Sitä sanotaan, että Jumala olisi aina ollut olemassa, koska ei osata selittää sen syntyä. Me kaikki tiedämme, että kaikki syntyy jostain. Kristityillä on muutenkin ollut tapana selittää asioita "Jumalan tahdolla" tai vastaavalla, johon ei voi antaa vastalausetta järkevästi.

Avaruus ja ikuisuus ovat äärettömiä. Siksi niitä on vaikeaa ymmärtää.. Kun miettii sitä, niin pakostakin tulee mieleen, että kuka kumma on osannut tehdä meistä ihmisistäkin näin toimivia eliöitä: kaikki toimii, niin kuin pitääkin; -lämmönsäätelystä lähtien. Vaikea kuvitella, että kaikki tämä olisi syntynyt jonkunlaisessa alkuräjähdyksessä, jossa jotkut atomit ja molekyylit satunnaisesti törmäilemällä olisivat kaiken tämän saaneet aikaan!

Alkuräjähdyshän varmaankin on voinut sekin olla, mutta mikä senkin sai aikaan, jos sitä ennen ei ollut olemassa yhtään mitään??

tuputhy kirjoitti:Alkuräjähdyshän varmaankin on voinut sekin olla, mutta mikä senkin sai aikaan, jos sitä ennen ei ollut olemassa yhtään mitään??

...Aika on meidän universumimme sisäinen asia. On järjetöntä puhua 'ajasta ennen universumia'.

Regendos kirjoitti:Sitä sanotaan, että Jumala olisi aina ollut olemassa, koska ei osata selittää sen syntyä. Me kaikki tiedämme, että kaikki syntyy jostain. Kristityillä on muutenkin ollut tapana selittää asioita "Jumalan tahdolla" tai vastaavalla, johon ei voi antaa vastalausetta järkevästi.

Aivan, koska emme osaa selittää sen syntyä. Jumalalla sattuu olemaan eri näkökulma asioihin kuin meillä. Me koemme maan päällä eri asioita ja näemme, kun porukkaa syntyy ja kuolee, mutta tiedämme myös, että energia ei katoa koskaan, vaan se muuttaa ainoastaan muotoaan. Sielu on myös ikuinen ja tämä keho ja maapallo on vain yksi lyhyt etappi loputtomassa sielun matkassa. Itse näen Jumalan kaiken lähteenä (kaikkena) ja täten se on kaikki ja ollut aina olemassa. Maailmankaikkeus ei mielestäni ole koskaan ollut olematon, vaan se on ollut aina olemassa muodossa tai toisessa ja näin myös Jumala. mielestäni silti Jumalaa on turha ajatella jonain ulkoisena entiteettinä jota voi syyttää, sillä se on me kaikki....

HenkiMaailma kirjoitti:

Regendos kirjoitti:Sitä sanotaan, että Jumala olisi aina ollut olemassa, koska ei osata selittää sen syntyä. Me kaikki tiedämme, että kaikki syntyy jostain. Kristityillä on muutenkin ollut tapana selittää asioita "Jumalan tahdolla" tai vastaavalla, johon ei voi antaa vastalausetta järkevästi.

Aivan, koska emme osaa selittää sen syntyä. Jumalalla sattuu olemaan eri näkökulma asioihin kuin meillä. Me koemme maan päällä eri asioita ja näemme, kun porukkaa syntyy ja kuolee, mutta tiedämme myös, että energia ei katoa koskaan, vaan se muuttaa ainoastaan muotoaan. Sielu on myös ikuinen ja tämä keho ja maapallo on vain yksi lyhyt etappi loputtomassa sielun matkassa. Itse näen Jumalan kaiken lähteenä (kaikkena) ja täten se on kaikki ja ollut aina olemassa. Maailmankaikkeus ei mielestäni ole koskaan ollut olematon, vaan se on ollut aina olemassa muodossa tai toisessa ja näin myös Jumala. mielestäni silti Jumalaa on turha ajatella jonain ulkoisena entiteettinä jota voi syyttää, sillä se on me kaikki....

Jos sinun mieletäsi Jumala on tämä kaikki, niin tuohan ei ole ihan sitä mitä kristityt uskoo? Ja jos meidät tuomitaan kuoltuamme, niin sen tekee tämä kaikki?

Kunhan olen utelias.

Kristinuskon jumala, Jahve(tai Jumala) on vain yksi monista satuolennoista jonka ihmiset ovat keksineet tuekseen tai avukseen. Hinduilla on omat visnunsa, viikinkien mytologiaan kuului monia mielenkiintoisia jumaluuksia, Rooman ja Kreikan jumalat olivat myös omanlaisiaan, sitten on tietysti kristinuskon sisaruskonnot, juutalaisuus ja islam. Tämän päälle panenteismit ja deismit ja lukemattomat vähemmän laajalti levinneet uskomukset.

Regendos, juuri TUO on ihmisillä vikana, kun liitetään Jumala ja kristinusko yhteen. Sitten kun kristinusko kusee, niinkuin se valitettavasti sekin tekee, hylätään koko ajatus Jumalasta.

Kristinusko opettaa synnistä: miksi sellaista olisi jos Jumala kerran on rakkaus, miksi sitten sitä haittaisi meidän "vääryydet". Jumala joka on KAIKKI, miten sitä yksi ainut pieni ihminen voisi vahingoittaa vai luuletteko tekin että hänen mielensä voisit pahoittaa?

Kristinusko on (ainakin keskiajalla) ollut ase, hallintomuoto.. Se erottaa ihmisen Jumalasta ja hengellisyydestä, vaikka pitäisi lähentää.

Kristinusko opettaa helvetistä. Miten sellainen paikka voi olla? s*atana, miten sellainen voisi olla olemassa jos Jumala on KAIKKI ja jos se on RAKKAUS?


Itselläni on siis vähän hassu ja omalainen uskominen Jumalaan, mutta silti uskon. Mutta takaa ajan siis tuota että jos kristinusko ei juuri sinulle sovellu, miksi se tarkoittaa että Jumala sucks?
Minun ei tarvitse omaa Jumalaani pelätä, ei tarvitse huijata ja tehdä "väärin" pimeällä kun se ei näe.. Kerrottakoon taas että Jumala -sanan kanssa voisi käyttää joka tapauksessa aivan yhtä hyvin sanaa Elämä.

WM_, olen aivan samaa mieltä.

Erosin vasta kirkosta, koska koen, ettei kristinusko vastaa omaa maailmankuvaani. Mutta en todellakaan ole ateisti, vaan uskon jumalaan. En siihen kristinuskon tai minkään muunkaan uskonnon jumalaan, vaan sellaiseen, jona sen itse käsitän. Ja juuri tuo oli vaikein jankata kristityille läheisille. Että jumalaan voi uskoa, vaikkei kristinuskoa tunnustaisikaan.

Onko muuten kellään heittää tarkkaa määritelmää sanalle "jumala"? Sanakirjasta tai jostakin?

ridikulous kirjoitti:Onko muuten kellään heittää tarkkaa määritelmää sanalle "jumala"? Sanakirjasta tai jostakin?

Jumala

Mutta joo, uskon, mummot ja vaarit ei ihan heti ymmärtäis mikä on syynä kirkosta eroamiselle..

En usko. Eronnut viimevuonna jo kirkosta jne.

En usko Jumalaan tai oikeastaan muuhunkaan uskonnolliseen jos tarkkoja ollaan, mutta muut saavat toki uskoa mitä haluavat. Kuulun kirkkoon, (ja olen lukenut jouluevakeliumia koulun kirkko reissulla (mikä ei alkanut aivan mallikkaasti)) muttei se oikein ole minua varten.. toden näköisesti eroan kirkosta ennemmin tai myöhemmin...
En puhu enempää, niin ei jutustani nouse taas kamalaa mekkalaa, kuten tavallisesti -.-'

Edit: En muuten silti kiellä, ettei olisi jotakin "suurempaa voimaa", mutta Jumala se ei minusta ole

Tiituli83 kirjoitti:
Edit: En muuten silti kiellä, ettei olisi jotakin "suurempaa voimaa", mutta Jumala se ei minusta ole

Eikös Jumala juuri ole se suurempi voima? Eri uskonnot vaan "henkilöillistävät"(?) tämän voiman.

Mutta tosiaan. Samoilla linjoilla Tiitulin kanssa. Mutta en tiedä menenkö ikinä eroamaan kirkosta. Varmasti tulisi tekstiä vanhemmilta ja sukulaisilta.
Onhan siinä muutamia etujakin jos kuuluu kirkkoon.

Niin siis Jumalanhan ei tarvitse tarkoittaa nimenomaan kristittyjen jumalaa. Niinkuin yllä luki, Jumala on nimenomaan tämä suurempi voima.

Itse tulen eroamaan kirkosta veron takia, enkä saa kirkosta mitään etuja joita käyttäisin.

Jos uskoo siihen, että Jumala on kaikkeus/kaikki mitä on (jopa sinä), niin sen periaatteen mukaan sen pitää olla olemassa, sillä muuten ei olisi mitään.

Vastaukseni on siis kyllä.

Erosin joskus ala-asteella kirkosta. Minulla meni täysin asenne koulun tuputusluontoiseen uskonnonopetukseen. Nykyisin luokittelisin itseni ehkä enemmän ateistiksi kuin agnostikoksi. Uskon siihen, että ihmisellä on kaikki valta kontrolloida elämäänsä ja jopa ympäröivää maailmaa. Näen uskonnot lähinnä vain johtajien väleineinä kontrolloida massoja ja rahaa. Useimpia uskontoja vastaan olen ihan siitäkin syystä, että ne ovat niin mieskeskeisiä. Kauheaa kuunnella aina juttuja siitä miten joku uskonto antaa oikeutuksen naisten sukupuolielimien silpomiselle, raiskaamiselle tai muuten vain alistamiselle. Vaikka elämme näinkin "modernissa" maailmassa, on kummallista että joku vanha _ihmisten_ kirjoittama kirjanrääpäle saa jotkut ihmiset ihan fanaattisiksi.

Käyttäydyn kohteliaasti ja hyväksyvästi kaikkia ihmisiä kohtaan, edustivat he mitä uskontoa tahansa. Sitä en hyväksy että kierretään ovelta ovelle käännyttämässä ihmisiä ja tuputtamassa jotain lehtistä käteen, siinä vaiheessa unohdan hyvät tavat ja lyön kylmästi oven nokan edestä kiinni.

Itse uskon Jumalaan, en oo mikään himouskovainen mutta enhän mä voi kieltää Jumalan olemassaoloakaan. Wespan teoria on kyllä aika kiinnostava ja rupesin ajattelemaan tätä asiaa siltä kantilta.

Kyllä minä Jumalaan uskon, mutta ajattelen että se on vain jokin suurempi voima joka ohjaa meitä tavallisia tallaajia .

Mielestäni Jumala on olemassa, mutta Jumala käsitykseni on erilainen ainakin jossain määrin kuin peruskristityllä.
En osaa selitää omaa Jumala käsitystäni itsekään kunnolla, sillä se on aika monimutkainen asia.
Enkä ole mikään himouskovainen.

Eilen oli kyllä pikku hiprakassa ihan mielenkiintonen keskustelu Jumalasta yms. Ja tähänkin henkilöön kenen kanssa keskustelin olin tutustunut muutamaa tuntia aikaisemmin vasta.

Huomattiin siinä että melko samanlaiset käsitykset "kaikesta" vaikka hän uskookiin tähän kristinuskon Jumalaan ja minä olen tavallaan ateisti.

''Uskon Jumalaan, mutta en tavanomaiseen kristittyyn Jumalakäsitykseen, vaan uskon ns. "energiaan", jota me kaikki myös olemme. (olemme kaikki alkuräjähdyksestä)
Tämä Jumala on kuitenkin paljon suurempaa mitä pystymme kuvittelemaan.''

Tämä wespan näkemys edustaa niin sanottua antikristillistä uuden aikakauden ajattelua
jolla on juurensa itämaisissa uskonnoissa:buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa.

Tämä panteistinen näkemys on,että Jumala on kaikkialla:kasveissa,puissa,ja varsinkin ihmisen sisällä.
nämä itämaiset uskonnot ovat länsimaisen esoterian/okkultismin=teosofia pohjana ja laajemmin kattoterminä voitaisiin käyttää new age.

uuden aikakauden ajattelu jonka pohjana ovat itämaiset uskonnot ja jossa uskotaan:chakroihin,jälleensyntymään,ja karman lakiin ovat siis pohjana koko new age liikkelle joka ammentaa monesta esoteerisesta ja okkulttisesta perinteestä.

tämä wespan käsitys jumalasta energiana on olennainen uuden aikakauden näkemyksessä.

Kun raamatussa uskotaan persoonalliseen jumalaan ja pahaan niin uuden aikakauden näkemyksessä ne nähdään
ihmisen sisäisinä egona ja korkeampana minänä,ja tämä korkeampi minä on juuri se energia jota voidaan jumalaksi kutsua.

raamatussa luku 666 tarkoittaa ihmistä jumalana,oman elämänsä luojana joka henkisen kehityksen kautta saavuttaa Jumaluuden.

raamatussa sanotaan että syntiinlankeemus on syynä ihmiskunnan kärimyksiin ja kuolemaan,uuden aikakauden ajattelu taas opettaa,että ihmisen pitää vapautua egon harhasta lukuisten jälleensyntymien kautta ja oivaltaa oma korkeampi minänsä.

raamatussa puhutan taivaasta ja helvetistä.Uuden aikakauden näkemys taas puhuu henkisestä kehityksstä jolla saavutetaan jumaluus eli vapaudutaan egosta ja oivalletaan sisäinen jumaluus eli kuten wespa sanoi olemme osa tätä
energiaa.

jne..

New age aikakausi alkoi vuonna 62 kun ilmestyskirjan antikristus syntyi,jota voidaan myös kutsua new age kristukseksi
ja samaanaikaan tapahtui planeettakonjuktio,eli kaikki lähiplaneetamme menivät samalle linjalle vesimiehen tähtikuviossa
ja samaanaikaan löydettiin myös pikkuplaneetta kheiron joka yhdistetään kristustietoisuuteen.

antikristus tarkoittaa antikristillistä kristusta,joka kun hän tulee julkisuuteen sanoo olevansa valaistunut opettaja joka on tullut opetamaan ihmiskuntaa,ja vesimiehen aika tarkoittaa=new age,siksi antikristuksesta puhutaan myös new age kristuksena,avaruusmessiaana.

tämä antikristus jonka nimi on Maitreya yleisimmin Buddha maitreya,tulee opettamaan ihmisille juurinkin näitä uuden aikakauden oppeja joiden pohja on hindulaisuudessa ja buddhalaisuudesta josta siis länsimainen okkultismi ja esoteria
ammentaa.

nämä uuden aikakauden opit ovat siis raamatun vastaisia eli antikristillisiä,ja niillä pyritään tekemään tyhjäksi Jeesuksen Kristuksen risntyö ihmiskunnan syntien edestä.

tässä erään profetiantutkijan haastattelu tästä tulevasta antikristuksesta:

http://www.angelfire.com/pro/faith70/Sa ... ksesta.wma