Rabiljus kirjoitti:Aivan,Wm olet täysin oikeassa siksi Jumalan 10 käskyä ovatkin hyviä:Älä tapa,älä varasta,kunnioita isääsi ja äitiäsi,jne..
Niillä ei voi mennä pieleen,jos jokainen ihminen noudattaisi 10 käskyä niin maailma olisi täydellinen paikka,eikö niin Wm,vai oletko eri mieltä.
Kymmenenkäskyä ovat oivallisia apuvälineitä, mutta niiden yläpuolelle nostaisin rakkaudenkaksoiskäskyn ja kultaisenkäskyn. Niillä ei ainakaan mennä metsään ja lasta voidaan opettaa hyväksi ihmiseksi, hyväksi ja toisia ajattelevaksi. Ei tarvitse käyttää pelkoa kasvatuksessa. Sana "jumalanpelko" voidaan siis täysin unohtaa. Pelko on huono opettaja..
Pitäisikö lasta opettamaan varastamaan vai olematta varastamatta
Älä muuta valoa pimeydeksi sanomalla,että Jumalan käskyt ovat pahoja koska ne rajoittavat sinua elämästä niinkuin itse haluat.
Ei tietenkään saa varastaa, mutta sen oppii ilman kymmentäkäskyäkin ihan vaikka ateisti perheessä.
Minä en perusta pimeydestä paitsi tähtitaivasta katsellessa. Jos olisin Jumala, miksi tekisin käskyjä jotka rajoittavat iloa ja nautintoa? Miksi sitten suuttuisin jos niitä ei noudatettaisi? Ja miksi uhkaisin helvetillä?
Esimerkiksi seksi. Voi luoja kun säälittää esim. lestadiolaisten ja katolilaisten seksi-pelko. Kaunis ja hieno asia joka meille on annettu, mutta eih.. Jokainen sitä haluaa ellei ole lapsuudessa kohdannut jotain josta traumoja. Mutta sitä vain estellään ja sanotaan että on pahasta. Elämän hienoimpia ihmisten välistä kanssakäymistä se.
Jos tässä uskoisi pilkulleen kuin raamattu sanoisi, se rajoittaisi elämääni ja nautintoani aivan kamalasti, millainen HYVÄ Jumala sellaista haluaisi?
Mitä siis pahaksi kasvattamaninen,se on sitä,että lapsi saa tehdä mitä hän suunnilleen haluaa(vapaa kasvatus)
näin lapselle ei aseteta rajoja.
Lapselle pitäää pistää rajoja, lapselle pitää näyttää kuka on "pomo", ketä totella. Mikä on "väärin" ja mikä "oikein" jotta saavutetaan haluttu päämäärä, hyvä elämä. Laki kieltää fyysisen kurituksen, kyllä, mutta on muitakin tapoja kasvattaa. Lapsen tulee oppia että teoilla on seuraukset ja niistä joutuu vastaamaan. Varastamalla tikkarin toiselta, lapsen täytyy nähdä millaisen surun toiselle toteutti ja tajuta että se oli huono teko. Pitää lapsen itse siis kokea syyn seuraus, eikä heti olla remmi kädessä tai huutamassa. "Ajattele jos sinulta olisi tikkari viety" ja viedään siltä tikkari toistaiseksi pois ja luvataan takaisin kun on "parantanut tapansa".
Näitä kasvatusohjeita on television kasvatusohjelmat ja kirjastojen hyllyt pullollaan, en nyt ala sitä kaikkea tähän kirjoittamaan
Muista Jumala on rakkaus mutta rakkaus ei ole Jumala.Esimerkkejä rakkauden jumaloinnista näkyy kasvatuksessa siinä,että kun lapsi tekee väärin niin lasta ei kuriteta.
Tuohon kuritukseen vastasinkin jo, mutta tuo Jumala-rakkaus -juttu menee yli hilseen. "Kuritaminenkin" on rakkautta. Vai kuritatko rakasta lastasi vihalla? Mitä opettamista se on?
Miten niin rakkaus ei ole Jumala? Tässä tosin tulee vastaan käsityseromme selvästi: minä en usko että Jumalan ulkopuolella on mitään, eli Jumala on rakkaus siinä missä rakkauskin siis on Jumala.
Jos lapselle sanoo: "olet syntinen ja paha".. niin kerro minulle Rabi, mikä enemmän aiheuttaisi pahuutta maan päälle? Enemmän pahoja tekoja kuin pahaksi kasvattaminen?
Puhuit tavallaan itsesi pussiin.Jos sinulla olisi lapsi ja hän varastaisi niin mitä sinä tekisit taputtaisit päähän ja kehuisit vai.
Enemmän pahuutta aiheuttaa se kun vanhemmat eivät aseta rajoja ja opeta mikä on väärin ja mikä on oikein.
Voin sanoa,että Jumalan 10 käskyä ovat aina voimassa.pahaksi kasvattaminen on sitä,että hämärretään sitä mikä on oikein ja mikä väärin,se on jo ihmisen omatuntoon rakennettu.
Kuten jo sanoin, päähän taputus ei auta. Hyssyttely ei auta. On luotava itsestään esikuva, itsestään on saatava hyvän vanhemman hahmo, vähän kuin opettaja. Ei kurittaja tai paimentaja joka lellii.
Ihmisen omatunto ei tule esiin peloittelulla, se hämärtää sen.
