Sivu 1/1

Maailma eli mitä vittua tämä on?

Lähetetty: 24 Marras 2013, 11:02
Kirjoittaja mie
Muistaako joku vielä koulun kemiaa eli niitä karboksyylihappoja ja muita. Niin mä oon täs alkanut miettiä, että mitä v***ua se on kun jos hiiltä,vetyä ja happea yhdistämällä saa mm: myrkkyä,voimakasta happoa,alkoholia,sokeria,vettä ja rasvoja. Mitä mieltä te ootte tästä, kun en ainakaan perus maalaisjärjellä voi mitenkään sitä ymmärtää et tietty määrä hiiltä,happea ja vetyä on tappava seos.

Re: Maailma eli mitä vittua tämä on?

Lähetetty: 24 Marras 2013, 14:12
Kirjoittaja Yugata
Mennään protoni-, neutroni- ja elektronitasolle. Eri määrä näitä kaikkia muodostaa alkuaineita. Alkuaine yhdistyy toiseen alkuaineeseen (molekyyli) tapahtuu oktetin takia. Katso wikipediasta tai jostain muualta oktetti.

Se on jännä, miten muutaman eri alkuaineen lukemattomat kombinaatiot on 1. ihmiskeholle hyväksi 2. ihmiskeholle vaaraksi 3. koostumus vaihtelee kaasusta kiinteään. tosin tähän voi vaikuttaa myös lämpötila. Mutta sitä minä en tajua, miksi elohopea on nestemäistä, mutta muut metallit kiinteitä.

Re: Maailma eli mitä vittua tämä on?

Lähetetty: 01 Joulu 2013, 09:48
Kirjoittaja carcass
Yugata kirjoitti: Mutta sitä minä en tajua, miksi elohopea on nestemäistä, mutta muut metallit kiinteitä.

Ei kai tähän tarvita muuta kuin alhainen sulamislämpötila?

Re: Maailma eli mitä vittua tämä on?

Lähetetty: 01 Joulu 2013, 20:49
Kirjoittaja portinetsija197
Yugata kirjoitti:Mennään protoni-, neutroni- ja elektronitasolle. Eri määrä näitä kaikkia muodostaa alkuaineita. Alkuaine yhdistyy toiseen alkuaineeseen (molekyyli) tapahtuu oktetin takia. Katso wikipediasta tai jostain muualta oktetti.

Se on jännä, miten muutaman eri alkuaineen lukemattomat kombinaatiot on 1. ihmiskeholle hyväksi 2. ihmiskeholle vaaraksi 3. koostumus vaihtelee kaasusta kiinteään. tosin tähän voi vaikuttaa myös lämpötila. Mutta sitä minä en tajua, miksi elohopea on nestemäistä, mutta muut metallit kiinteitä.


Alkuainemuodossa kaikilla metaleilla on yksilöllinen elektronirakenne, elohopean ns. orbitaalirakenne on sen verran erikoinen että se on NTP olosuhteissa neste, Bromi taitaa olla ainoa muu alkuaine joka on neste myös NTP olosuhteissa, niiden orbitaalirakenne muistuttaa toisiaan tietyssä mielessä. Alkuaineen orbitaalirakenne vaikuttaa tietenkin aineen sulamis- ja kiehumispisteeseen..

Re: Maailma eli mitä vittua tämä on?

Lähetetty: 04 Tammi 2014, 20:35
Kirjoittaja thebel
Tästähän on hyvä esimerkki: H2O eli vesi sekä H2O2 Veryperoksidi

Vesi (divetymonoksidi) on ihmiselle välttämätön aine
Vetyperoksidi (divetydioksidi) on varsin ikävä aine

Toisessa on vain yksi happiatomi enemmän. Mutta koska vetyperoksidissa on ns. peroksidisidos H-(O-O)-H (peroksidisidos suluissa), se on erittäin reaktiivinen, eli se hyvin helposti yhdistyy muihin atomeihin. Vedessä ei ole tätä peroksidisidosta H-O-H, joten kyseessä on varsin stabiili aine.

Re: Maailma eli mitä vittua tämä on?

Lähetetty: 04 Tammi 2014, 20:51
Kirjoittaja thebel
Yugata kirjoitti:Mennään protoni-, neutroni- ja elektronitasolle. Eri määrä näitä kaikkia muodostaa alkuaineita. Alkuaine yhdistyy toiseen alkuaineeseen (molekyyli) tapahtuu oktetin takia. Katso wikipediasta tai jostain muualta oktetti.

Se on jännä, miten muutaman eri alkuaineen lukemattomat kombinaatiot on 1. ihmiskeholle hyväksi 2. ihmiskeholle vaaraksi 3. koostumus vaihtelee kaasusta kiinteään. tosin tähän voi vaikuttaa myös lämpötila. Mutta sitä minä en tajua, miksi elohopea on nestemäistä, mutta muut metallit kiinteitä.


Elohopean elektronikuori on uniikki muihin metalleihin verrattuna. Se on ainoa metalli, joka esiintyy huoneenlämmössä nesteenä. Metallit yleensä jakavat valenssielektronejaan, mutta elohopea on poikkeus. Sen elekroniverho on hyvin tiukka ja lähellä ydintä. Tämän takia jo pieni määrä lämpöä saa elohopean rikkomaan elektronirakenteensa = alhainen sulamispiste.

Bromi on toinen alkuaine, joka on huoneenlämmössä nestemäinen. Se ei ole metalli, vaan epämetalli. Sillä on kuitenkin sama juttu kuin elohopealla, eli tiukka elektroniverho. Tosin Bromi esiintyy aina luonnossa alkuaineena kaksiatomisena Br2, kuten esimerkiksi Vety H2 ja Happi O2.