moikka!
huomasin että täällä on puhuttu kotkan kummitustaloista,varsinkin ravintola meriniemestä.Olen kyseisessä ravintolassa töissä ja voin sanoa että siinä talossa on jotain.kukaan henkilökunnasta ei mene yläkertaan yksin ja ei nappaa olla koko talossa yksin.kerron nyt tiivistettynä asioista joita siellä tapahtuu ja yleensä iltaisin....askeleita,korkokenkien kopinaa mutta myös tavallisia askelia,naisen naurua,viheltelyä,tavarat vaihtavat paikkaa tai liikkuvat itsestään,tummia hahmoja vilisee ja sairas tunne että joku tuijottaa sua.mulle ja toiselle työkaverilleni on käynyt samoja asioita ja yksi todella sairas tapaus oli kun olin yksin aamuyöstä baaritiskin takana tilittämässä kassaa,yhtäkkiä tunsin jonkun läsnäolon ja kuulin salista sellaista ääntä kun joku raahaisi tuolia tai pöytää,ja ääni alkoi lähememään,juoksin ulos aivan kauhuissani,sama tapahtunut kaverilleni.jolle myös tapahtui tälläinen tapaus,oli yksin paikalla ja yhtäkkiä baarin välisen oven kahva alkoi rämpyttää tajuttomasti,kaverini juoksi viinavarastoon karkuun mutta tajusi olevansa umpikujassa siellä ja joutui lähteä takasin ja huomasi että kyseisen oven oli nyt avanut joku....ketään ei ollut silloin talossa!monia muita sairaita juttuja joita en kaikkia nyt muista tai jaksa kirjoittaa.olen tiedustellut edellisiltä työntekijöiltä ovatko he kokeneet siellä mitään ja vastauksena on tullut että edellisen yrittäjän aikaan kukaan ei mennyt ylös yksin,eivät edes raavaat miehet...ja kokeneet samanlaisia juttuja kun me....sen tuntee nahoissaan oikeasti.en ennen ole uskonut mihinkään kummituksiin mutta nyt on myönnettävä että niitä on ja omalla työpaikallani ilmeisesti enenmmän kuin yksin äänistä päätellen.olisi kiva jos joku joskus tutkisi asiaa,voin itse kysyä lupaa kiinteistön omistajalta,todella hyvä tyyppi!emme enää tiedä mitä tekisimme asialle!pomo vain nauraa meille ja väittää mielikuvituksen tekevän tepposet!mutta näitä asioita on konenut jo edellisen yrittäjän aikaan olleet työntekijät ja nyt me!pitääkö asian vain antaa olla ja vaihtaa työpaikkaa,en tunne olevani turvassa enää edes kotona...
