Taisin kuulua siihen ääliömpään porukkaan joskus kun napanuorani leikkaus vielä tuntui. Ja sillä porukalla tarkoitan juuri noita 150-senttisiä, vaatteidensa sisään piiloutuvia "gangsta"-kääpiöitä. Sitten kun joskus koitin tehdä omia sanoituksia niin tajusin, miten tuo hiton "kulttuurina" ymmärretty sössötys (joka nimenomaan saa nämä rokkarimiehet repimään pelihousunsa) on vain pelkkä ojakivistä rakennettu paperinpaino sille valoistuneelle puolelle, eli musiikin tekijöille itselleen. Eihän se siis toimi, että jokaikinen "hoppari/räppäri" tarkoittaa tuota pelkkää faniporukkaa, kai sen musiikin pitää jostakin tulla.
Hevarit ja rokkarit siis toimivat (ainakin useimmat) kummallakin tavalla. Hevin kuuntelijat ovat mukavaa porukkaa ja hevarit ovat mukavaa porukkaa.
Räpin Suomenmestaruuskisojen bäkkärillä kaikki muut räppärit taas olivat hiton mukavaa porukkaa, mutta jokaikinen 20 euroa sisäänpääsystä maksanut, toiselta puolelta Suomea tullut katsoja tuli oikeasti katsomaan niitä tilaisuuden surkeita räppäreitä. Ja Nosturin pihalla sunmuualla syntyi kaameita tappeluita ja kinasteluja kun 20-vuotias Heikki Hevari sattui kävelemään ohi, kaikki hopparit hyökkäsi kasassa kimppuun ensin sanoin ja sitten nyrkein (nyrkein se ei toiminnut kavereilla yhtä sujuvasti kun sanoin

En edes tiedä, miksi kirjotin näin paljon p**kaa sullottuna melkeinpä samaan lauseeseen. Jos joku edes ymmärsi mitä hain takaa niin propsit sille. Äänestin "molemmat yhtä hyviä".