet myös toiste ja sama ilmiö toistui.

Toistaiseksi minä en ole päässyt ymmärryksen jyvälle noista kahdesta jutusta.

[KatieMicaela]

Kerran kirjastossa istuskellessani ja lukiessani lehteä tapahtui hieman outo juttu. Siihen lähettyville istahti joku tuntematon nainen. Hän ei havaintoni mukaan kiinnittänyt minuun mitään erityistä huomiota, mutta minä tunsin että tietoisuuteni joku osa siirtyi valpaaseen tarkkailumoodiin, ikään kuin varuillaanolo-toimintatilaan. En aistinut uhkaa, erityistä energian laatua, seksienergioita tai kiinnostusta häneen (olen mies), yhtikäs mitään muuta siis.

Yritin jättää hänet vaille huomiota, ja palata lehteni lukemiseen, mutta se ei onnistunut. Varuillaanolevan tarkkailun moodi säilyi niin kauan kunnes hän poistui muualle.

Näin hänet myös toiste ja sama ilmiö toistui.

Toistaiseksi minä en ole päässyt ymmärryksen jyvälle noista kahdesta jutusta.

Mulle tulee tuosta mieleen se mitä "elämäntaidon" valmentajani kertoi äskettäin kiusaamiseen/häiriköintiin ja yleensä negatiiviseen huomiointiin liittyvistä seikoista.
Eli että mikä saa täysin vieraan ihmisenkin käyttäytymään toista kohtaan huonosti?
Se mitä tässä sain uutena kuulla oli kyllä mielenkiintoista, enkä osaa kaikkea sitä tänne selostaa, mutta yritän parhaani

Homma menee kutakuinkin niin että eri aistien kautta herkkä ihminen havaitsee toisessa ihmisessä pelon/arkuuden joka provosoi tätä ilkeyden aloittajaa. Kyse on siitä että kiusaaja ei kestä itsessään herätettyjä tunteita jota tällainen ihminen saa aikaan. Sama koskee vieraan ihmisen huomioimisessa, jos joutuu vaikka tuijotetuksi ilman mitään järkevää syytä (ei aina näin, mutta joskus se on tätä samaa). Me ihmiset ollaan herkempiä kuin monesti osaa ajatellakaan. Valmentajani heitti myös arvauksen, että tässä voi olla kyse myös sellaisesta että iho erittäisi jotain jonka toinen sitten aistii.
Mutta se mikä mm. herättää joittenkin ihmisten huomion (ei kaikkien, onneksi!) on lähellä olevan ihmisen pelko. Konkreettisesti se on jotain mitä kerrotaan ilmein ja kehon liikkein toiselle.
Toi voi olla, että se on ollut joskus kovin tarpeellinenkin kyky kun ihmiset eläneet laumassa ja ollut erilaisia uhkia ja puhekyky ei ole ollut kovinkaan hyvä.

Olen alkanut vähitellen hahmottaa tuota käytännön arkeen ja täytyy myöntää että hieno oivallus
Kyllä sillä on valtava merkitys millä lailla suhaat tuolla ihmisten parissa menemään siis ilman sanallisia viestejä

Ehkäpä siis tuo nainen on syystä tai toisesta ollut varuillaan sinun suhteesi jonka olet sitten aistinut ja lopputuloksena olette provonneet toistenne tuntemuksia ettei kummallakaan ole ollut kiva olla

Jos tuohon nyt vois vinkata jotain, niin yritä ensikerralla olla tunteittesi pomo. Jos ja kun ei toisessa ole mitään hälyyttävää niin koita keskittyä parhaasi mukaan muihin asioihin.

Itse ainakin olen niin herkkä, että aistin heti jos joku vaikka tuijottaa pitempään. Toljottaja saa olla vaikka selän takana, mutta joka kerta kun tarkistan niin huomaan että kyllä vain tulin tuijotetuksi. Toiset ihmiset eivät osaa lopettaa, eivät ole kohteliaita vaikka kuinka annat katseellasi palautteen ettet pidä siitä. Mulla ainakin tuijotuksen jatkuessa nousee tottakai pelko ja vitutus ja tuo on sitten sitä joka on mahdollista aistia.
Satuitko tuijottamaan kenties sitä vierasta naista joka olisi myös voinut laukaista nuo kertomasi vaikutukset?

Toivottavasti sait tästä jotain irti

[wentorf]

Kyseessä oli jotain muuta. Minä en tuijotellut häntä, eikä hän myöskään vaikuttanut aralta ihmiseltä, huonotuuliselta - pitkäkestoisen mielentilan tyyppisesti- ehkä hieman. Hän ei kiinnittänyt minuun mitään havaittavaa huomiota eikä havaittavasti reagoinut minuun.

[KatieMicaela]

No seuraavaks tulee sit mieleen paha henki

Tai vai voiko toisesta aistia pahat tekonsa tai psykopatian tai jotain muuta?

[kartanonrouva]

Jotkut ihmiset on energiasyöppöjä, joskus kuulee heitä kuvattavan energiavampyyreiksi. He imevät itseensä toisen ihmisen energiat jo pelkästään läsnäololla. Noista oli juttua jossain, en muista missä teoksessa, mutta taisi olla joku luovuuden kasvatusopas. Sen jälkeen olen huomannut, että hyvin usein ihminen, joka vaikuttaa minusta väsyttävältä tai epäilyttävältä, on osoittautunut juuri energiasyöpöksi. Näiden ihmisten kanssa, jos haluaa siis kuitenkin olla tekemisissä, on pakko rajoittaa kohtaamisia.

Minulla muuten sattumalta oli tuossa lääkäritapaaminen ja katsoin muutaman sekunnin lääkärin kävelyä ja eka ajatus oli "melkonen pikku-Hitler". Hassua, koska tämä lääkäri sitten alkoi paukuttaa sieltä tarinaa, että turhaan siinä valitat, et sinä voi olla kipeä. Eli juurikin sellainen, jonka 10minuutin vastaanotolta lähtee kaikki energiat imettynä.

[Merey Celeste]

En tiedä liityykö mitenkää tähän, mutta olen aina pystynyt aistiin ihmisitä positiivisen ja nekatiivisen energian tai jotain. Vaikea selitää mutta jos olen jonkun henkilön kans samassa huoneessa ja jutelen ym. sen kans niin pystyn vaistoon ihmisestä asioita joita en osaa selitää, varsinkin negatiivisissa asioista olen pystynyt aistiin enkä kertaakaan ole vaistoni pettänyt. eri asia olenko kuunelut vaistoani.

[RaahenTiikeri]

ja yksi asia,ei mitenkään paranormaali tai yliluonnollinen,on se että joissain ihmisissä on vain semmoista luontaista "vetovoimaa" tai energiaa joka vetää puoleensa;kai sitä voisi kutsua karismaksi?
Näitä kohtaa aina toisinaan ja esiintyvissä taiteilijoissa on näitä.Aina ei osaa sanoa mikä se"juttu" kyseisessä yksilössä on.Pieni ele,ulkonäkö,ääni(ei tarvitse edes puhua ihmisen kanssa,saatat kuulla kauempaa hänen sanovan vaikka Huomenta jollekkin tietyllä tavalla)
Näitä yksinkertaisesti kaiken huomion itseensä kerääviä "karismaattisia" ihmisiä vain yksinkertaisesti on.Teho toimii minun mielestä elävänä kohdattuna/televisiostakin katsottuna mahdollisesti.

Itse kohtaamani "Karismaattiset" ihmiset ovat olleet pääasiassa positiivisia,hyviä tuntemuksia herättäviä.Yksi nuorena jopa kaverinakin ollut tyyppi taas huokuu muidenkin mielestä pahaa tahtoa,ilkeilyn halua ja kieroutta ympärilleen.
Sanoisin noita ihmisiä "huomion keskipisteiksi" ja he usein osaavat tuota ominaisuuttaan käyttää myös hyväksi(esiintyvät taiteilijat).Siinä ihminen vain katsoo ja kuuntelee,tai katsoo tai kuuntelee,kun toisen ei tarvitse tehdä isojakaan asioita saadakseen huomion.Jollain tapaa samaan ilmiöön perustuu mielestäni "ensisilmäyksellä rakastumisetkin"...joskus onnellisesti käydessä ,kaksisuuntaisesti.Ja joskus onnettomammin käydessä vain toinen puolisko saa pakkomielteen eka kerran kohtaamastaan ihmisestä.Itselle on yli kymmenen vuotta sitten kerran niin käynyt,eikä puoleen vuoteen päähän mahtunut paljon muuta kuin tuo ihminen(+liikaa viinaa) keneltä en saanut (ymmärrettävästi)mitään vastakaikua lyhyen vain joitain tunteja kestäneen kohtaamisemme jälkeen.
Esiintyvistä taiteilijoista sanoisin,että maailman tähdistä tämmöisiä "huomion kerääjiä" on Mick Jagger.Ilma sähköistyy hänen vain kävellessään lavalle.Olen itse sitä todistanut metrien päästä ja taika on ihmeellinen,etenkin kun Rolling Stonesiin on sattunut muitakin tuommoisia ehkä normaalia enemmän huomiota kerääviä ihmisiä.Mutta Jaggerilla asia ei liity edes ehkä mihinkään ulkoiseen näkyvään asiaan(onhan hän toki huomiota herättävän hoikka.Ehkä jopa nukkemainen rakenteeltaan),hän vain on siinä ja on ROCK-TÄHTI (...katsokaa minua!)ja hän on valmis aloittamaan (...kuunnelkaa minua!).Asia on todella kokemisen arvoinen mikäli sitä pääsee lavan vierestä todistamaan.

Suomalaisista esiintyvistä taiteilijoista sanoisin Dave "isokynä" Lindholmin.Mutta hänen täytyy päästä käyttämään ääntään.Ensimmäinen sana kun tipahtaa hänen (omaa?)slangiaan,niin ihminen on koukussa.Janoaa seuraavaa ja sitä seuraavaa sanaa ja tietoa mihin juttu huipentuu.Yksittäiset sanatkin voi toimia.Joidenkin ihmisten ääni jo pelkästään voi viestittää rivien välistä niin laajaa tarinaa ja tuoda mieleen kuvia menneisyydestä.Eli yksittäinen sana (johtuen äänestä tai tavasta sanoa)on kuin maalaus,josta voi löytää uusia sävyjä.Haluaa uuden sanan,haluaa vaan ilokseen kuulla niin monitahoista ääntä.

Itse en ole karismaattinen enkä kerää huomiota ihmisjoukossa,mutta tulen yleensä toimeen ensi minuuteista lähtien uusien ihmisten (nyt ei puhuta siis parisuhteen muodostumis mielessä vastakkaisesta sukupuolesta)kanssa ja arvoasemasta riippuen juttelen yleensa (ja myös se toinen juttelee)melko nopeasti melko henkilökohtaisistakin asioista ja tilanne on nopeasti luonteva.
En ole helppo ihminen,ja saatan esittää "liian" kärkkäästi mielipiteitäni uudelle tuttavuudellekkin,mutta jotenkin luontevasti osaan ujuttaa nekin niin että tilanteesta ei tule vastakkain asettelu.

[KatieMicaela]

Toi vetovoima/energia ihmisessä joka saa muut isosti huomioimaan on kyllä sikäli merkillinen juttu, että sitä tapahtuu myös sellaisille ihmisille jotka eivät todellakaan sitä tahdo esim. ujot tms omissa oloissaan/ajatuksissaan viihtyvät ei niin huomiota tahtovat.

Kun tietäisi tarkalleen, että mikä on se jokin tai mitkä on ne seikat jotka tuon aiheuttavat ja miten sitä voi "säädellä".

[carcass]

Mä olen huomiota herättävä ja epätavallinen ihminen

[ezekiel]

Vaivannu aina välillä tämmönen juttu... Kaupungissa käppäilin joitaki kuukausia sitte ja alako taas ahistamaan se väenpaljous. Yhtäkkiä vastaan kävelee nainen, käsikädessä pienen tytön kanssa, meikäläisen kohalla tämä tyttö sitte sano isoon ääneen, että "kato äiti! Punainen mies!" kattelin ympärille ja satuttiin just olemaan aukealla, jossa oli vähemmän ihmisiä, oikeastaan vähän matkan sätteellä ei palijo muita ollu.. Äiti tokaisi tyttärelleen, että ei täällä mitään punaisia miehiä oo.. En minäkää nähny semmosta, eikä mullakaa ollu mittää punasta päällä.... En tiiä miksi mutta vieläki vaivaa tuo asia.

[Andromedan Star Nation]

Herkät ihmiset tosiaan aistivat toisten energioita. Näitä usein tulkitaan omiksi tuntemuksiksi. Lapset näkevät energiakehomme (aura)värejä. Olette kuulleet Indikolapsista jne. Tällä takoitetaan perusväriä, joka se ko. sielulla on tuossa kehollistumassaan. Väri ei ole täysin sama kokoajan, vaan vaihtelee hieman vuorokauden aikana. Itsekkään en todellakaan viihdy ruuhkaisissa ostoskeskuksissa, siellä energiat sekoittuvat helposti ja tulee tuntemuksia, jotka eivät ole omia. Kiireen ja stressin voi kirjaimellisesti aistia ostosreissulla Joulun lähestyessä. Suojauksia voi toki tehdä, tällainenkin jakaa ihmisiä, koska toiset näkevät asian niin että jos tehdään suojauksia, silloin rajoitetaan jotenkin omaa kasvua. Itse en usko että rajoitettaisiin mitenkään. Jos tehdään suojauksia, läpi pääsevät aina sellaiset energiat, joiden on tarkoituskin päästä, muiden jäädessä sitten ulkopuolelle. Ja mitä pelkäämme, sitä vedämme puoleemme. Siksi hyvin usein kuullaan ja luetaan positiivisen ajattelun voimasta.

[Yugata]

Vaivannu aina välillä tämmönen juttu... Kaupungissa käppäilin joitaki kuukausia sitte ja alako taas ahistamaan se väenpaljous. Yhtäkkiä vastaan kävelee nainen, käsikädessä pienen tytön kanssa, meikäläisen kohalla tämä tyttö sitte sano isoon ääneen, että "kato äiti! Punainen mies!" kattelin ympärille ja satuttiin just olemaan aukealla, jossa oli vähemmän ihmisiä, oikeastaan vähän matkan sätteellä ei palijo muita ollu.. Äiti tokaisi tyttärelleen, että ei täällä mitään punaisia miehiä oo.. En minäkää nähny semmosta, eikä mullakaa ollu mittää punasta päällä.... En tiiä miksi mutta vieläki vaivaa tuo asia.

Muksu näki auran, eipä tuo mitään uutta ja ihmeellistä ole. Exäni on lapsena myös nähnyt ihmisten auroja.

[KatieMicaela]

Herkät ihmiset tosiaan aistivat toisten energioita. Näitä usein tulkitaan omiksi tuntemuksiksi. Lapset näkevät energiakehomme (aura)värejä. Olette kuulleet Indikolapsista jne. Tällä takoitetaan perusväriä, joka se ko. sielulla on tuossa kehollistumassaan. Väri ei ole täysin sama kokoajan, vaan vaihtelee hieman vuorokauden aikana. Itsekkään en todellakaan viihdy ruuhkaisissa ostoskeskuksissa, siellä energiat sekoittuvat helposti ja tulee tuntemuksia, jotka eivät ole omia. Kiireen ja stressin voi kirjaimellisesti aistia ostosreissulla Joulun lähestyessä. Suojauksia voi toki tehdä, tällainenkin jakaa ihmisiä, koska toiset näkevät asian niin että jos tehdään suojauksia, silloin rajoitetaan jotenkin omaa kasvua. Itse en usko että rajoitettaisiin mitenkään. Jos tehdään suojauksia, läpi pääsevät aina sellaiset energiat, joiden on tarkoituskin päästä, muiden jäädessä sitten ulkopuolelle. Ja mitä pelkäämme, sitä vedämme puoleemme. Siksi hyvin usein kuullaan ja luetaan positiivisen ajattelun voimasta.

Tuota tapahtuu tuon tuosta ja oma kontrolli sen suhteen useimmiten aika mitätön. Rasittavaa kun joskus tahtois vaan mennä ilman muiden niitä isompia huomioita.
Yks päivä tuos ku kävelin kadulla ni muistu mieleen sellanen kun kuulin joskus että jota kuta oli alkanut ventovieraat tervehtimään kadulla. Mietin myös, että eipä oo itselle käyny tuollasta...samassa hetkessä joku mies käveli ohitseni ja tervehti kuuluvalla äänellä. Ja siis ihan ventovieras!

[aava]

ittelle tuli mieleen että kun en myöskään väkijoukossa viihdy nykyään toisinaan ahdistaa ja eilen oli hyvä esimerkki ihmisestä joka suorastaan huoku pahaa-tahtoa oikein paisto hänestä ja asenteesta vaikka ei oikeestaan muuta tehnyt kun seiso ja leikki lastensa kanssa "leikki" mutta käyttäytyi juuri sellain että etsi riitaan aihetta lasten leikkipaikalla..

niin itelle tuli mieleen että jos sitä vakijoukossa sitten aistii liikaa negatiivista että jopa hiukan tulee "tukehtumisen tunnetta henkisesti" (ja nyt en siis mistään paniikkihäiriöstä puhu):) että luulenpa että herkkä ihminen ei siksi viihdy väkijoukossa koska tuntemuksia ja aistimuksia ehkä hiukan liikaa onkohan ihan kaukaa haettu tälläinen aatos:)

[Andromedan Star Nation]

ittelle tuli mieleen että kun en myöskään väkijoukossa viihdy nykyään toisinaan ahdistaa ja eilen oli hyvä esimerkki ihmisestä joka suorastaan huoku pahaa-tahtoa oikein paisto hänestä ja asenteesta vaikka ei oikeestaan muuta tehnyt kun seiso ja leikki lastensa kanssa "leikki" mutta käyttäytyi juuri sellain että etsi riitaan aihetta lasten leikkipaikalla..

niin itelle tuli mieleen että jos sitä vakijoukossa sitten aistii liikaa negatiivista että jopa hiukan tulee "tukehtumisen tunnetta henkisesti" (ja nyt en siis mistään paniikkihäiriöstä puhu):) että luulenpa että herkkä ihminen ei siksi viihdy väkijoukossa koska tuntemuksia ja aistimuksia ehkä hiukan liikaa onkohan ihan kaukaa haettu tälläinen aatos:)

Ei ollenkaan kaukaa haettua. Parannustyötä tekevienkin täytyy pitää oma energiakeho puhtaana, joten hoidettavia ei kannata ottaa vastaan urakkamielellä. Täytyy hengähtää aina välillä että pysyy tasapainossa.