ViestiKirjoittaja freyan » 07 Helmi 2014, 02:43
Hm, useammat pitävät minua varmasti vain "sinä mielikuvitusrikkaana ja vinksahtaneena tyttönä, joka on katsonut ihan liikaa Supernaturalia" ja osaksi ehkä olenkin. Tuntuu hassulta sanoa, että uskon yliluonnolliseen, koska miksi sanoa:
Hei! Olen 20 vuotias naisenalku Porista. Uskon asioihin, jotka eivät ole totta.
Sanomalla uskovani yliluonnolliseen periaatteessa kiellän ns. yliluonnolisen olemassaolon..
Ja mitä tulee yliluonnolisen määritelmään, niin siihen ei ole yhtä ja oikeaa vastausta, edes itsellälläni ei ole ns. määriteltyä käsitystä, mikä on minusta yliluonnollista ja mikä ei.
Itse uskon/pidän tiettyjä useita asioita mahdollisina, mutta tiedostan myös mahdollisuuden, ettei niitä asioita ehkä olekaan olemassa. Mutta mikä niistä asioista tekee yliluonnollisia ja miksi? En ymmärrä, miksi esim. kummitusten tai muiden henkien olemassaolo olisi luonnotonta, tieteellisesti sekä jopa uskonnollisesti (vetoan nyt kristinuskoon, jonka käsityksen mukaan kuollut siirtyy joko taivaiseen tai helvettiin eikä sen välimuotoa pidetä mahdollisena) mahdotonta. Tieteen tutkimus on kehittyvä sara, ja uskon, että tulevaisuudessa on mahdollista tieteellisesti todistaa asioita, joihin ei nykypäivänä kyetä. Siksi en ymmärrä myöskään perustelua "En usko siihen tai tähän, koska tiede ei sitä pysty todistamaan".
Toisaalta, yliluonnolliset ilmiöt, jotka myöhemmin osoittautuvatkin vaikkapa kuulo- tai näköharhoiksi, ovat silti yliluonnollisia ilmiöitä. Yliluonnollinenhan kuitenkin tarkoittaa periaatteessa sellaista, mikä ei ole totta. Siitä taas päästäänkin siihen, että todellisuus on riippuvainen ihmisestä. Lääkärini juuri kertoi minulle, että jos ihmisen aivoja tai jotain sinneppäin tutkittaisiin hetkellä jolla hän kuulee tai näkee tämen nk. harhan, niin aivojen tulkinnan mukaan tämä harha on totta, todellinen vaikkei se muille, jotka eivät ole kyseistä harhaa kokeneet, todellinen olekaan. Monimutkaisia nämä asiat.
Ehkä on helpompaa olla hämmentämättä ihmisiä liikaa.
Hei, Olen 20 vuotias naisenalku Porista. Uskon yliluonnolliseen ja kokemusta minulla siitä on ollut jo lapsesta saakka. Osan asioista voin selittää mielisairauden piikkiin, mutta osan jätän suosiolla sen alueen ulkopuolelle. Ei kerran lääkkeetkään asiaa auta, niin miksi unohtaa vanhat aatteet ja uskomukset asioista ja etsiä vastauksia vääristä paikoista.
Kiittäen ja kumartaen, freyan.